Sinikka ja Tiina Nopola ovat suosittuja ja tuotteliaita kirjailijoita, jotka kirjoittavat sekä yhdessä että erikseen. He kirjoittavat sekä lapsille että aikuisille hyväntuulisia, humoristisia, tapahtumarikkaita kertomuksia, jotka sijoittuvat yleensä nykyaikaan ja "tavalliseen elämään". Kertomukset perustuvat suurelta osin henkilöiden väliseen vuoropuheluun. Risto Räppääjä sekä Heinähattu ja Vilttitossu ovat heidän suosituimpia lastenkirjasarjojaan. Näistä on tehty myös elokuvia ja näytelmiä.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettisivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=83 Nopolat kertovat työstään. Heistä molemmista on olemassa myös artikkeli Wikipediassa. Myös Risto Räppääjästä on tehty oma laaja Wikipedia-juttu....
Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Olet yrittänyt etsiä tietoja netistä tuloksetta. Vaikka Internet onkin mitä moninaisemman tiedon lähde ei Hannu Salamasta tunnu löytyvän oikein mitään. Siksi sinun kannattaakin mennä lähikirjastoosi, sillä Salamasta on kirjoitettu kaksi kirjaa: Pekka Tarkka "Hannu Salama", Timo Harakka: "Markiisi de Salaman vuodet."
Tiivistetysti kirjailijan elämästä ja tuotannosta löytyy esimerkiksi Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita.
Kirjailijasta esitelmää tehdessä on syytä tarkastella sitä aikaa ja paikkaa, missä kirjailija on elänyt ja kirjoittanut. Avuksi tällaisessa taustoittamisessa on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia.
Mainitsemieni teosten saatavuuden ja Hannu Salaman tuotannon voit tarkistaa kotikuntasi kirjaston...
Turun Sanomien arkiston mukaan murha tapahtui 26.6.1974 ja sitä koskevaa oikeudenkäyntiä käsiteltiin Turun Sanomissa samana vuonna 10.7., 11.7., 25.7., 22.8. ja 9.4.1975. Näitä artikkeleita voi tulla katsomaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastoon, jossa Turun Sanomia säilytetään mikrofilmattuna. Käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite ja sillä voi ottaa maksullisia kopioita.
Nimi Albert on lyhentynyt saksan Adalbert-nimestä. Adalbert on muodostunut muinaissaksan sanoista "adal" (aatelinen) ja "bert" (loistava, kuuluisa), joten nimi Albert voidaan tulkita tarkoittavan "aateluudella loistavaa".
Lisätietoa nimestä löytyy Kustaa Vilkunan "Etunimet" -kirjasta ja myös muista etunimikirjoita, kuten Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" -teoksesta(WSOY, c1997). Molempia mainittuja teoksia on käytetty tämän vastauksen pohjana.
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Laulun nimi on Vai niin, vai niin. Laulu alkaa: "Kauan sitten tunnettiin, mä muistan vaiheet sen." Kertosäe menee näin: "Vai niin, vai niin, ahaa, sä aattelet na-naa, na-naa..."
Laulun on säveltänyt Hans van Hemert ja suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulun englanninkielinen nimi on How do you do. Suomeksi laulun ovat levyttäneet yhdessä Danny ja Eija Merilä.
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
Hei!
Uinnin historiaa löytyy esimerkiksi eri uintiseurojen historiikeista, historiikit kertovat suomalaisen uinnin historiasta. Historiikkeja voi hakea Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, asiasanalla: uinti
Fennica osoitteessa: http://finna.fi
Kokoelma sijaitsee Helsingin Yliopiston kirjastossa, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kokoelmasta saa kaukolainoja omaan lähikirjastoon, jossa tehdään haku, ja tarkastetaan että kirjat ovat lainattavia kappaleita.
Yleisistä hakuteoksista löytyy uinnin historiaa, tietosanakirja: Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 10 (1981, sivu 7474, kertoo historiasta näin (suora lainaus:
"Uimataito kuuluu ihmisen ikivanhoihin taitoihin, sillä jo antiikin aikana harrastettiin rinta- ja selkäuintia. Uinti oli...
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
Tässä muutamia kirjoja:
LÄHTEILTÄ tuotteiksi; öljyn tie. Toim. Maija Aatelo. Kemianteollisuus ry ... [et al.], 1995. s. 114-116.
(muovipullon raaka-aineen, polyeteenin valmistus ja ominaisuudet)
MUOVIKOMPOSIITIT. Ilkka Airasmaa...[et al.] Muoviyhdistys ry, 1991. s. 33-36.
(mm. polyeteenin ominaisuuksista)
MUOVITEKNIIKAN perusteet. Veijo Kurri...[et al.] Opetushallitus, 1999. s. 116-120.
(valmistusmenetelmänä käytettävästä puhallusmuovauksesta)
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
Kokotekstitietokannan viitteet sisältävät alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan. Tekstitietokantoina on esimerkiksi lakitekstejä ja lehtiä.
Viitetietokannat puolestaan viittaavat erilaisiin lähteisiin kuten aikakauslehtiartikkeleihin tai kirjoihin.
Kirjojen korvaushinnat vaihtelevat kirjojen ostohinnan mukaan, joten hinta riippuu siitä, mikä kirja on kyseessä.
Jos kirja on kateissa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta sen on lainannut. Usein hyväksi havaittu keino on jatkaa kirjan lainausaikaa (ellei siitä ole varauksia) ja etsiä vielä - aika usein kadonneet kirjat löytyvätkin. Jos kirjaa ei löydy, korvaushinnan saa tietää kirjastosta. Usein on mahdollista myös korvata kirja tuomalla tilalle vastaava kappale, mutta tästä kannattaa sopia paikan päällä tai vaikka puhelimitse.
Alice Tegnérin joululaulu Betlehems stjärna (Gläns över sjö och strand) löytyy Aukusti Simojoen suomennoksena nimellä Betlehemin tähti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Tosin suomenkielisessä versiossa on vain kaksi säkeistöä, mutta useimmitenhan ruotsinkielisestäkin esitetään vain näitä kahta ensimmäistä.
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’.
Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin.
”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on...
Jos kyse on vuoden 1956 markan arvosta numismaattisessa mielessä, Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013 -luettelon mukaan ainoastaan virheettömillä, täysin leimakiiltoisilla 1 markan kolikoilla on keräilyarvoa (1-1,50 €). Markat, joiden vuosiluvun 9 ja 6 ovat pidennettyjä ja teräväkärkisiä, ovat euron arvoisia, kun taas ne, joissa on normaali vuosiluku, ovat arvoltaan 1,50. Kummankaan mallin kolikoita ei ole noteerattu lainkaan alemmissa kuntoluokissa.
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan rahan arvoa, Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvokertoimella voidaan muuntaa markat euroiksi (ja päinvastoin).
http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_2012_2013-01-15_tau_001.html
Kun halutun vuoden rahaa muunnetaan nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon...
