BBC:n televisiolupamaksu on tällä hetkellä 159 puntaa vuodessa. Vuonna 2024 summaan on tulossa 10,50 punnan korotus eli maksu on nousemassa 169,50 puntaan.
Lisää tietoa BBC:n verkkosivuilta:
https://www.bbc.com/aboutthebbc/governance/licencefee
https://www.bbc.com/news/explainers-51376255
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Mahtavaa, että olette löytäneet fantasiakirjallisuuden pariin! Kyselin työkaveilta vinkkejä. Hobitin ja Taru sormusten herrasta -kirjojen kaltaista lasten fantasiaa, joka sopii 10-vuotiaalle itse luettavaksi, tarjoavat esimerkiksi seuraavat kirjasarjat:
Philip Pullman: Kultainen kompassi -sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
C.S. Lewis: Narnia-sarja(katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Ursula K. Le Guin: Maameren tarinat -sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Terry Pratchett: Kiekkomaailma-sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Tui T. Sutherland:Tulisiivet-sarja (katso teosten saatavuus Helmet Finnasta)
Reetta Niemelä: Mustan kuun majatalo -sarja...
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Kalajuttu. Se löytyy kirjaston kokoelmista ainakin teoksesta: Aukusti Salo: Lapsuuden kotiseutu: Otavan III lukemisto, vuodelta 1962.
Hei, suosittelisin sinulle Nita Prosen kirjaa Huonesiivooja (jos et sitä vielä ole lukenut). Kirja oli omasta mielestäni koukuttava muun muassa omintakeisen päähenkilön vuoksi ja juonikin oli yllätyksellinen. Kirja on ilmestynyt vuonna 2022, joten sen saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Löydät teoksen Helmet-verkkokirjastosta.
Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
Esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä sotapalvelukelpoisuusluokkien määritelmät ovat seuraavat:A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määrääajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määritetyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, jaC luokka: Rauhan aikana palvelusta...
Ilmeisesti laki ei määrää mitään videopelien sisällöstä sinänsä, vaan ainoastaan siitä, minkä ikäiset ihmiset saavat pelata niitä. Mitään sellaista tietoa ei löytynyt, että jokin videopeli olisi tällä hetkellä kielletty Suomessa väkivaltaisuutensa takia.Ks. Kuvaohjelmalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Runo on julkaistu alun perin Dream Work -teoksessa. Se löytyy myös ainakin New and Selected Poems volume one ja Devotions : Selected Poems -kokoelmista.
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
Voisiko ensimmäinen olla En kärlekshistoria (Eräs rakkaustarina, 1970)? Toisesta ja kolmannesta elokuvasta emme ikävä kyllä päässeet selvyyteen.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä elokuvista näissä on kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän viestin perään.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto....
Staalo (saam. stállu) kuuluu saamelaiseen uskomusperinteeseen. Se on usein kuvattu koiransa kanssa kulkevaksi miespuoliseksi olennoksi, joka on ihmistä kookkaampi, mutta se ei kuitenkaan ole jättiläinen. Staalokertomuksissa on silti samoja piirteitä kuin jättiläistarinoissa. Lähde ja lisätietoaJuha Pentikäinen: Saamelaiset : Pohjoisen kansan mytologia (1995)
Taideterapia-aiheista kirjallisuutta löytyy useasta eri kirjastosta sen mukaan, mikä on näkökulma. Taideterapiaa käsitteleviä teoksia on siis mm. Valtiotieteellisen, Humanistisen, Lääketieteellisen ja Käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoissa. Voit etsiä haluamaasi aineistoa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokannasta HELKAsta, joka sisältää pääosan kokoelmista. HELKA-kokoelmaluettelon löydät osoitteesta
http://www.helsinki.fi/helka/
