Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
Chris Van Allsburg on useassa haastattelussa kuvaillut, kuinka hänellä oli mielikuva nuoresta pojasta, joka kuulee kaukaisuudesta äänen ja sen jälkeen löytää junan keskeltä metsää. Junan löydettyään poika kenties miettisi, mihin juna olisi menossa. Voisiko juna viedä hänet minne vaan? Entä millaisiin paikkoihin lapset haluaisivat matkustaa, vielä erityisesti jouluaattona. Ehkäpä juurikin Joulupukin luokse...
Chris on kertonut, että hän itse 8-9-vuotiaana paini sen kanssa, että onko joulupukkia vai ei. Ehkä juuri sen takia hän on halunnut, että kirjan päähenkilö on suunnilleen sitä samaa ikäluokkaa.
Tässä pari lähteenä käytettyä englanninkielistä haastattelua:
Milfrod Daily News: https://eu.milforddailynews.com/story/entertainment/...
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www....
Alan Ridingin ja Leslie Dunton-Downerin teoksessa Ooppera (2008, suom. Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari) on juonikuvaus yli 160 oopperasta.
Riding - Dunton-Downer: Ooppera Helmetissä
Myös teoksessa Sävelten maailma. 4 : Ooppera (Pekka Hako, Riitta-Liisa Paananen ja Jukka Isopuro, 1993) esitellään tunnettuja oopperoita taustatiedoin ja juonitiivistelmin.
Sävelten maailma. 4 : Ooppera Helmetissä
Kansalaisaloitteen tulee kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulee aina olla mukana perustelut. Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/Kansalaisvaikuttamisen_tietopaketti/Sivut/Vaikuttamisen-areenat.aspx
Kansalaisaloitelaissa (12/2012) on kansalaisaloitteelle vain vähäiset muoto- ja sisältövaatimukset.
Eduskunnan verkkosivuilla on tilastoja kansalaisaloitteista, muun muassa päivitettävät tilastot eduskuntakäsittelyyn edenneistä, käsittelyssä olevista sekä hyväksytyistä kansalaisaloitteista.
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/Kansalaisaloitteet.aspx
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Aila Nissisen 1960-luvun suomennoksessa Cadpig on Possuli. Ilkka Äärelän vastikään julkaistussa uudessa suomenkielisessä käännöksessä se on Possuliini.
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Hei kyseiset Reima astiastoon kuuluvat lasit löytyvät Riihimäen Lasin vuoden 1943 Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnastosta vuodelta 1943. Hinnastossa astiasto Reimaan on lueteltu kuuluvaksi: Olutlasi 20 cl., viinilasi 12 cl., cocktaillasi 7,5 cl. ja viinilasi 6,3 cl. Näitä samoja laseja löytyy kyseisestä kuvastosta kolmella eri kuvioinnilla: Astiasto Reima, Astiasto Reima H1 ja Astiasto Reima H2. (Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnasto 1943, 3.) Kyseisessä hinnastossa luetellaan tehtaiksi: Riihimäki, Ryttylä, Kauklahti ja Ikkuna Oy.
Kauklahden lasitehtaan perusti vuonna 1923 aikaisemmin Iittalan lasitehtaan johtajana toiminut Claes Norstedt. Tehtaan alkuaikoina tehtaalla valmistettiin käyttö- ja apteekkilasia. Vuonna...
Hei,Rakkausromaanihan on nimensä mukaisesti romaani, joka keskittyy romanttisen rakkauden kuvaamiseen. Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan mukaan termi klassinen viittaa kirjallisuuskritiikeissä yleensä "sellaisiin taideteoksen ominaisuuksiin kuten järjestys, sopusointuisuus, tasapaino, kurinalaisuus ja suhteelliseuudentaju".Joka tapauksessa klassinen viittaa tässä myös perinteiseen kerrontaan ja suurelta osin myös perinteisiin sukupuolirooleihin verrattuna tuoreempaan rakkausromaaniin, joka haastaa näitä stereotypioita. Toki klassisessa (ja klassikoiksi nousseissa) rakkausromaaneissa tuota rakkauskäsitettä problematisointiin oman aikakauden mittapuulla radikaalistikin, mikä lienee yksi syy, että Austenia, Brontëja ja muita...
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Tässä vastauksena käännös sivulta:https://mythologycrafts.com/lemures-and-roman-bean-recieps/"Festivaali järjestettiin kolmena ei-peräkkäisenä päivänä toukokuussa (9., 11. ja 13. päivä). Festivaalin aikana ihmiset suorittivat erilaisia rituaaleja päästäkseen eroon pahoista hengistä ja varmistamaan, etteivät aaveet vahingoittaneet eläviä. Rituaaleihin sisältyi miespuolinen perheenpää (tunnetaan nimellä paterfamilias) kävelemässä paljain jaloin keskiyöllä ja heittäen tummia papuja olkapäälleen. Tummat pavut yhdistettiin alamaailmaan niiden värin ja kyvyn synnyttää uutta elämää vuoksi (lisätietoja alamaailman myyteistä Persephone- ja Cerberus-käsitöiden avulla.) Kun talon isä vaelsi ympäriinsä paljain jaloin heittäen papuja, hän...
Kirjaston tietokannassa on hieman puutteellisesti asiasanoitettu Länsi-Saksaan sijoittuvia kirjoja. Mutta esimerkiksi Gunter Grass, Siegfried Lenz ja Heinrich Böll ovat lännen puolella vaikuttaneita kirjailijoita, kun taas esimerkiksi Christa Wolf DDR:ssä. Suosittelen myös tutustumaan teokseen Muistijälkiä : esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (Avain, 2010, toimittaneet Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), jossa esitellään syvällisemmin saksalaista kirjallisuutta ja josta löydät varmasti hyviä lukuvinkkejä. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:https://piki.finna.fi/Kirjasammossa on myös vinkattu saksankielistä nykykirjallisuutta. Vaikka teokset ovat tuoreempia, niiden tarinat saattavat osassa...
Suomalaisten sukunimien oikeinkirjoitus ei ollut vielä vakiintunut, ja kirjoitusasuja sopeutettiin ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. Lisäksi nen-loppuisia sukunimiä usein lyhennettiin kirjoittaessa. Katso lisää: Suomen sukututkimusseuran blogi: https://www.genealogia.fi/l/blogi/horjuva-ortografia-mita-se-on/
Hei,Kyseessä on varmaan Från A till Ö, jota on kysytty myös Muistikuvaputken Rouva Ruudulta.http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/pollo-talon-katolla-fran-till-o.htmTässä ruotsinkielinen Wikipedia-artikkeli: https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A5n_A_till_%C3%96
Henry Theelin perheen alkuperäinen sukunimi oli Pettersson. Henryn äiti Fanny Pettersson vaihtoi oman ja alaikäisten lastensa sukunimen Theeliksi vuonna 1937, ks. Hufvudstadsbladet 20.6.1937. Theel-sukunimi tunnetaan ainakin Saksassa, ja siellä se lausutaan suunnilleen "Tiil".
Täysikuu merkitään kalenteriin sen mukaan, mille päivälle osuu tarkka täydenkuun hetki. Vaikka kuu näyttää paljain silmin täysin pyöreältä eli täydeltä useamman vuorokauden ajan, täysikuu on tarkalleen ottaen silloin, kun kuu on radallaan tismalleen vastakkaisella puolella kuin aurinko. Täysikuun kellonajasta siis riippuu, kumpi yö on sitä lähempänä.Esimerkiksi joulukuussa 2025 kuu oli täysi 5.12. klo 1:14. Kalenterimerkki on siis päivän 5.12. kohdalla ja "täysin" hetki heti vuorokauden aluksi, 4. ja 5. päivän välisenä yönä. Vuoden 2026 tammikuussa ajankohta on 3.1. klo 12:03 eli vuorokauden puolivälissä - kumpikin yö lienee yhtä hyvä tai huono sen tarkkailuun. Toukokuussa 2026 täysikuu on 1.5. klo 20:23 eli vuorokauden loppupuolella....
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
