Avoleipä-sanaa ei selatuissa vanhemmissa eri aikojen voileipäkirjoissa, ylipäätään ruokakirjoissa tai alan sanastoissa mainita. Ainoa kirja josta sana varsinaisesti mainittiin on Mikko Takalan kirja "Voileipä" (2019). Marco Mannerin kirjassa "Ravintolasanasto suomi-englanti-suomi " (1991) termille open sandwich on annettu käännös "avoin voileipä", mikä tarkoittaa samaa, mutta tuota avoleipä-termiä ei siinäkään siis ole käytetty. Sanahan on voinut olla pidempäänkin käytössä, mutta kirjoista ei nyt varsinaista todistusaineistoa löydy.
Terveyskirjasto kertoo iskun vaikutuksesta näin: "isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa mutta puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin aiheuttaen kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman."
Lisää tietoa Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00237
Kirjaston nuortenosastolta vinkattiin ensialkuun näitä kirjoja, joissa on roppakaupalla fantasiaa, ystävyyttä, rakkautta ja taikuutta:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja, jonka ensimmäinen osa on Morriganin koetukset.
(Morrigan korpin vaiheet velhokoulussa.)
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa
(Hauska ja romanttinen kirjasarjan ensimmäinen osa Ofeliasta, joka on keiju ja haluaa kokea ensisuudelmansa.)
Thomas Taylor: Malamanteri, trilogian ensimmäinen osa
(Aaverannan kaupungissa on Hotelli Nautilus, jossa 12-vuotias Herbert Sitrus työskentelee löytötavaratoimiston hoitajana. Mitä tapahtuu, kun kadonnut onkin
ihminen..)
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas
(Jaanin ja Titin ensimmäinen seikkailu fantasiamaailmassa.)
Mikki Lish...
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero.
Olet ilmeisesti Helmet kirjaston asiakas.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön Toivo Honkosen nuottikirjasta nimeltä Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä¨tästä linkistä.
Kaukopalvelu on yleensä maksullista. Maksut löydät täältä.
Kaukopalvelu on käytössä kaikissa Suomen kirjastoissa.
Hei,
Tarkoittanet välimerkkejä. Ohessa linkki Kirjastopalvelun tarvikkeisiin, josta näet, onko tämä tarkoittamasi. Varmaan on saatavilla jotain muutakin kautta.
https://kalusteet.kirjastopalvelu.fi/tuote/valimerkki_punainen_taskuill…
Ilmeisesti haluat listan Arto Paasilinnan romaaneista. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta saat kattavan luettelon Arto Paasilinnan tuotannosta. Teoslistassa on tosin lueteltu Paasilinnan kirjoittaman 35 romaanin lisäksi myös muut hänen teoksensa. Teoksen nimen perässä lukee, onko kyse kaunokirjallisuudesta vai esimerkiksi tietokirjasta. Teoksen nimeä klikkaamalla aukeavat kunkin teoksen tiedot.
Arto Paasilinna Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Suomessa on säädetty kolme ulkomaalaislakia –vuonna 1984, 1991 ja 2004. (Lähde: Lehto, Olli. ”Sydämellä, muttei sinisillä silmillä” : Ulkomaalaislakien 1984, 1991 ja 2004 eduskuntakeskustelu. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos. 2018.)
Vuoden 1984 ulkomaalaislain säädösnumero näyttäisi olevan 400/1983.
Finlex-sivusto listaa myös lain nojalla annetut säädökset sekä sen muutokset, jotka ovat:
159/1988
593/1987
354/1984
252/1984
Vuoden 1991 ulkomaalaislaki (378/1991) kumosi vuoden 1984 lain.
Valitettavasti vuoden 1984 ulkomaalaislakia ei löydy sähköisestä säädöskokoelmasta.
Säädöskokoelmia löytyy painettuina esimerkiksi kirjastoista. Olet merkannut kotikunnaksesi Helsingin...
En ole laintulkinnan ammattilainen, mutta sanoisin että ei voi. Kyseisen lain (Valmiuslaki 1552/2011) voi käydä itse lukemassa Finlex-palvelussa. Ymmärtäisin että valtio voi ottaa -korvausta vastaan- käyttöönsä Suomessa asuvan ulkomaisia omistuksia tai valuuttaa, kts. pykälä 15.
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Lvivin vanhankaupungin torille on tuotu tyhjiä lastenrattaita hyökkäyksessä kuolleiden lasten muistoksi. Löydät lukuisia kuvia näistä rattaista esimerkiki google-kuvahaulla sanoilla "lviv strollers". Samoilla hakusanoilla löydät myös videoita Lvivin torilta.
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Tietämättä tarkalleen miten kyseinen dokumentti on tehty voidaan ainakin spekuloida, miksi kuvamateriaali näyttäisi huonommalta kuin muistoissa. Valtaosa vuodelta 1997 peräisin olevasta materiaalista sarjassa on kuvattu SD-tasoisena videona. Sen kuvatarkkuus on pienempi kuin ohjelmaan kuvatun uuden, HD-tasoisen materiaalin. Vuoden 1997 materiaali on siis tarkkuudeltaan heikompaa, mikä näkyy heikompana kuvan laatuna, vaikka vanhaa materiaalia on skaalattu ylöspäin vastaamaan muun materiaalin resoluutiota. Uuden ja vanhan materiaalin vuorottelu korostaa eroa, samoin se että materiaalia katsotaan teräväpiirtoiselta, digitaaliselta näytöltä. Tällainen näyttö paljastaa matalan tarkkuuden materiaalin puutteet toisella tapaa kuin...
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin...
Vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei taida vielä olla.
Löytyy ainakin nimillä Flexi-bar tanko https://www.labtex.fi/tuote/flexi-bar-tanko, elastinen vapina tanko, Flexbar ja kääntötanko - kääntökeppi. Myös haku täristys keppi toi oikeita tuloksia monien hutien joukossa.
Kyseiset rivit ovat Johannes Linnankosken kertomuksesta Rajan lapsi, joka sisältyy teokseen Sirpaleita (1913).
Voitte lukea tarinan Kansalliskirjaston digitoimasta Sirpaleita-teoksesta sivulta 37:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100521/Sirpaleita_tunnelmia…
Mikäli haluatte lukea tarinan kirjasta, voitte tilata teoksen Helmetissä teoksen omaan lähikirjastoonne. Sirpaleita sisältyy myös mm.Linnankosken Koottujen teosten kolmanteen osaan ja Valittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Vaatimus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta osana korkeakoulututkintoa sisältyy tutkintoasetuksiin sekä ammattikorkeakouluissa (1129/2014, 7 §) että yliopistoissa (794/2004, 6 §). Näiden asetusten mukaan opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 §) mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan tai ammatin kannalta. Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola...
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta...
Tästä linkistä voi löytyä paljon eri tyypistä Viipuriin liittyvää materiaalia. Sieltä löytyy esimerkiksi linkkejä kirkonkirjoihin, siviilirekistereihin ja henkikirjoihin ja muuta sen tyypistä.
Kirjoja voi löytyä myöskin monta eri sorttia. Tositarinoita ja historiallisia romaaneja on kerrottu sekä ajasta ennen sotaa, sodan ajasta, että sodan seurauksista.
Ylen artikkeli vuodelta 2015 kerrotaan että Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936 mirkofoni mukana ja siinä voikin kuunnella tätä nauhoitusta.
Lempi Jääskeläinen oli viipurilainen kirjailija joka on kirjoittanut jo ennen sotaa monta historiallista romaania elämästä viipurissa hahmojensa näkökulmasta muun muassa 1700- ja 1800-luvulla. Artikkeli hänestä...
