Kyllä, olemme siirtyneet uuteen varaustennouto systeemiin. Siinä jokaiseen kirjaan lisätään paperilappu, jossa on päivittäin vaihtuva kirjain ja käsittelyjärjestyksessä etenevä numero.
Totta, että järjestelmä kuluttaa paperia. Paperinsäästössä Helsinki on selvästi edellä Espoota.
Voit lähettää meille virallista palautetta asiasta joko koko Helmet kirjastolle tai vain Espoolle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
Fanny J. Crosbyn laulua He hideth my soul ei ole sanoitettu eikä näin ollen siis myöskään levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Jämsän kirjaston nettisivuilla kerrotaan näin:
Kirjaudu sisään oikeasta ylänurkasta kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, jonka olet saanut kirjastosta. https://keski.finna.fi/
Klikkaa uusi kaikki lainat.
Kaikki uusittavissa olevat lainasi uusitaan.
Lainat voi uusia viisi kertaa käyttämättä niitä kirjastossa. Keski kirjastojen ohjeet verkkokirjaston käytöstä
Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Hei!
Kyseessä oli nidevaraus, joita ei pitäisi tehdä kuin poikkeustapauksissa. Silloin varatun kirjan perässä näkyy edellisen asiakkaan eräpäivä. Kirja ei varmaankaan näkynyt teillä kohdassa lainat vaan kohdassa varaukset. Pahoittelen, toisaalta näin käy aina, jos kirjaa on vain yksi kpl koko Helmet-kirjastoissa.
Eli siis nidevaraus tarkoittaa, että varaus kohdistuu tietyyn kirjan kappaleeseen. Normaalisti kaikki varaukset ovat niin sanottuja nimekevarauksia, jotka kohdistuvat kaikkiin saman kirjan kappaleisiin.
Näin voi siis käydä toistekin, mutta nyt tiedätte tarkemmin mistä on kyse. Jotkut asiakkaat jopa pyytävät nidevarauksia, jos esim. haluaa saada jonkin av-aineiston, joka on ollut vähän lainassa, tai perustellusta...
Hei
Kyllä kirjastonhoitajan tehtäviin kuuluu kirjan etsiminen kyseisessä tilanteessa. Kirjastoissa kaikki asiakaspalvelijat etsivät asiakkaiden kysymiä kirjoja, työnimikkeestä riippumatta. Isoissa kirjastoissa voi toki joskus olla tilanne, että asiakaspalvelija ei voi jättää palvelutiskiä tyhjäksi, mutta siinä tapauksessa kirjastossa on joku muu joka voi auttaa asiakasta löytämään etsimänsä kirjan. Tämä on kuitenkin aika harvinainen tilanne.
Hajusteita tiedetään käytetyn viettelyssä, parantamisessa, henkilökohtaisessa hygieniasssa ja uskonnollisissa seremonioissa sekä idässä että lännessä jo tuhansia vuosia, mutta modernista parfyyminvalmistuksesta voidaan alkaa puhua vasta 1600-luvun Ranskassa Aurinkokuninkaan hallituskautena (Ludvig XIV oli kuninkaana 1643-1715). vaikka Katariina de Medici oli erilaisia hajuvesiä tuonut tullessaan jo 1500-luvulla.
1600-luvun hygieniakäsitys poikkesi nykyisestä. Vettä pidettiin tautien levittäjänä, mitä se usein olikin. Suoraa kosketusta veden kanssa monesti välteltiin ja puhdistautuminen suoritettiin ilman vettä (toilette sèche), jolloin paikkoja pyyhittiin liinalla, joka oli alkoholiin kostutettu,...
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."...
Köysillä treenaaminen on ilmeisesti nimeltään köysitreeni. (rope training)
Englanniksi myös Battling ropes (also known as battle ropes or heavy ropes). Suomeksi voimaköydet tai battle ropes.
Fit lehti kertoo kolme hyvää siitä treenata:
1. Saat upeat olkapäät ja käsivarret
Köysitreeni vahvistaa niin olkapäitä, hauiksia, ojentajia kuin kyynärvarsia. Lisäksi hankit puristusvoimaa, jota tarvitset sekä salilla että lihaskuntojumpissa.
2. Aerobinen kunto kohoaa
Fitin köysitreenissä vaihtelevat tiettyä lihasta haastavat rummutus- ja ympyräliikkeet ja isolla liikeradalla tehdyt paiskaukset sekä hypyt. Luvassa on reipasta sykkeen nousua, ja myös kestävyyskuntosi kohoaa.
3. Keskivartalo kiinteytyy
Core pääsee töihin, kun...
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Aimo Reitalan kirjasta Victor Westerholm (WSOY, 1967), sivulta 166.
Reitala selvittää matkakuvauksen taustaa näin: "Taiteilijan papereiden joukossa on säilynyt pieni matkakertomuksen luonnos. Hän laati kirjoituksen ensin minä-muotoon, mutta alkoi sitten kirjoittaa yksikön kolmannessa persoonassa uutta, joka jäi kuitenkin kesken eikä tiettävästi koskaan tullut julkisuuteen. Seuraavassa tämä monessakin suhteessa mielenkiintoinen kuvaus esitetään suomenkielisenä käännöksenä laajemmassa muodossaan lisättynä toiseen katkelmaan kuuluvalla alkukappaleella. Otsikkona oli Suomen laulu (Suomis sång)." (s. 165)
Kirjaa on saatavissa useammastakin PIKI-kirjastosta. Tampereelta se löytyy varastokappaleena...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta, sillä jokaisella kyltin asettajalla on varmaan oma ajatuksensa kyltin merkityksestä. Joku haluaa ehkä pitää kaikki tulijat porttinsa ulkopuolella, joku taas haluaa varoittaa, ettei kukaan sisään tulija säikähdä hänen koiriaan.
Petra Saarniston artikkelissa Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu (Kielikello 3/2021 https://www.kielikello.fi/-/hirvonen-h%C3%A4rk%C3%B6nen-kokko-ja-moni-m…) sanotaan näin:
"Sukunimistössämme on myös kaksiosaisia eläimen nimityksen sisältäviä nimiä, kuten Haukijärvi ja Lohilahti. Ne pohjautuvat ‑la-loppuisten nimien tapaan yleensä talonnimiin tai muihin paikannimiin."
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voit tarkistaa sukunimen lukumäärän (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/)
Sukunimi.info -sivulla (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index.html) voit saada lisätietoja nimestä. Sivulla ei kuitenkaan ole merkattu lähteitä tiedolle. Jokaisen sukunimen kohdalla löytyy kuitenkin melko kattava linkkikokoelma, jotka...
Kyseessä on Arvo Turtiaisen runo Herääminen kokoelmasta Muutos (Kirjailijain Kustannusliike, 1939).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Arvo Turtiaisen runojen kokoelmista Runoja 1934 - 1964 (Tammi, 1964, s. 15) ja Runoja 1934 - 1968 (Tammi, 1974).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastojen Kirjasampo-palvelu on hyvä paikka etsiä perustietoja kaunokirjallisuudesta. Eva Frantzin teosta kuvaillaan siellä näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lastenkirjainstituutin verkkosivuilta löytyy myös kuvaus kirjasta: https://lastenkirjainstituutti.fi/arvostelut/kauhua-keuhkotautiparantol…
Lisää kirjasta esim. näiden linkkien takaa:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/runeberg-junior--voittaja-osasto-23-on-j…
https://www.goodreads.com/fi/book/show/46154757-osasto-23
https://sinisethelmet.wordpress.com/2019/09/23/hiiviskelyjannitysta-kau…
Nykypäivänä kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat käytännössä sama asia, mutta eri nimet johtuvat historiasta. Nykyään kansalaisopisto on tämän oppilaitosmuodon yleisnimi.
Kansanopisto puolestaan on aivan eri asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistot järjestävät sisäoppilaitosmuotoista opetusta, kun taas kansalaisopistot järjestävät kurssimuotoista opetusta yleensä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Alun perin opistojen tarkoituksena oli sivistää työväestöä. Ensimmäiset opistot olivat nimeltään työväenopistoja, ja niillä oli läheinen yhteys työväenliikkeeseen. Ensimmäiset työväenopistot perustettiin kaupunkeihin. Vanhin on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin 1899. Vaikka työväenopistojen opetus oli suunnattu...
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Ellei kuvaajan nimeä ole mainittu kuvan yhteydessä, asian selvittäminen voi olla vaikeaa. Pohjolan sanomista on julkaistu ainakin kaksi historiikkia, joista voisi etsiä tietoa siitä, minkänimisiä valokuvaajia lehdessä on tuohon aikaan ylipäätään työskennellyt, mutta kuvien yksilöimiseen en valitettavasti keksi keinoa.
Mainitut teokset ovat
Siikala, Iiris: Pohjolan sanomat 1915-1965 : Tapahtumia ja kannanottoja (1970)
Jussila, Pentti: Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa : Pohjolan sanomien yhdeksän vuosikymmentä (2005)
