Hei,
Vaski-kirjastojen englanninkielisen runouden kokoelma on pääosin keskitetty Turun pääkirjastoon. Kokoelmastamme löytyy runsaasti englanniksi käännettyjä runoantologioita sekä suomenkielisistä kokoelmista koostettuja kokoelmia. Vähemmän löytyy yksittäisiä kokonaan käännettyjä runokokoelmia, mutta niitakin muutama.
Risto Ahti: Narkissos talvella on käännettynä Narcissus in Winter, ja Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba on Not you not the rain, sekä Eeva-Liisa Manner: Runoja 56-77 on Fog Horses. Myös Pentti Saarikosken Hämärän tanssit on käännetty nimellä Dances of the obscure.
Koottuja runoja löytyy esimerkiksi Aleksis Kiveltä, Aila Meriluodolta, Eeva-Liisa Mannerilta, Pentti Saaritsalta, Aki Salmelalta, Paavo Haavikolta, Eira...
Voimakkaasta, jopa pakkomielteisestä halusta matkustaa käytetään joskus termiä wanderlust. Termistä on tehty Wikipedia-artikkeli ja siitä on artikkeli viihde- ja mielipideblogi Mielen ihmeet -sivustolla, mutta tutkittua tietoa aiheesta ei löytynyt:
https://en.wikipedia.org/wiki/Wanderlust
https://mielenihmeet.fi/wanderlust-oireyhtyma-pakkomielle-matkustaa/
Tarkentaisitko, mitä haluat kysyä? Lilith on babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa esiintyvä demoni. Alkuun pääsee Wikipedia-artikkelilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri...
En onnistunut löytämään tietoa sydäniskurien määrästä Suomen kirjastoissa.
Defi.fi-palvelu näyttää lähimmän sydäniskurin sijainnin, mutta kattavaa hakua siellä ei voi tehdä. Laitteen rekisteröiminen palveluun perustuu vapaaehtoisuuteen, joten siitä ei todennäköisesti löydy kaikkia sijainteja.
https://defi.fi/
Kirjastohakemistostakaan ei ollut apua, koska defibrillaattoreita ei ole listattu sinne kirjaston palveluksi.
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Kela on linjannut 11.5.2020, että kuntoutuspalveluja voi alkaa toteuttaa lähipalveluina 1.6.2020 alkaen.
https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista/-/asset_publisher/Aw8qiePfWs1Y/content/kelan-kuntoutuspalvelujen-toteuttaminen-1-6-2020-alkaen
Hallitus linjasi 23.6.2020, että suositus yli 70-vuotiaiden fyysisten kontaktien välttämisestä kumotaan ja matkailurajoituksia puretaan edelleen heinäkuun alussa. Myös yleinen etätyösuositus kumoutuu 1.8.2020 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-linjasi-neuvottelussaan-rajakysymyksista-etatyosta-ja-yli-70-vuotiaita-koskevista-suosituksista
Osa kuntoutuspalveluista on siis jo käynnistänyt toimintaansa 1.6. ja monet varmaan...
Hoikkakeltto tuskin vahingoittaa marsua, sillä ihminenkin voi maistella sitä hieman..
Marsu saattaa vierastaa sen kitkerää makua.
http://www.eattheweeds.com/crepis-japonica-seasonal-potherb-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltot
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piennarkeltto
https://www.vogel.fi/terveys/villivihannes_voikukka.php
Somerolla on ollut 1950-luvulla 11 653 asukasta, se on suurin määrä Someron historiassa.
Taulukoita Someron väestonkehityksestä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Somero#V%C3%A4est%C3%B6
Hei,
Kyseessä on Ritva Toivolan saturomaani Kun pikkukorva sai siivet (Weilin+Göös, 1986). Kirjan on kuvittanut Maileena Kurkinen.
Saturomaani löytyy mm. Turun pääkirjaston varastosta, ja voit lainata sen varaamalla sen kirjastossa tai verkkokirjastossa. Tässä suora linkki teokseen verkkokirjastossamme: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.139566
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 81 viittaa lantion ja alaraajain vikoihin, vammoihin ja sairauksiin. 81c:n tarkempi merkitys on "Jalkaterän viat, jotka haittaavat kävelyä (Pes planum, valgus, varus, equinus, calcaneus, excavatus, hallus valgus).
Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana -teoksessa kerrotaan sodan jälkeisistä asevelvollisuusajan muutoksista seuraavaa:
"Kun Pariisin rauhansopimuksen enimmäisvahvuuksia ei haluttu missään vaiheessa ylittää ja kun lisäksi pyrittiin säästämään valtion menoja, säädettiin vuosina 1946-1948 kolme lakia asevelvollisille annettavasta erikoislomasta. Vuoden 1946 aikana pidettiin palveluksessa enintään 18000 varusmiestä kerrallaan ja 350-440 päivän palvleusajasta myönnettiin lomaa...
Eeva-Liisa Mannerin (1983) suomennoksessa: Hän kaikista jaloin oli roomalainen. Muut salaliittolaiset teki verityönsä kateudesta Caesariin. Hän yksin vakain, vilpittömin mielin ja yhteishyvän vuoksi heihin liittyi. Arvokas oli hänen elämänsä, sen alkuaineet sekoitettu niin, että voi luonto näyttää maailmalle: "Siinä on tosi mies!"
Jarkko Laineen (2007 julkaistu) käännös: Se mies paras oli kaikista roomalaisista: häntä lukuunottamatta kaikki salaliittolaiset tekivät minkä tekivät pahantahtoisuudesta suurta Caesaria kohtaan.Brutus yksin teki tekonsa rehellisesti, yleisen edun nimissä muitten joukkoon liittyi. Sävyisää oli hänen elämänsä, ja peruselementit olivat hänessä sekoittuneet sillä tavoin, että itse luonto voisi astua esiin ja...
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt. Voisiko kyse olla Leijonaemojen tarinat kirjan aiemmasta, vuoden 2005 painoksesta? Erityislapsen vanhemmuudesta on ilmestynyt mm. 2020 Ulla Anttilan kirja Erityislapsen vanhempana : voimavaroja hyvään elämään (Kirjapaja). Löytyisikö kirja tästä Vammaisperheyhdistys Jaatisen kirjalistasta: https://www.jaatistietopankki.fi/kirjallisuus-ja-artikkelit/vammaisuuteen-liittyvaa-kirjalli/
Avoleipä-sanaa ei selatuissa vanhemmissa eri aikojen voileipäkirjoissa, ylipäätään ruokakirjoissa tai alan sanastoissa mainita. Ainoa kirja josta sana varsinaisesti mainittiin on Mikko Takalan kirja "Voileipä" (2019). Marco Mannerin kirjassa "Ravintolasanasto suomi-englanti-suomi " (1991) termille open sandwich on annettu käännös "avoin voileipä", mikä tarkoittaa samaa, mutta tuota avoleipä-termiä ei siinäkään siis ole käytetty. Sanahan on voinut olla pidempäänkin käytössä, mutta kirjoista ei nyt varsinaista todistusaineistoa löydy.
Terveyskirjasto kertoo iskun vaikutuksesta näin: "isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa mutta puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin aiheuttaen kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman."
Lisää tietoa Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00237
