Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kuinka suuri osuus suomalaisista on käynyt ammattikoulun? 224 Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto.  Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Suunnittelen Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinnon suorittamista mutta mietityttää että onko alan töitä vaikea saada? Eli asun Tampereella ja Tampereen… 224 Kirjastoalan työpaikkoja voi seurata Kirjastot.fi:n avoimet työpaikat -osasta, https://www.kirjastot.fi/koulutus-ja-tyopaikat/avoimet-tyopaikat. Sinne on tullut nyt tammikuun aikana 17 ilmoitusta koko Suomen alueelta. Niitä kannattaa katsella säännöllisesti, niin saat muodostettua käsityksen asiasta. Tampereella on useita eri kirjastoja, kaupunginkirjaston lisäksi yliopistokirjasto sekä erikoiskirjastoja. Tampereen kaupungin rekrytointia voi seurata Tampereen kaupungin sivulla, https://www.tampere.fi/tyo-ja-yrittaminen/meille-toihin/avoimet-tyopaik… tai Kuntarekryssä, https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?&type=53258&organisation=31580&…. Voit tutkia työllistymistä alalla Työvoimabarometrissä, https...
Ranska-aiheinen kysymys, johon johdanto: työkaverin kanssa oli juttua siitä, että hän ei ainakaan uskaltaisi matkustaa Ranskaan pelkällä henkilökortilla,… 224 Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja. Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.   EU-kansalaisten...
Joskus 80 tai 90 luvulla katselin TVssä filmin kajdesta latino musiikin veljeksistä, saattoivat olla Kuubasta, jotka muuttivat USAhan. Toisella veljeksistä oli… 224 Olisivatkohan kyseessä kenties Oscar Hijuelosin romaaniin perustuva kuubalaisista Castillon muusikkoveljeksistä kertova elokuva The Mambo Kings (1992) ja siinä esiintyvä kappale Beautiful Maria of my soul? Elokuva on nähty meillä televisiossa 15.1.1996 (MTV3), 2.5.1997 (YLE TV1) ja 8.9.2001 (MTV3). The Mambo Kings (1992) - IMDb  The Mambo Kings | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Anni Swan on ilmeisesti kirjoittanut sadun, jossa musta ja valkoinen enkeli taistelevat kehdon äärellä pienen lapsen elämästä. Mikä satu voisi olla kyseessä? 224 Anni Swanilta ei löydy tällaista satua. Sen sijaan Topeliuksella on näytelmä, tai " Satu- kolme näytöstä" kuten Topelius asian ilmoittaa, "Suojelusenkeli".Siinä musta ja valkoinen enkeli häärivät lasten kehdon ympärillä. Kaikkein karmein satu, missä Kuolema vie lapsen kehdosta on Andersenin satu "Äiti".Siinä Kuolema käyttää hyväkseen äidin hetkellistä nukahtamista ja ryöstää vauvan kehdosta. Äiti tekee kaikkensa pelastaakseen lapsensa. Tämä sopisi myös hyvin Tuomari Nurmion "Lasten mehuhetkeen".
Tunnistaako joku vanhan sadun jossa tytön veljet taiottiin joutseniksi ja tyttö yrittää saada taian raukenemaan? Siinä toistui lause heliseekö lehmukseni, onko… 224 Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita. 
Kenen kirjoittama runo? "Kevät on sulla, siis leivona lennä, joutsenna soutele selkää. Ylhäällä anna sun laulusi mennä, elon ulapoit' älä pelkää." 224 Kysymyksen sitaatti on viides säkeistö J. H. Erkon runosta Juhannusnuoriso.
Mitä suomen murretta Ahvenanmaalla asuvat suomenkieliset puhuvat? Mistä löytäisin lisätietoa tästä murteesta. 224 Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Askarruttaa, mistä löytäisin lapsuudessani 50-luvulla lukemani runon, josta muistan vain kohdan: ”ne ystäväni armaan, neiti metsähämähäkin kutomat on varmaan”… 224 Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9   
Mistä voisi lukea enemmän karjalaisuudesta ja karjalaisten identiteetistä 1600-1900 -luvulla? 224 Tässä tiedonlähteitä aiheesta. Tietoa Karjalan historiasta Karjalan sivistysseuran sivuilla: https://www.karjalansivistysseura.fi/historia/  Kallio, Kati: "Kipukohtia karjalaisuuden ja suomalaisuuden välillä". Uutisčuppu. Luettavissa verkossa: https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/kipukohtia-karjalaisuuden-ja-suomalaisuuden-valilla/ Patronen, Outi: "Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925". Virittäjä 1/2018. Luettavissa verkossa: https://journal.fi/virittaja/article/view/66865/31423  Kirjallisuutta:Karjala : historia, kansa, kulttuuri (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998)Knapas, Rainer: Karjalan kunnailla : matkoja kulttuuriin...
Kysyisin mikä teksti tulee Louhisaaren kartanon pääoven yläpuolella?? Suomeksi, kiitos!! 224 Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005
Mistä voisin löytää seuraavan tiedon: Henkilö sai 1900-luvin alkuvuodikymmenien aikana kunnallisneuvoksen arvon. Henkilön nimi ja paikkakunta ovat tiedossa… 224 Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet 
Olen nähnyt usein, että Usassa kirjoitetaan & -merkki eri tavalla kuin täällä. Kuten liitteen kuvassa. Miksi? 224 Kyseessä on ns. crossed epsilon ampersand, eli kankeasti suomentaen "et-merkki yliviivatulla epsilonilla" (kreikan aakkosten viides kirjain). Et-merkkiä kirjoitetaan käsin monin eri tyylein, joista yksinkertaistetuimmissa on vain kyseinen epsilon tai jopa numero 3, joiden yli vedetään pystyviiva. Et-merkki tulee nimensä mukaisesti e- ja t-kirjainten yhdistelmästä, sillä latinan sana "et" tarkoittaa "ja". Voidaan arvella, että koska merkin historia ja latinaperäisen sanan merkitys eivät ole kaikille selviä, on kirjainpari-ligatuurikin muuttunut ihmisten mielissä vain symboliksi, jota piirretään milloin mitenkin. Tiedonhaun perusteella mainitut yksinkertaisemmat kirjoitusasut (vai piirto-?) ovat tosiaan yleisempiä Amerikassa, kuten...
Minkä maalainen Arja nimi on alunperin. 224 Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Ukrainalaisten auttaminen on nyt suomalaisille sydämen asia ja se on aivan huikeaa! Jäin miettimään, onko muut maailman katastrofit aiheuttaneet tällaista… 223 Suomen kansa auttaa katastrofeissa kärsineitä ihmisiä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kautta, kuten esim. Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa turvaamalla ruoka-apua. Konflikteissa ja levottomuuksissa apu kohdistuu siviiliväestön suojeluun. Kansalaisten antama apu voi olla osallistumista järjestöjen rahakeräyksiin. Ihmiset ovat lahjoittaneet myös paljon vaatteita, lasten leluja, vaippoja, taloustarvikkeita, ensiaputarvikkeita, huopia jne. Järjestöjen kautta on mahdollista lähteä vapaaehtoistyöntekijänä myös kriisikohteeseen auttamaan. Yksittäisinä kansalaisina tai ryhminä avun vieminen perille saattaa olla hyvin hankalaa ja useissa tapauksissa...
Muistan kuulleeni koppakuoriaislajista, joka puolustautuu vihollisia vastaan muodostamalla omasta ulosteestaan ison nuijan. Onko tällainen eläin oikeasti… 223 Kysyin tästä asiasta suoraan luontoasiantuntijoilta Luontoakateemin sivuilta: https://www.luontoakateemi.fi/etusivu Ja todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää. Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.
Helmetin kirjoja tutkiessani huomasin, että feminismistä kirjoittavat useimmiten naiset. Onko kukaan mies kirjoittanut mitään tunnetumpaa teosta aiheesta? 223 On totta, että suurimmaksi osaksi feministinen kirjallisuus on naisten kirjoittamaa. Mutta jos lasketaan ns. kriittinen miestutkimus feministiseksi, löytyy Suomestakin muutamia mieskirjailijoita, jotka käsittelevät aihetta, ainakin:  Arto Jokinen Helmet -- arto jokinen tasa-arvo Susi Nousiainen Helmet -- susi nousiainen Sekä brittiläinen Jeff Hearn Jeff Hearn - Wikipedia Gender, sexuality and violence in organizations : the unspoken forces of organization violations | Varastokirjasto | Finna.fi "Sex" at "work" : the power and paradox of organisation sexuality | Varastokirjasto | Finna.fi The violences of men : how men talk about and how agencies respond to men's violence to...
Etsin lastenrunoa, jossa puhutaan Juho-pojasta: "tuulee, tuulee, Juho-poika kuulee..." Kenen kirjoittama runo on ja mistä teoksesta se löytyisi? 223 Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...". Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006). https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
Etsin kouluja ja segregaatiota/eriytymistä käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia (romaani, novelli, runokokoelma) suomeksi. Esimerkiksi Hanna Arvelan Ihmeperhe… 223 Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset. Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset: Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui! Aino Leppänen: Terkuin ope Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja...
Etsin lastenkirjaa 80/90-luvulta. Kirja perustuu postiin, ja eri sivuilla on taskuissa/kirjekuorissa mm. postikortteja, kirjeitä, ote sanomalehdestä ym. Kirjan… 223 Janet & Allan Ahlbergin Hilpeä posteljooni, eli, Kaiken maailman kirjeitä (1989) voisi tulla kyseeseen. Englanninkieliseen alkuteokseen voi tutustua YouTubessa: The Jolly Postman or Other People's Letters - YouTube