Valitettavasti täsmälleen esitettyjen muistikuvien kaltaisia runoja ei löytynyt. Vastaan tulleista lähimmäs ensimmäistä osuu Immi Hellénin Piltti pienoinen, joka alkaa sanoin "Piltti pieni". Toinen puolestaan on varsin lähellä Mikko Katilan runoa Kun mä synnyin tänne..., jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat "Kun mä synnyin tänne, niin / äiti kehtoon pani". Katilan teksti tunnetaan myös Aarni Voipion säveltämänä lauluna, joka sisältyy mm. valikoimaan Pyhäkoululaulujen sävelmistö.13.04.1929 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 17 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 01.01.1938 Varhaisnuoriso no 9 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta. Yksi vaihtoehto voisi olla tarina Kauhujen kartano (alk. Spook And Quackers). Se on ilmestynyt Suomessa vuonna 2005, joskaan ei Aku Ankka -lehdessä vaan Aku Ankan taskukirjassa numero 310 (Silmät selässä). Disney-sarjakuvista on olemassa tietokanta nimeltä I.N.D.U.C.K.S, josta tarinoita voi etsiä hahmojen tai hakusanojen perusteella. Kauhujen kartano -tarinan tiedot: https://inducks.org/story.php?c=D+2004-027
Apurahan peruminen tai takaisinperintä on mahdollista, mikäli työtä, johon apuraha on myönnetty, ei toteuteta. Apurahoja myöntävillä tahoilla on vaihtelevia ohjeita näihin tapauksiin. Esimerkinomaisesti voi tutkia Koneen Säätiön ohjeistusta osoitteessa https://koneensaatio.fi/apurahat.
Hei,En löytänyt tietoa, että Bocusella olisi tuollainen sarja, mutta ranskalaisella aikansa tunnetulla kokilla Raymond Oliverilla oli 1950-1960-luvuilla tehty sarja "Art et magie de la cuisine", jota esitettiin 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun lopulla uusintoina Suomen televisiossa nimenä lienee ollut Ranskalainen keittiö.Tuohon aikaan ohjelmia esitettiin harvakseltaan, joten ohjelmatietoja yms. on hankala etsiä mikrofilmiltä vanhosita lehdistä. Esim. Youtubesta löytyy kyseisen sarjan materiaalia hakemalla alkuperäisellä nimellä "Art et magie de la cuisine", josta voit kyllä tarkistaa, vastaako ohjelma visuaalista muistikuvaasi ohjelmasta.
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021: luettelo arviohintoineen -kirjan mukaan vuoden 1929 10 pennin kolikko on kuntoluokassa 10 (virheetön, täysin leimakiiltoinen) 18 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 8 euron arvoinenyleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen kuntoluokassa 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) ei merkittyä arvoa, kuntoluokassa 2 (sileähkö, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja sekä mahdoll. korroosion jälkiä...
Kyllä vain. Espoossa on yhdistetty Sosiaali ja potilasasiamies, jonka saa kiinni osoitteista
Sosiaali- ja potilasasiamies09 816 51032
sosiaali.potilasasiamies@espoo.fi
Postiosoite PL 205 02070 Espoon kaupunki
Tällä hetkellä Asiamiehenä toimii Eva Peltola. https://www.espoo.fi/fi/terveys/sosiaali-ja-potilasasiamies
HUSilla ja HYKSillä on omat potilasasiamiehensä. https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/oikeutesi-potilaana/potilasasiamiehet
Camilla Läckbergin Kvinnor utan nåd ilmestyi vuonna 2021 yhteisniteenä Gå i fängelse -teoksen kanssa. Kustantaja oli Forum.
Aleksi Milonoffin suomennos teoksesta ilmestyi vielä samana vuonna nimellä Naiset vailla armoa.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
Lainaaja voi tallentaa itse oman lainaushistoriansa. Sivustolla helmet.fi kirjaudutaan omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja neljänumeroisella tunnusluvulla. Omista tiedoista löytyy välilehti Lainaushistoria ja välilehdeltä valinta Tallenna lainaushistoria. Kun tämän valitsee, Helmet-järjestelmä alkaa tallentaa lainat ja ne löytyvät jatkossa listana tältä välilehdeltä. Tallennuksen voi milloin tahansa lopettaa valitsemalla Lopeta lainaushistoria.
Lainaushistoriaa ei kuitenkaan voi tallentaa takautuvasti. Tiedot asiakkaan palautetuista lainoista eivät säily kirjaston omassa lainausjärjestelmässä senkään jälkeen, kun lainaushistorian tallennus on käynnistetty Helmetissä. Helmet-lainaushistoria on...
Informaatioteknologiaa voi opiskella useimmissa Suomen yliopistoissa: Aalto-yliopistossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Vaasassa, Itä-Suomen yliopistossa, Lappeenrannassa ja Åbo Akademissa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin.
Lisätietoa it-alan yliopisto-opinnoista löydät muun muassa yliopistojen omilta verkkosivuilta ja osoitteesta http://liimatukka.org/it-alan-opiskelu-suomessa/.
Kirjastokorttihakemuksen voi täyttää verkossa. Kortti on kuitenkin käytävä noutamassa paikan päältä mistä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteestä henkilökunnan palveluaikana (ei omatoimiaika). Tämä johtuu siitä, että asiakkaaksi alkavan on todistettava henkilöllisyytensä.
Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi 13 lähikirjastoa ja 3 kirjastoautoa, ja koko Keski-Suomen alueella kirjastojen toimipisteitä on yhteensä viitisenkymmentä. Sama kortti käy niissä kaikissa. Toivottavasti sopivan matkan päästä löytyy helposti saavutettava kirjasto, josta pääsette kirjastokortin hakemaan!
Linkki kirjastokorttihakemukseen: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Kirjastojen yhteystiedot: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot
Kyseessä on Ruben Östlundin vuonna 2014 valmistunut elokuva Turisti (Turist). Elokuvan englanninkielinen nimi on Force Majeure.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1557604
https://www.imdb.com/title/tt2121382/
Elokuvasta tehty DVD on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
Turisti-elokuva Helmetissä
Löydät selkomukautetut klassikot Helmet-hausta laittamalla hakuun "selkokirjat klassikot". Shakespearea ei ole selkomukautettu suomeksi, mutta englanniksi löytyy Three great plays of Shakespeare, jossa on helpotetut englanninkieliset versiot näytelmistä Romeo and Juliet, Macbeth ja King Lear.
Hei, tästä linkin takaa löytyy Kirjastot.fi -palvelujen sosiaalisen median kanavia:
https://www.kirjastot.fi/kirjastosome
Kirjastot.fi-sivustolla on myös keskustelufoorumeita eri aiheista: https://www.kirjastot.fi/forum
Kirjastolainen kollegani kertoi esimerkiksi seuraavanlaisia FB-ryhmiä:
Kirjasto
Kirjallisuuden ystävät
Kirjastoklubi
Kirjallisuustapahtumat
Kirjailijanloput
Lukulamppu
Kirjastontädit
Kirjasto oppii - Biblioteket lär sig
Jossakin määrin kirjastoammattilaiset varmasti seuraavat myös eri kirjastojen omia Facebook-sivuja, jotka ovat myös asiakkaiden nähtävillä, kun nostetaan esille eri asioita, tiedotetaan ja vinkataan.
Calpurnia Taten ystävä saattaisi hyvinkin pitää L. M. Montgomeryn tyttökirjaklassikoista, Anna- ja Runotyttö-sarjoista. Niissä on samanhenkistä vanhan ajan elämää ja itsenäiset, ei aina annettuihin muotteihin taipuvat päähenkilöt.
Henna Helmi Heinosen IceLove-sarja kertoo muodostelmaluistelua harrastavista tytöistä ja heidän elämästään. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Nellyn uudet kuviot. Sarjan eri osissa on päähenkilönä aina joku joukkueen jäsenistä.
Myös Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa päähenkilö vaihtelee. Sarjan kuudessa osassa tarinansa saavat kertoa vuorollaan kukin uusperheen sisaruksista.
R. J. Palacion Ihme kertoo Augustista, jonka kasvot ovat vakavasti epämuodostuneet. Muuten hän on aivan tavallinen poika, mutta...
Nintendon Tetris-peliin on sovitettu osia Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä ("Sugar Plum Fairy").
https://gamefaqs.gamespot.com/top10/1960-the-top-10-classical-scores-us…
http://www.vgmpf.com/Wiki/index.php/Dance_of_the_Sugar_Plum_Fairy
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetris_(NES_video_game)
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti.
Tämä teksti on ehkä sama kuin aiemmin palvelussamme tunnistettu Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...