Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Erilaiset liikuntavälineet, yllätyskassit ym. löytyvät Keski-kirjastojen verkkokirjastosta aineistolajilla esine. Haun voi tehdä laajennetussa haussa: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/extended-search laittamalla aineistolajiksi esine. Hakutulosta rajataan oikean laidan rajausvalikoista.
Mieleeni tulee pesäpallossa käytettävä pelinjohtajan viuhka, jossa on erivärisiä liuskoja. Värillisiä liuskoja voi asetella eri asentoihin ja viestittää sovituilla merkeillä kentällä oleville pelaajille esim. millä lyönnillä lähdetään juoksemaan pesältä toiselle.
Kirja näyttää jonkin verran liikkuneen verkkodivareissa, mutta löytämäni kaksi osumaa oli jo myyty. Kannattaa seurata esimerkiksi antikvaaristen kirjakauppojen yhteistä sivustoa https://www.antikvaari.fi. Sinne voi myös jättää oman toiveen, johon kauppiaat sitten vastaavat, kun seuraavan kerran joku kirjaa tarjoaa. Toinen vaihtoehto ovat tietenkin verkon huutokaupat, mutta ne ovat paljon sattumanvaraisempia.
Heikki Poroila
Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007.
Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
Rami Hammarin Myrskyn jälkeen -kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta seuraavilta kokoelmalevyiltä:
- 40 suomalaista rautalankahittiä = 40 great rautalanka hits.
- Rautalankaparaati 1, 27 rautalankaklassikkoa.
- Kitara soi rautalankaa 2 (tässä kokoelmassa kappale nimellä After the storm).
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Lapsenne/läheisenne/tuttavanne voi hyvin itsekin käydä hakemassa ja varaamassa kirjoja, jos luovutatte tunnuslukunne ja kirjastokorttinne heille. Tunnusluku tosiaan on tärkeä. Jos ette muista tunnuslukua, kirjastoon voi soittaa ja voimme vaihtaa sen teille sitä kautta. Kirjat kiertää monien ihmisten kädessä, joten on ihan hyvä varmasti puhdistaa pinnat, jos haluaa olla erityisen huolellinen hygienian suhteen.
Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :...
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Eutanasia-termi ei ole täysin yksiselitteinen, siihen liittyy useampiakin rinnakkais- ja alakäsitteitä. Niihin voi perehtyä esimerkiksi oheisen opinnäytetyön alkusivuilla.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/310996/AlaSeppala_Evel…
Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema – mitä maailman maat sallivat | Yle Uutiset | yle.fi
Wikipedian artikkeli luettelee maat ja osavaltiot, joissa ns. aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja.
Legality of euthanasia - Wikipedia
Täysin omatoimisesti, ilman lääkärien, viranomaisten tai tehtävään erikoistuneen klinikan järjestelyjä, ei näyttäisi olevan mahdollista ostaa itselleen kertapakkausta eutanasiatarkoitukseen.
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
