Muutamia suihkutestejä löytyy netistä. Tekniikan maailman testi näkyy verkossa vain osittain. Koko artikkelin voi lukea vuoden 2017 lehdestä (nro 12, s.106-107):
https://test-vergleiche.com/fi/sadesuihkutesti/
https://test-vergleiche.com/fi/suihkup%C3%A4%C3%A4st%C3%B6testi/
https://tekniikanmaailma.fi/tm-testi-hydrao-first-kasisuihku-vetta-saas…
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Lähtökohtaisesti hallituksen kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta hallitus voi niin päättää, jos säännöt sen sallivat.
Lakiteknisissä asioissa kehotamme kääntymään juristin puoleen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
https://www.petsamoseura.net/220
https://sopimustieto.fi/lakitieto/hallituksen-poytakirjan-julkisuus
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jyrkikasvi/219746-julkisen-yhtion-julk…
Parhaiten tämän saa selville lukemalla näytelmän, https://www.doria.fi/handle/10024/100898. Miljööstä saat osviittaa Kirjasammon kuvauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392.
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Kyseessä on William Wordsworthin runo Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey. Runon on suomentanut Lauri Viljanen. Suomennos sisältyy teoksiin Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (1951) ja Wordsworth, William: Runoja (1949).
Suomennoksessa rivit kuuluvat näin: "[--] koko mahtavan maailman, / – minkä silmä, korva luo / tai sitten havaitsee [--]".
https://rpo.library.utoronto.ca/poems/lines-composed-few-miles-above-ti…
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ei toistaiseksi. Kirjastoissa on kyllä saatavana englanninkielisenä Jack Ewingin vuonna 2017 julkaisema Faster, higher, farther : the Volkswagen scandal (W.W. Norton & Company, 2017).
Verkosta löytyy lisäksi eräs aihetta koskeva opinnäytetyö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126327/Keskinen_Teemu.pdf…
Sen lähdeluetteloa voi hyödyntää etsiessään lisätietoa päästöhuijauksesta.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Kyllä, olemme siirtyneet uuteen varaustennouto systeemiin. Siinä jokaiseen kirjaan lisätään paperilappu, jossa on päivittäin vaihtuva kirjain ja käsittelyjärjestyksessä etenevä numero.
Totta, että järjestelmä kuluttaa paperia. Paperinsäästössä Helsinki on selvästi edellä Espoota.
Voit lähettää meille virallista palautetta asiasta joko koko Helmet kirjastolle tai vain Espoolle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
Fanny J. Crosbyn laulua He hideth my soul ei ole sanoitettu eikä näin ollen siis myöskään levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Jämsän kirjaston nettisivuilla kerrotaan näin:
Kirjaudu sisään oikeasta ylänurkasta kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, jonka olet saanut kirjastosta. https://keski.finna.fi/
Klikkaa uusi kaikki lainat.
Kaikki uusittavissa olevat lainasi uusitaan.
Lainat voi uusia viisi kertaa käyttämättä niitä kirjastossa. Keski kirjastojen ohjeet verkkokirjaston käytöstä
Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Hei!
Kyseessä oli nidevaraus, joita ei pitäisi tehdä kuin poikkeustapauksissa. Silloin varatun kirjan perässä näkyy edellisen asiakkaan eräpäivä. Kirja ei varmaankaan näkynyt teillä kohdassa lainat vaan kohdassa varaukset. Pahoittelen, toisaalta näin käy aina, jos kirjaa on vain yksi kpl koko Helmet-kirjastoissa.
Eli siis nidevaraus tarkoittaa, että varaus kohdistuu tietyyn kirjan kappaleeseen. Normaalisti kaikki varaukset ovat niin sanottuja nimekevarauksia, jotka kohdistuvat kaikkiin saman kirjan kappaleisiin.
Näin voi siis käydä toistekin, mutta nyt tiedätte tarkemmin mistä on kyse. Jotkut asiakkaat jopa pyytävät nidevarauksia, jos esim. haluaa saada jonkin av-aineiston, joka on ollut vähän lainassa, tai perustellusta...
Hei
Kyllä kirjastonhoitajan tehtäviin kuuluu kirjan etsiminen kyseisessä tilanteessa. Kirjastoissa kaikki asiakaspalvelijat etsivät asiakkaiden kysymiä kirjoja, työnimikkeestä riippumatta. Isoissa kirjastoissa voi toki joskus olla tilanne, että asiakaspalvelija ei voi jättää palvelutiskiä tyhjäksi, mutta siinä tapauksessa kirjastossa on joku muu joka voi auttaa asiakasta löytämään etsimänsä kirjan. Tämä on kuitenkin aika harvinainen tilanne.
Hajusteita tiedetään käytetyn viettelyssä, parantamisessa, henkilökohtaisessa hygieniasssa ja uskonnollisissa seremonioissa sekä idässä että lännessä jo tuhansia vuosia, mutta modernista parfyyminvalmistuksesta voidaan alkaa puhua vasta 1600-luvun Ranskassa Aurinkokuninkaan hallituskautena (Ludvig XIV oli kuninkaana 1643-1715). vaikka Katariina de Medici oli erilaisia hajuvesiä tuonut tullessaan jo 1500-luvulla.
1600-luvun hygieniakäsitys poikkesi nykyisestä. Vettä pidettiin tautien levittäjänä, mitä se usein olikin. Suoraa kosketusta veden kanssa monesti välteltiin ja puhdistautuminen suoritettiin ilman vettä (toilette sèche), jolloin paikkoja pyyhittiin liinalla, joka oli alkoholiin kostutettu,...
