Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Ikärajamerkinnät perustuvat Kuvaohjelmalakiin. Lisätietoa ikärajoista löytyy mm. seuraavasta sivustosta https://kavi.fi/ikarajat/
Kuvaohjelmalaki Finlexissä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Latinalaisin kirjaimin tuo on ilmeisesti Elenchos dabateerioon? (vähän epäselvä, omega eli pitkä o?). Tosin tällä haulla ei löydy paikkakuntaa eikä lentokenttää, mutta sisään on tultu ja pois on lähdetty ja ilmeisesti ilmateitse on tultu. Elenkhos -sanalla on myös merkitys tarkastus.
Kirjastojen tietopalvelu ei voi ottaa tähän kantaa. THL:n mukaan koronarokotuksen jälkeenkin tulee noudattaa turvavälejä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta sekä käyttää maskia, koska vielä ei ole tarpeeksi tietoa, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/oma-koronarokotus-miten-miksi-ja-milloin-
Yhdysvaltain tautikeskuksen (Centers for Disease Control and Prevention) mukaan täysin rokotetut (kaksi pistosta Pfizerin, Modernan tai AstraZenecan rokotteita saaneet sekä yhden pistoksen Johnson & Johnsonin rokotetta saaneet) voivat tavata...
Sanasta basaari voi monikon partitiivissa käyttää kumpaakin muotoa (basaareja, basaareita). Samoin monikon genetiivissä voidaan käyttää muotoja basaarien, basaareiden ja basaareitten.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/basaari?searchMode=all
Vähintään kolmitavuisten nominien monikon genetiivissä ja partitiivissa on vaihtoehtoisia päätteitä ‑den ~ -en ja ‑tA ~ -A, joiden valintaan vaikuttaa osin vartalon loppu, osin tavuluku ja penultiman (sanan toiseksi viimeisen tavun) pituus.
Voit lukea lisää aiheesta vaikkapa Iso suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91
21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan...
Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
Valitettavasti Moron kirjoittamia kirjoja ei näytä suomennetun. Finna haku löysi 22 osumaa, mutta kirjat ovat venäjänkielisiä. Finna hakutulos
Toisen venäläisen kirjailija Perelman, Jakov Isidorovits matematiikan kirjoja löytyy pari myös suomeksi. Helmet hakutulos
Matematiikkaa lapsille löytyy Helmetistä 26 kpl hakusanoilla matematiikka, lastenkirjallisuus. Helmet hakutulos
Samalla haulla Finna löytää 104 kpl Finna hakutulos
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ajanilmauksista aikavälit voidaan ilmaista kahdella tavalla - joko ajatusviivan kera tai ja-ilmauksen avulla. Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi viiva, ja sitä kuuluisi käyttää kaikissa ajanilmauksissa. Ajatusviivan kanssa ei käytetä välilyöntejä, joten ilmaisu 5.9.1922–10.4.1923 on tässä tapauksessa oikein.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello kuitenkin muistuttaa, että jossain tapauksissa lyhyemmän yhdysmerkin käyttö on myös mahdollista:
"Kaikissa ajanjaksoilmauksissa pitäisi käyttää ajatusviivaa. Silloin kun ajatusviiva on vaarassa muuttua käsittämättömäksi, voi käyttää yhdysmerkkiä. Esimerkiksi sähköpostiviestissä ajatusviiva saattaa muuttua oudoksi merkkijonoksi, koska käytössä on...
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin."
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Hei!
Asiasta ei oikein löytynyt tietoa mm. sukunimikirjoista, mutta Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Todennäköisesti kaikki Suomen Masarit ovat alkujaan lähtöisin Kokkolan Masarista. Masar-kylän alkuperästä en löytänyt tietoa, koska meiltä ei ikävä kyllä löydy Kokkolan alueen paikallishistoriaa.
Kyseessä on lippaallinen tai makasiinillinen kivääri, joka voi olla myös itselataava. Tunnetuimpia kiväärimalleja on lännenelokuvista tuttu Winchester-kivääri.
Kyseinen romaani voisi hyvinkin olla Magnus Millsin Taivaanrannan kulkijat (WSOY, 2001). Kirjasammossa julkaistun sisältökuvailun voit lukea täältä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1545
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
