Yhdysvalloissa ensimmäiset maahanmuuttajille tarkoitetut henkisiä kykyjä mittaavat testit oli tarkoitettu ainoastaan kognitiivisten vajavaisuuksien tunnistamiseen. Varsinaiset älykkyystestit aloitettiin vasta myöhemmin. 1900-luvun taitteessa testejä ei vielä tehty lainkaan – tässä vaiheessa amerikkalaiset maahanmuuttoviraomaiset tukeutuivat yhä kallonmittaukseen älyllistä kapasiteettia määriteltäessä.Ensimmäisen älykkyystestin kehitti ranskalainen psykologi Alfred Binet vuonna 1905. Yhdysvaltoihin Binet'n menetelmän toi vähälahjaisten lasten koulun opettajana toiminut Henry H. Goddard 1908. Koska nämä testit edellyttivät kielitaitoa ne eivät soveltuneet maahanmuuttajien testaamiseen; heitä varten tarvittiin nonverbaalinen testaustapa ja...
Kiitos kysymyksestäsi koskien Ruotsin kruunun arvoa.Suomen pankin vuosikertomuksesta vuodelta 1987 (s. 57) löytyy tiedot Ruotsin kruunun kurssista suhteessa markkaan kyseisenä vuonna. Vuoden 1987 markkasumman muuttamisessa nykyrahaksi voi käyttää apuna Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin-laskuria.
En ole historiantutkija enkä tavoittanut sellaista vastaamaan tähän kysymykseen, mutta voinen yrittää päätellä jotain. Suomen karttaa kun katsoo, niin voi melkoisella varmuudella todeta, että 1800-luvulla Helsingistä emämaahan Ruotsiin ja Norjan puolelle haluava on valinnut kulkuvälineekseen laivan. Helsingin satamien historiaa käsittelevästä nettiartikkelista (Sundgren & Tukkimäki) selviää, että Helsingin laivaliikenne Suomen ulkopuolelle suuntautui lähinnä Hulliin, Pietariin, Rääveliin (nyk. Tallinna), Lyypekkiin ja Kööpenhaminaan. Voisin kuvitella, että Kööpenhaminasta on ollut kätevintä jatkaa esimerkiksi Osloon. Edelleen pohjoisemmas Norjaan matka on todennäköisesti jatkunut laivalla tai laivoilla rannikkokaupunkeja pitkin, mutta...
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
Tekoälyn kasvavaa sähkökulutusta on laskettu monissa artikkeleissa. Arviointia vaikeuttaa se, että monista malleista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Eri tekoälymallien ja niiden versioiden kulutus voi vaihdella hyvinkin paljon. Myös kyselyn pituus ja vastauksen koko vaikuttavat kulutukseen. Epoch AI:n ja Kanoppin tuoreissa artikkeleissa arvioidaan ChatGPT:n kulutusta, kun kyseessä on yksittäinen, pääasiassa tekstipohjainen kysely. Molemmat antavat samansuuntaisen arvion kulutuksesta. Kanoppi vertaa tätä tavalliseen Google-hakuun, ja toteaa ChatGPT kulutuksen olevan lähes kymmenkertainen.Epoch AI:n artikkelin mukaan ChatGPT:n vastaus kuluttaisi 0,3 wattitunnin verran sähköä. Artikkelin kaavio suhteuttaa tätä muuhun sähkönkulutukseen. Sen...
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Kummankin nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu meiltä ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Olivia" tai "etunimet Ida".
Aiempiin vastauksiin viitaten:
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva.
Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida, joka on ortodoksisen perinteen mukaan marttyyri 100-luvun puolivälistä.
Etunimitietoa löydät esimerkiksi seuraavista lähteistä...
Olisiko kyseessä Vesa Luukkosen kirjat Niinisaareen ( vuodelta 2006) ja Omalla konnulla (vuodelta 2008). Kirjat kertovat itäisen Savon asuttamisesta 1400-luvulla, jolloin Karjalasta tultiin lähes asumattomiin korpiin kalastamaan ja metsästämään. Kirjat ovat Punkaharjulaisen Kirja-Pakarin kustantamia
"Flickan vid stenbänken" -elokuvan hankkimisesta on paras tehdä hankintaehdotus kirjastolle. Hankintaehdotuslomake löytyy sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Marianne Ahrnen ohjaama elokuva perustuu Maria Gripen tarinaan ja on saatavissa ainoastaan Malmön kaupunginkirjastosta.
Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole. Yksi kappale on Eduskunnan kirjastossa, eräpäivä on 17.1.:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/L3Q23R64K3JQJJVKN55XRT2Y5U61UMG4BUNCH66TBIP5C92F89-10115?func=full-set-set&set_number=031253&set_entry=000002&format=999
Mahdollisia varauksia ei tietokannan kautta ainakaan näkynyt. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/Sivut/default.aspx
Hei!
Kirja on mahdollista saada lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta. Teos on osa Fennica-kokoelmaa. Kansalliskirjaston sivuilla sanotaan, että kansalliskokoelman aineistoja annetaan ainoastaan lukusalikäyttöön erikoislukusaliin. Aineiston lukusalilaina-aika on neljä viikkoa. Aineisto mahdollista tilata lukusalilainaksi joko eLomakkeella (Tilaus Kansalliskokoelmasta) tai vaihtoehtoisesti lukusalilainojen tilauslomakkeen voi täyttää kirjaston asiakaspalvelupisteessa. Kansalliskirjastoon tarvitsen Helka-kirjastokortin.
https://finna.fi/Record/fennica.290254
Suomenkielistä termistöä emme onnistuneet löytämään. Osa sanoista löytyy tekniikan alan sanakirjoista, esim. tästä: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Jyrki K. Talvitie, Ahti Hytönen. Lotta Liljelundin Merenkulun koulutusohjelman opinnäytetyö Offshore-kentän elinkaari ( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2013) käsittelee mm. erilaisia öljynporauslauttatyyppejä. Siitä löytyy alan termistöä, mutta ei termejä öljynporaustornin osille. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65283/Liljelund_Lotta.pdf?sequence=1
Muutamia oppaita löytyy yhteisöllisyyteen ja kansalais aktivismiin.
Esimerkiksi netissä luettavissa olevat Bäcklund ja kumppnit: Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102475/Backlund_ym_Kansalaiset_kaupunkia_kehittamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
sekä opinnäytetyö Prepula, Elisa. Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20714/Prepula_Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myös isännäintitoimistot haluavat auttaa talouhtiöitä yhteisöllisyyden kehittämisessä. Esim. Realia vinkkaa sivuillaa näin https://www.realiaisannointi.fi/ajankohtaista/millainen-yhteisollinen-taloyhtio
4H ehdottaa yhteisen puutarhan perustamista. https://4h.fi...
Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Se riippuu siitä, minkälaiset kriteerit opettaja on määritellyt kirjaesittelylle. Noin puolet Chapmanin Kitara-teoksesta (2007) käsittelee kitaransoittoa, mutta sitä ennen kerrotaan tunnetuista kitaristeista ja kitaran historiasta erilaisten kitaramallien kautta.
Samantyylisiä suomenkielisiä teoksia ovat esimerkiksi Tony Bacon: Suuri kitarakirja (2013) ja Terry Borrows: Kitara - soittajan käsikirja (2009).
