Sanonta "paistaa täydeltä terältä" on perua niiltä ajoilta, jolloin auringon kehrää ('kiekkoa') nimitettiin "auringon teräksi"."Koska se herra ajoi edes / Kiilsi suitset joill hevoistans käänsi, / Harniskat kiils kuin Auringon terä; / Ei Neitsy tundenut häntä."(Yksi historiallinen virsi, riddarista St. Yrjänästä)"Kuun kurkkihiksi, päivän purkkihiksi, / auringon terän valkeudeksi." (F. A. Hästesko, Länsisuomalaiset tautien loitsut)Kaunokirjallisessa kielessä "auringon terään" on voinut törmätä vielä 1900-luvullakin:"Ah, katsoa saanko viel' auringon terään, / ah, vieläkö elämän myrskyhyn herään?" (L. Onerva, Jäätynyt meri)kehrä - Kielitoimiston sanakirja
Suuressa käsityölehdessä on joitakin lasten kylpyviittojen ohjeita. Ensimmäisessä ohjeessa on huppu, toinen on lainassa (eikä ole tietoa hupusta) ja kolmannessa ei ole huppua.Suuri käsityölehti 2012:11-12 (s. 24, 40) https://finna.fi/Record/arto.014001820?sid=5023264511Suuri käsityölehti 2005 : 2 (s. 45, 63) https://finna.fi/Record/arto.014003275?sid=5023264511Suuri käsityölehti 2006: 6-7, ( s.18-19, 64-65) https://finna.fi/Record/arto.014003837?sid=5023264511Ohessa myös Sampsukan blogiohje "DIY: Hupullinen rantavaate lapselle"http://sampsukan.blogspot.com/2016/06/diy-hupullinen-rantavaate-lapselle.html
Tarina kirjekyyhkystä voisi olla Ernest Thompson Setonin ”Arnaux, kirjekyyhkyn tarina” teoksesta Eläinten sankareita.
Arnaux-niminen kyyhkynen osallistuu erilaisiin kirjekyyhkyjen koulutuksiin ja kilpailuihin. Dramaattisten vaiheiden jälkeen kyyhky joutuu haukkojen saaliiksi ja haukkojen pesästä löytyy myöhemmin sen hopearengas.
Lampaan ja kissapedon välisestä ystävyydestä kertovaa kirjaa emme valitettavasti löytäneet.
Asiakas voi lainata levyn ja siirtää sen itse CD-levylle kirjaston digitointilaitteilla. Laitteita digitointiin CD-levylle on Entressen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Ajanvaraus tapahtuu yleensä sivuston varaamo.hel.fi kautta. Kannattaa ottaa ensin yhteyttä haluttuun kirjastoon ja varmistaa, että palvelu käytössä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digito…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/pa…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/p…
https://varaamo.hel.fi/resources/awkkhmpip45q?
Valitettavasti Moron kirjoittamia kirjoja ei näytä suomennetun. Finna haku löysi 22 osumaa, mutta kirjat ovat venäjänkielisiä. Finna hakutulos
Toisen venäläisen kirjailija Perelman, Jakov Isidorovits matematiikan kirjoja löytyy pari myös suomeksi. Helmet hakutulos
Matematiikkaa lapsille löytyy Helmetistä 26 kpl hakusanoilla matematiikka, lastenkirjallisuus. Helmet hakutulos
Samalla haulla Finna löytää 104 kpl Finna hakutulos
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta....
Etsimäsi teos voisi olla Reidar Palmgrenin romaani Jalat edellä (Otava, 2001).
Voit lukea teoksen kuvauksen esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22008
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ajanilmauksista aikavälit voidaan ilmaista kahdella tavalla - joko ajatusviivan kera tai ja-ilmauksen avulla. Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi viiva, ja sitä kuuluisi käyttää kaikissa ajanilmauksissa. Ajatusviivan kanssa ei käytetä välilyöntejä, joten ilmaisu 5.9.1922–10.4.1923 on tässä tapauksessa oikein.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello kuitenkin muistuttaa, että jossain tapauksissa lyhyemmän yhdysmerkin käyttö on myös mahdollista:
"Kaikissa ajanjaksoilmauksissa pitäisi käyttää ajatusviivaa. Silloin kun ajatusviiva on vaarassa muuttua käsittämättömäksi, voi käyttää yhdysmerkkiä. Esimerkiksi sähköpostiviestissä ajatusviiva saattaa muuttua oudoksi merkkijonoksi, koska käytössä on...
Lukupiirien kaudet alkavat tänä keväänä hieman vaihtelevasti.
Helmet sivun tapahtumahausta saa yleensä ajankohtaisimman tiedon.
Rajasin hakua lukupiireihin ja Espoon alueeseen https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=7.2.2022&t=Lukupiirit&m=Espoo
Esim. Ison Omenan lukupiiri aloitti tänään 7.2. klo 14-16 ja Kalajärven lukupiiri kokoontuu 9.2. klo 17:30- 19:00
Antoisaa lukukevättä.
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/.
Valitsemalla koko maan tai haluamasi kunnat, halutut vuodet sekä tilastot & tunnusluvut –sarakkeesta lainaus: kokonaislainaus, kirjaston käyttäjät: lainaajia sekä tunnusluvut: lainaus/asukas saat tiedot lainausmääristä, lainaajien määristä sekä lainausmääristä/asukas.
Tilaston voit tulostaa tai ladata excel-taulukkona.
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133
Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:
Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista
Kanan ruoansulatus ja muniminen
Sian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin...
Hakusanoilla ”ei kyyneleitä” löytyy useita kappaleita.
Antti Holopainen ja Kyösti Hartikainen ovat julkaisseet kappaleen Ei kyyneleitä voi selittää samannimisellä levyllään. Sitä ei valitettavasti löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella YouTube-palvelussa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=t1PkZ7kCLAA. Videossa on myös sanat.
Tulipunaruusut on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä välttää voi levyllään Rakkauden kuvakirja. Sitäkään ei löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella tämän linkin takaa. http://www.themusichutch.com/listen-song/tulipunaruusut-69105321071211211101011081011051162283211822810811611622822832118111105/131157/
Aarni Varjonen on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä levyllään Hyvä elämä....
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Se osa evakoista, joka ei ollut saanut elantoa maataloudesta, alkoi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa asutuskeskuksiin työtä etsimään. Suuri osa siirtoväestä ei ollut palannut Karjalaan jatkosodan aikana. He olivat työllistyneet eri paikkakunnille jo ennen Karjalan luovuttamista. Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa koettiinkin asuntopulaa sodan jälkeen. Siirtoväen asuttamisen vastaava viranomainen oli sisäasianministeriön siirtoväenasiainosasto.
Lähteet:
Karjala 4 : Karjalan vaiheet (1983)
Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen (2011)
Siirtoväen sopeutuminen (1952)
Virolainen, Johannes: Karjalaiset Suomen kohtaloissa (1988)
Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Tarkistin äsken kirjan tilan, tällä hetkellä se on matkalla Espooseen, eli kirja ei ole enää lainassa kortillasi.
Jos epäselviä tilanteita vastaisuudessa tulee, niin vastauksen saa nopeimmin soittamalla kirjastoon. Toki tätäkin kautta vastaus tulee, mutta ei yhtä nopeasti.
