Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
En usko, että tällaista tietoa on koskaan kerätty. Nykyään se saattaisi olla laitonta profilointia. Olin itse Vantaalla töissä 35 vuotta, enkä muista törmänneeni lomakkeeseen, jossa tällaista olisi kyselty.
Voidaan myös kysyä, mitä sanalla "kielijakauma" itse asiassa tarkoitetaan. Äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä henkilökunnassa toki on, mutta ei kovin paljon. Monissa tehtävissä on molempien kotimaisten kielten kohtuullinen hallinta viranhoidon ehtona, mutta eihän se äidinkielestä mitään kerro. Useimmat yleisönpalvelutehtävissä olevat tulevat toimeen myös englannin kielellä.
Yleisesti hyödyllistä olisi tietää, mitä kieliä henkilökunta hallitsee, mutta tästäkään tuskin on ajantasaista tietoa. Tilannehan muuttuu koko ajan sekä...
Sukunimen ohella Ristimella näyttää esiintyvän myös paikan- ja kadunnimissä.
Ristimella on ollut myös uudistilan nimi. Kaija Jaako kirjoittaa Kolarin asutuskehityksestä autonomian aikana 1809-1917 Torniolaakson vuoskirjassa (1995). Siinä mainitaan, että viimeiset uudistilat perustettiin Kolariin vuonna 1854. Tällöin syntyi mm. Ristimellan uudistilat Äkäsjokisuulle.
Oiva Arvolan Yhtäkoska – Yliperän kielen sanakirjassa (1999) mella tarkoittaa törmää. Arvola mainitsee tässä kohdin esimerkkinä santamellan, joka tarkoittaa hiekkatörmää.
Kullervo Kemppisen Valittujen tunturitarinoiden (1983) liitteenä olevassa sanastossa mella on määritelty veteen vyöryvänä, korkeana hiekkatörmänä.
Suomalaisista kirjastoista löytyy joitain teoksia koskien Deutsche Grammophon -levy-yhtiötä. Vanhempien kirjojen kuvailutiedot ovat usein vähäiset, jolloin sisällöstä ei saa juuri tietoa.
State of the art - Deutsche Grammophon : The story = Die Geschichte (Verlhac, p2009) on Deutsche Grammophon -levy-yhtiön toimintaa ja levytyksiä kautta aikojen esittelevä englannin- ja saksankielinen teos. Se sisältää myös mm. esittelyjä Deutsche Grammophonin levytyksissä esiintyneistä taiteilijoista. Kirjan liitteenä on 6 CD-äänilevyä.
Musiikin helmiä : laaja äänilevyvalikoima 1965 (Deutsche Grammophon Gesellschaft, 1965) sisältää äänilevyluettelon ja elämäkerrallisia tietoja säveltäjistä.
Musik sprache der Welt : eine Schallplattensammlung aus Oper...
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj…
Normaalina kirjana tuo on saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta sekä Lahden ammattikorkeakoulun kirjastosta. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on tuosta lukusalikappale.
Voit kaukolainata teoksen lähimmän kirjastosi kautta. Kannattaa muistaa, että korkeakoulukirjastoilla saattaa olla rajoitteita muille kuin omille opiskelijoilleen lainatessa.
Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Mobiilikortti löytyy Kainet-kirjastojen Finna-verkkokirjastosta. Kirjaudu omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse Kirjastokortit. Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Ehkäpä löydät mieluista kuunneltavaa esimerkiksi seuraavilta säveltäjiltä: Ludovico Einaudi, Yann Tiersen, Yiruma, Max Richter. Myös Michael Nyman ja Philip Glass ovat säveltäneet musiikkia, joka voisi kiinnostaa sinua. Molemmat ovat säveltäneet esimerkiksi elokuvamusiikkia. Tässä muutama levyvinkki:
Einaudi, Ludovico: In a time lapse
Tiersen, Yann: "Pour Amelie" : piano music
Yiruma: River flows in you
Richter, Max: Solo piano music
Cochrane, Lynda: The English patient : and other arthouse classics
Uakti: Aguas da Amazonia / music composed by Philip Glass
Capuçon, Renaud (viulu): Cinema
Hope, Daniel (viulu): Spheres
Hauser, Stjepan (sello): Classic
Benedetti, Nicola (viulu): The silver violin
Näihin levyihin tai sävellyksiin...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&...
Varauksissa näkyvistä numeroista ensimmäinen kertoo sinun sijoituksesti varausjonossa ja kenoviivan oikealla puolella oleva numero kertoo varausten määrän. 28 on siis varausten määrä ja sinä olet varausjonossa kuudentena.
Siihen, miten nopeasti saat teoksen, vaikuttaa myös teosten kappalemäärä, jonka voit tarkistaa teostiedoista. Jos avaat teoksen tiedot Helmetissä, lukee varattujen teoksten kohdalla boldatulla kappalemäärä ja varausten määrä. Myös lukittujen varausten määrä vaikuttaa siihen, miten nopeasti saat varaamasi aineiston.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä lienee Roald Dahlin novelli Edward voittaja (alk. Edward the Conqueror). Siinä Louisa-niminen päähenkilö ottaa hoiviinsa kulkukissan, joka osoittaa niin suurta mielenkiintoa hänen pianonsoittoonsa, että Louisa alkaa uskoa sen olevan uudestisyntynyt säveltäjä Franz Liszt. Louisan aviomies Edward ei ole teoriasta kovin vakuuttunut.
Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Rakkaani, kyyhkyläiseni. Siitä on otettu useita painoksia, viimeisin vuonna 2012.
Vasaramäen kirjastossa ei ole palautusluukkua, vaan vain pieni postiluukku josta ohuet kirjat mahtuvat sisään. Lähellä olevassa kauppakeskus Skanssissa on kirjaston piste Monitori, jossa on hiukan paremmat aukioloajat.
https://www.turku.fi/toimipaikat/asiointipiste-monitori-kauppakeskus-skanssi
Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Aika vilkasta liikettä tai sitten suoritus ajassa tai liikkeiden määrässä on sattunut pieni painovirhe.
"3 tai 4 tusinaa kertaa" ja tusinahan oli 12 kappaletta.
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Etelä-Korea on viralliselta nimeltään Korean tasavalta. Helmetissä ei ole mahdollista hakea elokuvan alkuperämaan mukaan niin että löytäisi kaikki korealaiset elokuvat, mutta hakusanalla Korean tasavalta löytää kuitenkin korealaisten ohjaajien elokuvia.
Tässä linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20%28korean%20tasa…
Täältä löytyvät viralliset paikannimet:
https://finto.fi/yso-paikat/fi/
Ilmeisesti haluat listan Arto Paasilinnan romaaneista. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta saat kattavan luettelon Arto Paasilinnan tuotannosta. Teoslistassa on tosin lueteltu Paasilinnan kirjoittaman 35 romaanin lisäksi myös muut hänen teoksensa. Teoksen nimen perässä lukee, onko kyse kaunokirjallisuudesta vai esimerkiksi tietokirjasta. Teoksen nimeä klikkaamalla aukeavat kunkin teoksen tiedot.
Arto Paasilinna Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.