Noin laajaan kysymysryppääseen en itse pysty vastaamaan kohtuuajassa, mutta osittain pystynen kyllä.Muita kysymyksiä voisi kysyä vaikka uudelleen tällä palstalla. Mutta liekö sellaista tietokantaa joka kattaisi koko maan yleisten kirjastojen lainaustilanteen tietyltä kokoelmanosalta? Hain Helmet -kirjaston tietokannasta elämäntaito- ja elämäntaito-oppaat - asiasanoilla asiasanoitettuja tietokirjoja, jotka on lainattu tämän tai viime vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja sain vastaukseksi 9217 kirjaa. Kuluvana vuonna eniten lainatuimpia näyttivät olevan:
Peterson, Jordan B., kirjoittaja.
12 elämänohjetta : käsikirja kaaosta vastaan / Jordan B. Peterson alkusanat Norman Doidge ...
Kontrolloiva johtaminen ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakemalla ei teoksia löydy Heili-kirjastoista. Johtamisen asiasanat löytyvät Fintosta (suomalainen asiasanasto) https://finto.fi/ysa/fi/page/Y105031 josta voisit katsella parhaiten tarpeeseesi sopivaa. Ehkä syväjohtaminen -asiasanalla voisi lähteä alkuun, sillä löytyy jo ainakin muutamia johtamisen teoksia, esimerkiksi Vesa Nissisen ja Harri Hietikon kirjoja.
Kyseinen kappale on ilmestynyt kahdella äänitteellä, "Pedro's Heavy Gentelemen: Doing" (vinyyli ja C-kasetti, julkaistu 1981) ja kokoelmalevyllä "Pedro's Heavy Gentlemen: Pedro's Heavy Gentlemen, Doing : 2 alkuperäistä" (CD, julkaistu 1992, sisältää kyseisen yhtyeen albumit Doing ja Pedro's Heavy Gentlemen). Äänitteiden kansissa tai tekstilipukkeissa ei ole laulujen sanoja eikä kappaleesta ole julkaistu nuottia. Sanoja ei löydy myöskään netistä, joten ainoa tapa saada sanat käyttöön on poimia ne levyltä. Molemmat äänitteet löytyvät kuitenkin Vaara-kirjastojen (vaara.finna.fi) kokoelmasta. CD-levy on saatavissa Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta ja LP-levy Lieksan kirjastosta ja niistä voi tehdä varauksen.
Googlaamalla löytyi tieto, että kirjaa saisi verkon kautta ostettua ainakin Kirjakauppa Bibliasta linkki https://www.biblia.fi/tuotteet.html?id=28361/284031. Suomalaisesta kirjakaupasta (verkkokauppa), Lasten keskuksesta (kustantaja) ja Bookysta tuotetta ei löytynyt.
Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Pro luomu -sivuston kautta löytyy muutama luomuraparperia myyvä tila. Tämänhetkinen tilanne kannattaa kysyä heiltä. Talveksihan raparperin voi pakastaa.
https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
VIljo Kajavalla ei ole omaa nimikkoseuraa.
Mikäli teillä on Viljo Kajavan elämään tai tuotantoon liittyvää aineistoa, teidän kannattaa ottaa yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Näin aineistot saadaan esimerkiksi tutkijoiden käyttöön.
https://www.finlit.fi/
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/
Valitettavasti en noilla tiedoilla löytänyt vain tv ohjelmaa. Monet Norjan television keskusteluohjelmat vaikuttavat melko sovinnollisilta, enkä osannut valita sopivinta. https://tv.nrk.no/sok?q=talk+show
https://kampanje.com/medier/2018/09/lindmo-skavlan-talkshow-krig/
Norjassa on kyllä ollut paljon puhetta "ei kiusaamiselle" -aiheesta. Varsinkin Radiota ja TV:tä on kritisoitu kiusaamisen viihteellisestämisestä. Ehkä kyse on sellaisesta?
Norjan television keskusteluohjelmat saattavat vaikuttaa suomalaisesta sovinnollisilta, sillä keskustelukulttuuri korostaa eri asioita. "Suomalaiset korostivat norjalaisessa kommunikaatiotyylissä sellaisia piirteitä kuin rehellisyys, konsensushakuisuus ja suhdekeskeisyys" https://www....
Hautapaikan historiasta ja tapahtumista siihen liittyen tiedetään Vuolenkoskellakin hyvin vähän. Hautaan liittyviä kertomuksia kylläkin on liikkunut sukupolvelta toiselle jo pidemmän aikaa. Pekko, Arto Vuolenkosken vaiheilla II teoksesta löytyy kuva, jonka tekstissä lukee Vapaussodan aikoihin, vuonna 1918, surmattiin Vuolenkoskellakin sekä punaisia että valkoisia. Tämä surmattujen työläisten hauta sijaitsee urheilukentän lähellä.
Kiitos kysymyksestä!
Leipätekstin fontti kuuluu Garamond- perheeseen. Fontti oli suosittu 1990-luvulla, jolloin kirja on kirjoitettu ja painettu. Epilogin fontti on kursivoitu versio leipätekstistä. Suurella todennäköisyydellä fontti on joko EB Garamond tai Adobe Garamond.
Kyseiset tiedot löytyvät esimerkiksi Markus Itkosen kirjasta Kirjaintyypit ja tyyli (2015). Lisää fonteista löydät verkkokirjastosta asiasanalla kirjasinlajit.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa...
On varsin tavallista, että huippupianistit esiintyvät ulkomuistista, ilman nuotteja. Solistiset konsertit ovat hyvin kilpailtu ala. Menestyäkseen muusikot harjoittelevat niin paljon, että teokset ovat sekä melodisessa muistissa että lihasmuistissa, jolloin nuotteja ei tarvita. Nuoteitta soittamisesta on tullut eräänlainen normi, mutta sen ehdottumuus on viime aikoina ollut hieman väistymässä.
Igor Levit (s. 1987) aloitti Beethovenin sonaattien levyttämisen 2012 eli hyvin nuorena - ja vieläpä myöhäisteoksista eli vaikeammasta päästä, johon pianistit yleensä paneutuvat vasta kypsemmällä iällä. Kiitosta saanut kokonaisuus tuli valmiiksi seitsemisen vuotta myöhemmin, joten Beethovenin suhteen hän on eittämättä asiantuntija. Levitin opettajana...
Helmet-kirjastojen musiikkikokoelmasta löytyy useita levytyksiä ja nuotinnoksia kaikista teoksista. Voit selata näitä linkeistä. Kun löydät haluamasi version, paina varaus, kirjaudu sisään ja valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksesi.
Fantasie impromptu: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tImpromptut%2C+piano%2C+op66%2C+cis-molli+%2F+Chopin%2C+Fr{u00E9}d{u00E9}ric/timpromptut+piano+op66+cis+molli/1%2C12%2C96%2CB/exact&FF=timpromptut+piano+op66+cis+molli+chopin+frederic&1%2C77%2C
The Lark: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28zavoronok%29%20a%3A…
Kimalaisen lento: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tSkazka+o+Tsare+Saltane.+Poljot+{u0161}melja+%2F+Rimski-Korsakov%2C+...
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
