Kyllä meillä on kyseinen lehti lainattavissa. Bike-lehdet on meillä Seinäjoen kaupunginkirjastossa Aallon kirjaston lehtivarastossa vuodesta 2000 lähtien.
Lausahdus vaikuttaisi olevan Einsteinin, peräisin keskustelusta Heisenbergin kanssa, eikä sillä ole varsinaista kirjallista primäärilähdettä. Tästä syystä tieteellisessä kirjallisuudessa siihen tavallisesti viitataan toisen käden lähteen kautta (esim. Holton, G. J., Victory & Vexation in Science: Einstein, Bohr, Heisenberg, and Others. Harvard University Press, 2005).
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta...
Hei,
tässä asiassa kannattaisi kääntyä Kansalaisneuvonnan puoleen. Palvelusta ei voi saada selville viranomaisasioita, mutta palvelu antaa opastusta oikean viranomaisen luo.
Kansalaisneuvonnan verkko-osoite on http://www.kansalaisneuvonta.fi
Palveluun voi ottaa yhteyttä monin eri tavoin kuten esimerkiksi sähköisellä lomakkeella. Yhteydenottomahdollisuudet on esitetty sivustolla.
Mitä mahtaa kysymyksessä oleva "teille" tarkoittaa? Kun kysymys on lähetetty kansalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, voi sen osalta lyhyesti todeta, että palveluun pääsee vastaajaksi kouluttautumalla kirjastotyön ammattilaiseksi ja hankkimalla sen jälkeen niin paljon työkokemusta, että kollegat pitävät sopivana hoitamaan tällaista kansallista palvelutehtävää.
Jos "teille" taas tarkoitti jotain yleistä kirjastoa Helsingin seudulla, täytyy vastata muutamalla ehdollisella tavalla. Jos tarjoutuu palkattomaksi apulaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä sen kirjaston johtajaan, jota lähinnä ajattelee. Jos haluaa kirjastotyöstä myös pientä palkkaa, pitää ensin suorittaa kirjastovirkailijan opinnot ja yrittää sitten parin sadan muun...
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
Tarkkaa ikää emme saaneet selville, mutta vuoden 2016 Ylen uutisten mukaan vanhimmat Helsingin kantakaupungin käytössä olevat putket ovat yli sata vuotta vanhoja. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8731424
Väinö Perälän kirjan Vehmaan historia (1951) voi varata HelMet-kirjastosta. Tällä hetkellä ainota kappaletta jonottaa kaksi ihmistä, joten ihan nopeasti sitä ei lainaksi saa.
Heikki Poroila
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0...
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364
Voisikohan kyseessä olla Tuija Lehtisen teos Ihan pihalla? Samaa kirjaa on kyselty meiltä nimittäin aikaisemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-vajaa-kymmenen-vuotta-sitten?languag…
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: https://www.helmet.fi/fi-FI
T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat.
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Etsimästäsi teoksesta Dictionary of symbols and imagery (Ad de Vries & Arthur de Vries, Elsevier) on ilmestynyt useita painoksia.
Teos kuuluu joidenkin yliopistokirjaston kokoelmiin, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastossa ko. teos on, mutta vain lukusalilainana. Teos on tilattavissa kaukolainaan ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi.
Teoksen saatavuuden yliopistokirjastoissa voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1106676
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Lahden kaupunginkirjasto on kehittämiskirjasto, joten se lähettää kaukolainoja maksutta. Tampereen kaupunginkirjasto perii neljä euroa jokaisesta kaukolainatilauksesta, siis esimerkiksi jokaisesta kirjasta erikseen, vaikka ne tulisivatkin samasta kirjastosta.
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
J. M. Coetzeen teos Michael K:n elämä (Life & Times of Michael K, 1983, suom. Seppo Loponen, 1984) sijoittuu ajallisesti määrittelemättömään aikaan, ehkä tulevaisuuteen. Myöskään maantieteellisesti teos ei sijoitu tiettyyn, nimettyyn paikkaan. Kirjan sota voisi olla mikä tahansa sota, missä tahansa maassa.
https://www.britannica.com/topic/Life-and-Times-of-Michael-K
Valitettavasti valtion oppikouluista ei ole tehty vastaavaa luetteloa. Kansallisarkistosta kerrottiin, että vuosittain julkaistavassa Suomen Valtiokalenterissa luetellaan mm. valtion oppikoulut. Suomen valtiokalenterit myös 1930- ja 1940-luvuilta löytyvät Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_query=suomen+valtiokalenteri&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DRelevance%26direction%3DDescending
Onpa harmillinen juttu, mutta vahinkoja sattuu! Näkemättä kirjaa en ikävä kyllä pysty suoraan ottamaan kantaa, pitääkö se korvata. Oma kokemukseni kuitenkin on, että punaviinistä jää aika ikävät tahrat mille tahansa pinnalle.
Sinun kannattaakin käydä näyttämässä kirjaa paikan päällä kirjastossa. Saat samalla tietää myös kirjan mahdollisen korvaushinnan. Helmet-kirjastojen korvauskäytännöistä löydät lisätietoa Laina-ajat ja maksut -liitteestä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
