Tässä on ilmeisesti kyse vallasrouvasta tai vallasnaisesta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan "vallasnainen" on hist. "vallassäätyyn kuulunut nainen".
Historiallisissa romaaneissa on käytetty myös "vallasrouvaa" esim. Pirjo Tuomisen romaanissa Vallasrouva
Vallassääty puolestaan tarkoittaa hist. "yhteiskunnan yläluokan muodostaneet säätyläiset".
Alan Ridingin ja Leslie Dunton-Downerin teoksessa Ooppera (2008, suom. Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari) on juonikuvaus yli 160 oopperasta.
Riding - Dunton-Downer: Ooppera Helmetissä
Myös teoksessa Sävelten maailma. 4 : Ooppera (Pekka Hako, Riitta-Liisa Paananen ja Jukka Isopuro, 1993) esitellään tunnettuja oopperoita taustatiedoin ja juonitiivistelmin.
Sävelten maailma. 4 : Ooppera Helmetissä
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Pohjois-Virossa sijaitsee Jägalan vesiputous, jonka ympäriltä voi löytää kivettyneitä fossiileja.
https://www.visitestonia.com/fi/jagalan-vesiputous
"Pohjois-Viro on osa Baltian klinttiä. Baltian klintti on noin 1200 kilometriä pitkä kalliotörmä, joka ulottuu Öölannista Laatokalle. Törmä paljastaa sedimenttikivilajeja, jotka ovat säilyneet maankuoren liikkeiltä turvassa. Klinteistä voi löytää fossiileita erityisesti kambri- ja ordoviikkikausilta."
https://suomenluonto.fi/fossiilien-jaljilla/
Ikävä kyllä emme onnistuneet jäljittämään vuosien 1994-1995 Joka Poika -lehtien vuosikertoja. Tuohon aikaan lehti kulki nimellä JP tai JiiPee. Wikipediassa kerrotaan, että lehdessä ilmestyi Ted Cowanin piirtämä sarjakuva Billy Binnsin ihmerillit. Voisiko kyse olla tästä sarjakuvasta? Google-haulla löydät siitä kuvia ja voit verrata, vastaavatko ne muistikuviasi etsimästäsi sarjakuvasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/JiiPee
Etsin Finnasta viisi teosta rajaamalla tulokset aiheen "elokuvataide" mukaan; näin tekemällä voi halutessaan etsiä lisääkin kirjallisuutta aiheesta. Tässä teokset ja linkit niiden tarkempiin tietoihin, joiden perusteella voitte miettiä, mitkä näistä voisivat kiinnostaa:Peltonen, Petri et. al (2017): Kelaa sitä: leffakysymyksiä: filmin alkuhämärästä kirkkaimpiin hitteihin Nummelin, Juri, (2015): Klassikkoja, unohdettuja, outouksia: kirjoituksia elokuvastaThomson, David (2016): How to watch a movieRyynänen, Max (2013): Elokuva, rakastettuniSchneider, Stephen Jay (2017): 1001 movies you must see before you die
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Hei,Näistä voisi löytyä. Osassa tuskin on kertomusmuodossa, mutta noista vanhoista voi löytyä tosi mielenkiintoisiakin tunnelmapaloja. Pälsi, Sakari: Saunan iloja ja opetuksia Löytyy ainakin teoksesta Omaa työtä, Otava, 1947)Värsy saunan ylistysvirteen. Teoksessa Sillanpää, F.E.: Töllinmäki (WSOY, 1925, näköisp. 1988))Pohjoisen savotasta kotisaunaan / Kalle Päätalo.teoksessa: Päätalo, Kalle: Mustan Lumperin raito : kertomuksia ja näytelmä sekä teoksessa Hirvisaari, Laila, et al. Joulumuisto. 2. p. Gummerus, 1992.Niittysaunalla / Kalle Päätalo.teoksessa Päätalo, Kalle. Selkosten Viljastaja: Eräkertomuksia. Gummerus, 2000. Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia / Marketta Forsell (Minerva, 2007)Kivi, Aleksis:...
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
Ihan tarkkaa tietoa juuri tuolta aikaväliltä ei löytynyt. Turun jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia ja kehittymistä 1900-luvulla. Ennen 2. maailmansotaa lanta - siis myös ns. makkilanta eli huusseista haettu jäte - vietiin kaatopaikoille, josta sitä myytiin maanviljelijöille lannoitteeksi. Kaatopaikkoja löytyi ainakin Iso- ja Vähä-heikkilästä, mutta niitä oli muuallakin. Ks. esim. Uusi Aura 18.11.1924. Vähä-Heikkilän kaatopaikka oli käytössä 1900-luvun alusta vuoteen 1941, tämän jälkeen käytössä oli Peltolan kaatopaikka 1941 - 1970. Vielä 1960-luvulla osassa talouksista oli käytössä järjestelmä, jossa huussien jätteet vietiin tynnyreissä kaatopaikalle.Lisää tietoa: Henry Nygård: Polttava kysymys - Orikedon jätteenpolttolaitos ja...
Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=vanhan+kirjallisuuden+hintaopas&type=AllFields. Oppaita on useita painoksia, uusimpia ehkä kannattaa tutkia, mutta paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Ainakin Anni Korpelan teoksessa Rakkaus on kotini: kootut runot (1993) löytyy Lähtö-niminen runo.Lastu-kirjastot https://lastu.finna.fi/Record/lastu.78946?sid=4975210723
Hei,Nancy istuu hieman huonosti suomalaiseen suuhun/tekstiin, erityisesti kun kohderyhmänä ovat lapset. Perinteisesti lastenkirjoissa mutta aiemmin myös aikuistenkirjoissa on nimiä ja muitakin yksityiskohtia mukautettu istumaan paremmin suomen kieleen. Esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa lapsista Julian on suomenkielisissä versioissa Leo ja George/Georgina Pauli/Paula. Aiemmin kääntäminen oli muutenkin verrattain vapaampaa ja kirjoja myös lyhenneltiin eri syistä.Aikuisten kirjoissa esim. unkarilaisen Mor Jokain kirjat ilmestyivät nimellä Mauri Jokai (Tässä ei kyse edes ollut ääntämisen vaikeudesta, vaan tutumman/suomalaisen nimivastineen käytöstä. Vastaava käytäntö oli myös kuninkaallisten nimissä George>Yrjö, Louis>Ludvig...
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011
