Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
Parhaat ohjeet kirjallisuusesitelmän tekoon saa varmasti omalta opettajalta tai ohjaajalta, eri koulutusasteiden vaatimukset vaihtelevat suurestikin. Oletan tässä, että tarvitset neuvoja koulutyöhön yläasteella tai lukiossa.
Jos teet esitelmää yhdestä kirjailijasta, mainitsemasi kotipaikan ja syntymäajan kertomisesta voi varmasti aloittaa. Näiden tietojen lisäksi voi kertoa esim. kirjailijan elämäkertatietoja. Tärkein käsiteltävä asia lienee kuitenkin kirjailijan tuotanto; millaisia kirjoja hän on julkaissut ja kuinka ne on otettu vastaan.
Esitelmän loppuun on hyvä laittaa myös lähdeluettelo eli tietoa siitä, mistä esitetyt tiedot on saatu.
Lisää tietoa esitelmän teosta löytyy mm. äidinkielen oppikirjoista. Esim. Wsoy:n julkaiseman...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella tai kelakortilla, ajokortilla tai passilla, joten ilman kuvaa kirjastokorttia ei voi saada. Myös kuvallinen opiskelijakortti käy, mikäli siinä on koko sosiaaliturvatunnus.
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe…
https://www.sewshop.com/date-your-machine.html
http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-...
Kysymyksesi on sellainen, että siihen on haettava tietoa eri lähteistä. Tässä on on joitain vinkkejä:
Yritystoiminnan perussanaston mukaan "jalostusarvo mittaa kansantaloudessa yrityksen osuutta kansantuotteen kerryttäjänä. Jalostusarvo kuvaa sitä arvon lisäystä, jonka esim. raaka-aine tai puolivalmiste saa kulkiessaan yrityksen tuotantoprosessin lävitse lopulliseksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteen jalostusarvo (toiselta nimeltään arvonlisä) saadaan vähentämällä myynnin arvosta muilta ostetut välituote-erät, esim. raaka-aineet ja puolivalmisteet." Esim. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on esitelty eri elinkeinoelämän ja teollisuuden alojen jalostusarvoja, ei tosin pakkausteollisuuden. Jalostusarvosta lisää on esim. Pekkarisen...
Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Diana Gabaldonin Go Tell the Bees That I am Gone julkaistiin 23.11.2021. Se on Outlander (Matkantekijä) -sarjan yhdeksäs romaani.
Gabaldonin kirjoja on Suomessa kustantanut Gummerus. Kustantamon sivuilla ei ainakaan vielä ole tietoa kirjan suomennoksesta tai sen ilmestymisajankohdasta. Tiedustelin asiaa kuitenkin suoraan kustantamosta, josta vastattiin, että kirjan suomennoksen julkaisu on suunnitteilla vuodelle 2023. Huolellinen suomennostyö vie oman aikansa, joten kirjaa joutuu odottamaan vielä hetken. Kirjan julkaisusta tullaan tiedottamaan kustantamon sivuilla, kunhan ajankohta tarkentuu.
Vastaisuuden varalta löydät kustantamon yhteystiedot täältä: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa...
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Valitettavasti en onnistunut löytämään pihakeinun piirustuksia verkosta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy kuitenkin teoksia joista piirustukset/ohjeet löytyvät:
Tee itselle tai lahjaksi. 106 : Keinu / [tekijä:] Jani Johannes
More garden woodwork in a weekend / Richard Blizzard
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hakusanalla "pihakalusteet" löydät lisää aiheeseen liittyviä teoksia.
Tuntematon sotilas -elokuvan käsikirjoitusta ei ole julkaistu kirjana. Tuntematon sotilas : elokuvapainoksessa on kuvia + ; johdantona Matti Kurjensaaren tutkielma Väinö Linna ja Tuntematon sotilas ; jälkikirjoituksena Eugen Terttulan katsaus Suomen filmiteollisuus oy:n elokuvaan. Kavin elokuva-arkistossa on Laineen ja Mollbergin versioiden käsikirjoitukset. Niitä saa lukea tutkimustarkoituksessa.
Pyhimysten kunnioitusta tai palvontaa esiintyy useimmissa maailmanuskonnoissa. Pyhimyksiksi on valittu erittäin hurskaasta elämästään tunnettuja ihmisiä, joita tästä syystä pidetään pyhinä. Pyhimyksinä on kunnioitettu eläviä, kuolleita tai myyttisiä henkilöitä.
Suojeluspyhimysten ajatellaan toimivan erilaisten ihmisten, ammattikuntien, paikkakuntien jne. nimikko-suojelijoina. Esimerkiksi pyhä Laurentius, joka kuoli marttyyrina liekkeihin vuonna 258, on palomiesten ja tulenarkojen paikkojen suojelija.
Edellinen tieto löytyy Jaakko Heinimäen kirjasta Pyhät ystäväni (Otava 2007). Pyhimyskalenterin lisäksi tästä kirjasta löytyy myös luettelo suojeluspyhimyksistä.
Katolisella kirkolla on yli 10 000 pyhäksi julistettua pyhimystä ja...
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista.
Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925:
3859 mk talon ruuassa
7518 mk omassa ruuassa
Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä.
Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri...
Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu.
Ira on Raamatussa esiintyvä nimi, joka tulee hepreasta ja merkitsee valpasta. Raamatun Irat ovat miehiä, mutta Keski-Euroopassa Irasta tuli naisen nimi ja Irene-nimen lyhentymä.
Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä ja sitä voidaan pitää myös Mirjan kutsumamuotona. Slaavilaisessa nimistössä se yhdistyy sanaan mir, rauha.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
