Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958. 1967 siitä julkaistiin uudistettu painos, josta 2000-luvun alussa tehtyä näköispainosta on yhä saatavissa kirjakaupoista (ISBN 951-1-17995-0).
Tässä muutamia kirjoja:
LÄHTEILTÄ tuotteiksi; öljyn tie. Toim. Maija Aatelo. Kemianteollisuus ry ... [et al.], 1995. s. 114-116.
(muovipullon raaka-aineen, polyeteenin valmistus ja ominaisuudet)
MUOVIKOMPOSIITIT. Ilkka Airasmaa...[et al.] Muoviyhdistys ry, 1991. s. 33-36.
(mm. polyeteenin ominaisuuksista)
MUOVITEKNIIKAN perusteet. Veijo Kurri...[et al.] Opetushallitus, 1999. s. 116-120.
(valmistusmenetelmänä käytettävästä puhallusmuovauksesta)
Yksityiskohtaisia ohjeita tietynmallisen viljasiilon rakentamiseen on kirjaston lähteistä melko vaikea löytää. Alan lehdissä käsitellään jonkun verran aihetta. Esim. Leppävaaran kirjastoon Espoossa tilatun Käytännön maamies -lehden numerossa 2007: 14 on Anttila-Lindemanin yleisluontoinen artikkeli "Pulttisiilon pystytys oli yllättävän iso urakka", joka käsittelee siilon pystytystä omin voimin, mutta kovin yksityiskohtaisia ohjeita ei tuossakaan artikkelissa kuitenkaan ole.
Tietynmallisen siilon rakentamiseen voinee saada parhaat ohjeet mallin valmistajalta (Sami: http://www.reikalevy.fi/ ) tai jälleenmyyjiltä.
Myös kokeneilta kollegoilta voisi saada hyödyllisiä ohjeita. Viljasiilojen rakentamisesta keskustellaan Internetissä mm....
Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin...
Useimmat fraasisanakirjat tyytyvät sanonnan "puhua puuta heinää" kohdalla selittämään sen merkitystä, mutta Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista tarjoaa sille myös uskottavalta tuntuvan selityksen: "Puhua puuta heinää on ikiaikainen karjaa kasvattavan talonpojan sanonta. Se tarkoittaa niitä–näitä -puhetta, jossa ei erotella asioita, vaan edetään suoraa linjaa asiasta toiseen ilman erottelevaa logiikkaa. Siis kuin niittomies pajuja ja heinää kasvavalla niityllä. Jonkun kielikorvan mukaan puuta heinää puhuminen olisi valehtelua, toisen mukaan löysää joutavien jutustelua."
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsittelee sanonnan samassa yhteydessä kuin sille merkitykseltään...
Alice Tegnérin joululaulu Betlehems stjärna (Gläns över sjö och strand) löytyy Aukusti Simojoen suomennoksena nimellä Betlehemin tähti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Tosin suomenkielisessä versiossa on vain kaksi säkeistöä, mutta useimmitenhan ruotsinkielisestäkin esitetään vain näitä kahta ensimmäistä.
Olisiko kyseessä Puškinin runo Bahtshisarain suihkulähde, joka löytyy kokoelmasta PUšKIN, Aleksandr: Kertovia runoelmia / Aleksandr Pushkin ; suomentanut Aarno Saleva. - Espoo : Artipictura, [1999] (Jyväskylä : Kopijyvä). - 335 s ISBN 952-5347-00-1
Puškinilla on eräiden lähteiden mukaan myös lyhyempi versio runosta, mutta sen suomennosta ei löytynyt Puškinin suomennoksien joukosta, eri tietokannoista tai Internetistä.
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
Hei!
Uinnin historiaa löytyy esimerkiksi eri uintiseurojen historiikeista, historiikit kertovat suomalaisen uinnin historiasta. Historiikkeja voi hakea Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, asiasanalla: uinti
Fennica osoitteessa: http://finna.fi
Kokoelma sijaitsee Helsingin Yliopiston kirjastossa, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kokoelmasta saa kaukolainoja omaan lähikirjastoon, jossa tehdään haku, ja tarkastetaan että kirjat ovat lainattavia kappaleita.
Yleisistä hakuteoksista löytyy uinnin historiaa, tietosanakirja: Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 10 (1981, sivu 7474, kertoo historiasta näin (suora lainaus:
"Uimataito kuuluu ihmisen ikivanhoihin taitoihin, sillä jo antiikin aikana harrastettiin rinta- ja selkäuintia. Uinti oli...
Etunimien alkuperää ja merkitystä käsitteleviä kirjoja on paljonkin: mm. Kustaa Vilkunan Etunimet, Eero Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Saksasta niitä ei ehkä kuitenkaan löydy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Esko on vanha suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Eskil. Eskil-nimen muinainen merkitys on ollut 'jumalan kypärä'.
Nimien suosiosta löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen...
Kyseessä on kirjojen kansainvälinen koodistandardi.
EAN-koodi on numeerinen 13 numeroa pitkä koodi. Koodissa on kaksi osaa:numero- ja viivasymboliosa.
Kaikki yksittäiset kirjat, jotka sisältävät ISBN-tunnuksen suositellaan yksilöimään EAN-koodilla.
978=ISBN-pohjaisten tuotteiden (kirjojen siis) tunnus
977=ISSN-pohjaisten tuotteiden (sarjajulkaisujen)tunnus
Viimeinen numero on tarkastusnumero tämä korvaa ISBN tarkastusnumeron.
Kirjan kansainvälinen standardinumero ISBN muodostuu kymmenestä numerosta, jotka on jaettu väliviivoin neljään ryhmään:maantunnus (Suomi 951, 952), kustantajantunnus, kirjantunnus ja tarkistusnumero.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on paras lähde aiheellesi. Ihan helppoa ja nopeaa tapaa löytää sopivia lähteitä ei taida olla. Teokset ja tutkimukset ovat vaihtelevasti asiasanoitettuja: kannattaa kokeilla useilla hakusanoilla. Sopivia ovat ainakin etiikka, arvot, työelämä yhdistettyinä sanoihin johtaminen, johtajuus tai johtaminen, johtajuus yhdistettynä sanaan sosiaaliala. Hakutyypiksi valitaan komentohaku, ja hakusanojen väliin tulee and-sana. Haun voi rajata vain suomenkieliseen aineistoon ja haun tekemisen jälkeen lajitella tuloksen näyttämään ensin uusimman aineiston. Samalla tavoin haetaan artikkeleita Artosta. Täysin kattavaa tulosta on tuskin kuitenkaan mahdollista saada.
Sopivuudesta ei voi varmasti tietää: kannattaa...
Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Pienen mylläyksen jälkeen nämä löytyivät, eikä tarvinnut
odottaa ensi viikkoon:
1. Rohdinmekkotyttö oli todella Aale Tynnin. Löytyy
hänen "Kootuista runoistaan", s. 227 nimellä
"Rohdinmekko-balladi".
2. Toinen kysytty on Immi Hellenin runokirjasta
"Lapsuuden lauluja", s. 97. Runon nimi on
"Äiti leipoo". Kyseisessä runossa ei tosin puhuta
sotainvalidista.
3. Tähän tarvitsin tutulta apua. Tekijä on Oiva
Paloheimo. Löytyy hänen kirjastaan "Runot", s.
196. Runon nimi on "Kirkkotiellä". Lisäksi ystä-
väni epäili, että em. sotainvalidi liittyykin
johonkin Oiva Paloheimon runoista, josta monet
käsittelevät sotaa.
Sanonta on peräisin kalastuksen maailmasta. Nuotan loppupäätä kutsutaan peräksi, ja jos kaloja nuottaa vedettäessä tulee, ne pakkautuvat nuotan perään. Jos saalista ei saada, nuotan perässä on pelkkää vettä - on siis vedetty vesiperä. Tästä sanonta on yleistynyt kuvaannolliseen käyttöön merkitsemaan epäonnistumista.
(Lähde: Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla: 500 sanontaa ja niiden alkuperä, WSOY 2005)
Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi...
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
