Keskeisiä suomalaisia realisteja ovat Minna Canth ja Juhani Aho, molemmat eivät tosin ole puhtaasti pelkästään realisteja vaan kirjoittivat eri tyyleillä. Kummankaan teokset eivät ole paksuja, mutta sisältö on vankkaa. Canthilta kannattaa tutustua esimerkiksi näytelmiin Papin perhe, Työmiehen vaimo ja Anna-Liisa sekä novelliin Kauppa-Lopo.
Juhani Ahon teoksista keskeisiä ovat Rautatie, Papin tytär, sen jatko Papin rouva sekä Juha.
Joel Lehtoselta kannattaa lukea Putkinotko-sarja, johon kuuluvat romaanit Kerran kesällä (1917) ja Putkinotko (1919-1920) sekä novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918), lisäksi novellikokoelma Korpi ja puutarha (1923) sisältää Putkinotko-sarjaan liittyviä novelleja. Muista Lehtosen kirjoista kannattaa lukea...
Nimi Merlin juontaa juurensa walesilaisesta nimestä Myrddin (merilinnoitus). Nimi on tullut tutuksi kuningas Arturin legendoista.
http://www.behindthename.com/name/merlin
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon...
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...
Ilmeisesti lumiukkoja on tehty etupäässä leikkimielellä, mutta ne ovat voineet olla myös karikatyyrejä ja eroottista tai poliittista taidetta. Vanhimmat tiedot eurooppalaisista lumiukosta ajoittuvat ilmeisesti myöhäiskeskiajalle.
Harri Nyman on kirjoittanut suomalaisia lumileikkejä käsittelevän artikkelin teokseen Leikin pikkujättiläinen (WSOY 2007). Lumiukkoja käsitellään sivuilla 228 - 232. Nykymuotoisia kolmen pallon lumiukkoja on tehty Suomessa ainakin 1800-luvulla. Klassinen porkkananenä yleistyi vasta 1900-luvun puolivälissä - aikaisemmin ruoalla leikkiminen oli tabu. Lumiukon tyypillinen varustus, harja ja silinterihattu viittaavat 1800-luvun nokikolarin virka-asuun. Nokikolari oli aikoinaan tärkeä ja arvostettu henkilö, ja...
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942...
Muun muassa tekijänoikeussäännösten vuoksi ei (joulu)laulujen sanoja www-sivuilta juuri löydy. Tekijänoikeuslain 43§:n mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Yhtä www-sivua, jossa olisi useita joululauluja ei löytynyt.
Joululaulujen sanoja löytyy yksittäisiltä www-sivuilta. Sanahaku esimerkiksi Googlella http://www.google.com laulun nimellä saattaa antaa myös laulun sanat kuten ”maa on niin kaunis” sivu: www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/sleesia.html ja ”en etsi valtaa loistoa” sivu: http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/runoja2.html , josta löytyy myös Sylvian joululaulun sanat.
Kirjastojen nuottikokoelmista löytyy lukuisia julkaisuja, joissa on joululauluja sanoineen. Pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Tämä laulu on julkaistu monissa nuottikokoelmissa, joten se löytyy suurella todennäköisyydellä lähimmästä kirjastostasi. Tässä muutamia yleisiä kokoelmia, joihin laulu sisältyy (nuotinnokset ovat pääosin yksinkertaisia):
* Lauluja rakkaudesta
* Malmstén: Stadin kundi
* Merimies merta rakastaa 1
* Pieni toivelaulukirja
* Suuri toivelaulukirja 5
* Terveiset ulapalta
* 111 kitaralaulua
* 120 kitaralaulua
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit käydä lukemassa New York Timesia American Resource Centerissä. Se sijaitsee Helsingin Yliopiston Fabiania-rakennuksessa Unioninkatu 36. American Resource Center on avoinna maanantaista perjantaihin 9-20 ja lauantaisin 9-16.
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Ostaminen onkin sitten jo hankalampaa, Resource Center ei tietenkään vanhoja numeroitaan myy. Ehkäpä he kuitenkin voivat antaa vinkkejä vanhojen numeroiden hankkimisesta. Tietopalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17.
Voisit yrittää myös Internetin verkkokaupoista, osto- ja myyntipalstoilta, keskustelupalstoilta. Hämeenlinnan makupaloista löytyy hyvä luettelo: http://www.htk.fi/kirjasto/makup/yritys3b.htm
Jos kyse on vuoden 1956 markan arvosta numismaattisessa mielessä, Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013 -luettelon mukaan ainoastaan virheettömillä, täysin leimakiiltoisilla 1 markan kolikoilla on keräilyarvoa (1-1,50 €). Markat, joiden vuosiluvun 9 ja 6 ovat pidennettyjä ja teräväkärkisiä, ovat euron arvoisia, kun taas ne, joissa on normaali vuosiluku, ovat arvoltaan 1,50. Kummankaan mallin kolikoita ei ole noteerattu lainkaan alemmissa kuntoluokissa.
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan rahan arvoa, Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvokertoimella voidaan muuntaa markat euroiksi (ja päinvastoin).
http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_2012_2013-01-15_tau_001.html
Kun halutun vuoden rahaa muunnetaan nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon...
Muovista kantta tai kokonaista kupua kyllä mainostetaan monissa nettikaupoissa, mutta ihan oikeaa tuotetta heillä ei ole.
Torin ja Huutonetin seuraamista kannattaa siis jatkaa.
Kysyin kannen ja kuvun perään valion Facebook-sivuilta.
Luulen, että sinunkin kannattaa lähettää palautetta suoraan Valiolle. Jospa he ottaisivat hyvän tuotteen uudelleen myyntilistoilleen.
hei,
Rita Haywothilla oli Alzheimerin tauti. Sen voit tarkistaa osoitteesta http://www.alz.org/whatsnew/chicgala.htm
Tsaikovskia ei löydy ainakaan sivulta, jossa luetellaan kuuluisia skitsofreniaa sairastavia henkilöitä. http://www.schizophrenia.com/newsletter/buckets/success.html Sivulta löytyy myös luettelo kuuluisista henkilöistä, jotka kärsivät tai ovat kärsineet tarkemmin määrittelemättömistä mielen ongelmista. Erään lähteen mukaan Tsaikovskilla olisi ollut epilepsia http://www.floridaepilepsy.org/famous.htm
Osoitteesta http://www.dallasnews.com/science/health/68825_VIAGRA24.html
löytyy viite Julio Iglesiaksen mahdollisista potenssiongelmista.
Kuuluisia epileptikkoja on listattuna osoitteessa http://www.iainmacn.mcmail.com/epilepsy/...
Kansansadut, joissa hyvä ja paha taistelevat, ovat sopivia kirjoja lapsille tukemaan syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Erityisesti eläinsadut sopivat alle kouluikäisille lapsille.
Omatoimisuuteen liittyvät lastenkirjat on usein suunnattu aika pienille lapsille, ja ne liittyvät esim. pukemiseen tai syömiseen. Tällaisia ovat esim.
- Pikku Leo pukee itse / Linne Bie
- Pikku Kanin hassu päivä / kuvat ja teksti: Kati Bondestam & Camilla Mickwitz
Erilaisuuden ymmärtämiseen liittyviä lastenkirjoja voisivat olla vaikkapa
- Meidän ja muiden perheet / Mary Hoffman
- Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira / Gösta Knutsson
- Ruma ankanpoikanen / H. C. Andersen
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
Alaluokkalaisten vitsikirjoja ovat mm.
-...
Nettilähteiden mmukaan kikenä tarkoittaa Turun seudun murteissa omenaa, erityisesti pientä, kituliasta ja kitkerää omenaa. Kirjallisista lähteistä ei löytynyt kikenälle selitystä. Priisi voi tarkoittaa Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sekä hyppysellistä (kuvaten siis jonkun määrää) että tuulenpuuskaa.
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/...
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä
