Älykkyyden testaamisesta on olemassa jonkin verran kirjoja. Niissä on osia, joilla voi testata myös loogista päättelykykyä. Esimerkiksi seuraavat kirjat:
De Carlo: Psykologiset pelit ja leikit ; Gale: Mensa-älyjumppa ; Carter: Älytreeni
Älykkyyden testaamisesta löytyy tietoa myös internetistä Suomen Mensan sivuilta. Osoite on http://www.fi.mensa.org/
Ajattelusta on olemassa paljon kirjoja. Esimerkiksi Elämisen taito-sarja osassa 4 on hyvä artikkeli otsikolla Tehoa ajatteluun.
Kerrot myös olevasi opiskelemassa uutta asiaa. Ehkä olisi kiinnostavaa tutustua seuraaviin teoksiin: Otala: Osaajana opin tiellä ; Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena ; Peltonen: Uusiin opintoihin aikuisena
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös...
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
HelMet-kirjastojen kokoelmissa on esimerkiksi seuraavia hampaidenhoitoon ja hammaslääketieteeseen liittyviä kirjoja.
Therapia odontologica : hammaslääketieteen käsikirja, Academica, 2008.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1872285~S12*fin
Heinonen, Timo, Kariologia : mikä kaikki voisi olla toisin, Idies, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1927582~S12*fin
Terve suu, Duodecim, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1907408~S12*fin
Verkkoaineisto:
Terveyskirjasto -Hampaiden sairaudet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Lisää alan kirjallisuutta voit kysyä Hammaslääketieteen kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/hammas/
Hei,
Englannin kielen ääntämiseen on HelMet-kirjastoissa tarjolla useita kokonaan englanninkielisiä oppimateriaaleja, mutta kuvailemasi tyyppistä aineistoa en valitettavasti löytänyt. Voisit kuitenkin kokeilla esimerkiksi seuraavia englanninkielisiä aineistoja. Näissä kaikissa on mukana CD-levyjä, joita voit kuunnella autossa:
Perfecting your English pronunciation / Susan Cameron (sis. kirja, 2 cd, 1 dvd), McGraw-Hill, 2012
English pronunciation in use. Intermediate: self-study and classroom use / Mark Hancock (sis. kirja, 4 cd), Cambridge university press, 2012
Speaking/ Cheryl Pelteret (kirja, 1 cd), HarperCollins, 2012
Kieliopin harjoittelua varten voit kokeilla seuraavia aineistoja:
Grammar to go / Maarit Luhtala, Lynn Nikkanen,...
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...
Kuulostaa aivan Carlos Sauran elokuvalta Korppi sylissä (Cria cuervos 1976). Tummatukkaista tyttöä esitti Ana Torrent. Ihan tarkkaan ei muistu mieleen, mikä levy siinä grammarilla soi, mutta se voisi olla Jose Luis Peralesin Por Que Te Vas joka on esitetty suomeksikin nimellä Veit sydämein.
Tietoa säveltäjästä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll
Laulun sanat:
http://www.bide-et-musique.com/song/1051.html
Tietoa elokuvasta:
http://www.imdb.com/title/tt0074360/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan (2005) mukaan Merja on 1900-luvun nimi, joka on otettu "merja", "merjalaiset" -nimisen suomensukuisen muinaiskansan mukaan. Merja on erityisesti 50- jas 60-lukujen suosikkinimi. Virossa on vastine Merje.
Ann M. Martinin kirjasarjan pohjalta on tehty elokuva. Vuonna 1995 valmistuneen The Baby-Sitters' Club - lastenlikkojen klubi -komedian ohjasi Melanie Mayron. Elokuva löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista videokasettina:
http://www.helmet.fi/record=b1012393~S16*fin
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
Kappaleen Pieni juhlija (myös Voi pientä juhlijaa) on säveltänyt Pekka Streng, sanat ovat Tove Janssonin. Tämä tieto on peräisin Ylen äänilevystön verkkosivulta (http://www.yle.fi/aanilevysto ). Kokoelmalevyllä Pieni juhlija (LXLP510) on Ellipsin esittämä Voi pientä juhlijaa. Singlellä (LRS1036, v. 1969) kappaleen nimenä on Pieni juhlija.
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Black lace -sarjassa on suomeksi ilmestynyt neljä kirjaa:
Alleyn, Fredrica : Cassandran salattu elämä (Gummerus, 1994)
Danson, Sophie : Intohimon kutsu (Gummerus, 1994)
Hope, Saskia : Kesytön Kate (Gummerus, 1995)
Pickford, Cherri : Sininen hotelli (Gummerus, 1996)
Kaikkia on saatavana Kyyti-kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi.
Sarja on kyllä jatkunut vuoden 1996 jälkeenkin, mutta kirjoja ei ole enää suomennettu. Englanninkielisenä sarjan kirjoja löytyy helpoiten verkkokirjakauppojen (mm. www.akateeminenkirjakauppa.fi, www.amazon.com) kautta, kirjastoissa niitä ei ole.
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Itse arvelin niiden kuivuutta ja niiden sisältämiä mausteita syyksi. Käännyin kuitenkin Marttojen keskustelupalstan ruokanurkan puoleen osoitteessa http://www.martat.fi ja siellä todettiin vahvojen mausteiden kuten neilikan ja mustapippurin edistävän säilyvyyttä. Kuivien pikkuleipien todettiin säilyvän kuivissa olosuhteissa pitkään. Esim Hanna-tädin kakkuja ja kaneliässiä voi säilyttää peltipurkissa ranskanleipäpalan kanssa. Silloin leipäpala imee kosteuden ja piparit, tms pysyvät kuivina. Leipäpala pitää vaihtaa välillä, jos olosuhteet ovat kosteammat. Toinen keskustelija totesi myös sokerin käytön vaikuttavan säilyvyyteen.
Lumia nimi voi pohjautua latinan kieleen. (Lumen = valo) Se voi siis olla minkä maalainen nimi tahansa. Toisaalta nimi voi olla saanut alkunsa myös suomen kielen lumi-sanasta, jolloin se siis on ihan suomalainen nimi. Osoitteessa http://www.etunimet.net/nimipaiva.html#l voi käydä katsomassa harvinaisempien nimien nimipäiväehdotuksia. Tässä luettelossa on Lumian nimipäiväksi ehdotettu 1.11., jolloin vietetään Pyryn päivää. Toki voi itsekin keksiä päivän, jolloin haluaa nimipäivää vietettävän.
