Espoon kirjastojen puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät Helmet-palvelusivustolta, www.helmet.fi kunkin kirjaston omalta sivulta. Kivenlahden kirjastoa ei enää ole, aluetta palvelee Lippulaivan kirjasto ja Entressen kirjasto sijaitsee Espoon keskuksessa.
Järvenpään kirjaston yhteystiedot
Vihdin kirjaston yhteystiedot
Kirjastojen yhteystietoja on koottu myös Kirjastot.fi-sivuston Kirjastohakemistoon.
Kullervo Kivikosken teoksen Harvat meistä elävät (Basam Books, 2022) arvioitu ilmestymisaika on 15.10.22. Teoksen saaminen lainattavaksi kestää aina jonkin aikaa siitä, kun se on tullut hankintaosastolle. Kannattaa seurata Helmetin uutuuskirjaluetteloa tai tehdä itselle varaus teoksesta.
Teosta on tilattu Helmet-kirjastoille yhteensä kahdeksan kappaletta. Tällä hetkellä (19.10.22) siitä on neljä varausta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2514688__SHarvat%20meist%…
https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
Vuonna 1916 SDP sai 103 paikkaa, yli 47 % äänistä. Katso Suomen eduskunta 100 vuotta. [Osa] 5, Kansanedustajan työ ja arki s. 207 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993726514006250?sid=2920315147. Lisäksi Tilastokeskuksen Doria-palvelussa https://www.doria.fi/handle/10024/67154 voi katsoa pidettyjen eduskuntavaalien tilastotiedot.
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman...
Lascaux'n luolamaalauksista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ulla-Leena Lundbergin kirjassa Metsästäjän hymy: matkoja kalliotaiteen maailmassa (2014) on yksi luku Lascaux'sta. Myös Heikki Kaskimiehen kirjassa Muinaiset valtakunnat: kivikaudesta vuoteen 970 eKr (1998) ja Leena Rantasen Seitsensormisessa omakuvassa (1979) Lascaux'n luolat mainitaan.
Vuonna 1958 Osmo Wiio julkaisi nuorten seikkailuromaanin nimeltä Lascaux'n luolat.
Finna.fi-aineistotietokannasta voi hakea aiheesta materiaalia esimerkiksi hakusanalla kalliotaide.
Marja-Liisa -nimisiä lauluja on useita, mutta koska nimi kertautuu laulussa, kysessä lienee Väinö Hannikaisen sävellys L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki. Nuotit, sanat ja soinnut tähän lauluun löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 3 (ISBN 9156436420).
Saatavuustieto Outi-kirjastosta.
Tällä sarjanumerolla varustettu Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1923.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Aiheesta on kirjoitettu melko vähän tietokirjoja lapsille, mutta asiaa voisi pystyä valottamaan näillä teoksilla:
Suikkanen, Hanna: Piilovoimia (2022)
Teoksen takakansitekstistä katkelma:
"Piilovoimia on alakouluikäisille lapsille ja heidän lähiverkostolleen suunnattu taitoharjoitteluun painottuva adhd-opas. Kirjan avulla voi käsitellä adhd-diagnoosin herättämiä tunteita, harjoitella keskittymisen ja rauhoittumisen taitoja sekä löytää omia voimia ja vahvuuksia.
Kirja lisää tietoa ja ymmärrystä adhd:sta ja auttaa hyväksymään sen tuomia haasteita arjessa. Kirjan tehtävät ja harjoitukset antavat käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita sekä kotiin, kouluun että vapaa-ajalle."
Malmi, Mia: Leijonatarinoita erityisille lapsille (2020)...
Kyseessä on varmaankin Albert Camus'n novelli Jonas ou l'artiste au travail, suomeksi Jonas eli taitelija työssään. Novelli sisältyy Camus'n novellien kokoelmaan Maanpako ja valtakunta (1960) Maija Lehtosen suomentamana.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=camus+maanpako&type=AllFi…
Albert Camus: Jonas ou l'artiste au travail
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto. Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Lukupalat-sarjasta löytyy Anna Hallavan Liljan yksisarvitset -sarja. Vähän saman tyyppinen on Vuokko Hurmeen Eläinhoitola Pehmo.Alex T. Smithin runsaasti kuvitettu Kaarle-sarja on varsin hupaisaa luettavaa. Kirjat ovat noin 90-sivuisia, mutta teksti on väljää, kuten helppolukuisissa kirjoissa. Prinssejä ja prinsessoja esiintyy kirjassa Kaarle palatsissa, jossa Kaarle-koira ja hänen ystävänsä Lordi Nukkasukka joutuvat kuninkaallisiksi lastenvahdeiksi.Hilary McKayn Milla ja lohikäärme kertoo tytöstä, jonka huoneessa asuu lohikäärme. Tulta syöksevä ystävä on vanhempien mielestä liian hankala pitää kotona. Millasta kertoo myös kirja Mitä me tekisimme ilman Millaa.
Talvisodan muistomitalin perusmallia jaettiin vuosina 1940-1992 noin 700 000 kappaletta. Asetus vuosien 1939-1940 sodan muistomitalista avaa kenelle muistomitali voitiin myöntää. Perusteena oli käytännössä osanotto sotaan. Talvisodan muistomitalin saaneista on olemassa kortisto Kansallisarkistossa, Päämajan kunniamerkkitoimiston aineistojen yhteydessä. Raija Ylönen-Peltonen kuvailee Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 2021 julkaistussa artikkelissaan kortiston tietoarvoa vähäiseksi, sillä se sisältää vain henkilön nimen, syntymäajan, mitalin luovutuksen ajankohdan ja sodan aikaisen joukko-osaston. Vuosina 1957-1992 jaetun jatkosodan muistomitalin jakelumääräksi arvioitiin Ruotuväki-lehdessä 17/1992 noin 300 000 kappaletta....
