Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa meillä Vaasan kaupunginkirjastossa 2 euroa. Saat uuden kortin lähikirjastostasi esittämällä voimassaolevan valokuvalla varustetun henkilöllisyystodistuksen, passin ajokortin tms. virallisen henkilökortin.
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Asiaa kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat käydä asioimassa. Useimpiin kirjastoihin saa kirjastokortin, jos on osoite Suomessa ja mukana jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Tietokoneiden käytön ehdot vaihtelevat, joten sitäkin kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat asioida. Joissain kirjastoissa tietokoneen käyttö vaatii kirjastokortin, mutta ei välttämättä kaikissa.
Kertomuksia 1800-luvun pariisilaisesta taidekaupasta voisi löytyä taidekauppiaiden muistelmista. Nämä kaksi aiheeseen liittyvää kirjaa ovat saatavissa suomeksi Helmet-kirjastoista.
Ambroise Vollard: Taulukauppiaan muistelmat
Daniel-Henry Kahnweiler: Taiteilijani - galleriani
Oletan, että haluat tietoa ihmisten silmärauhasista.
"Meibomian rauhaset" -haulla löytyy helpoimmin tietoa.
Esim. Terveyskirjasto on luotettava verkkolähde. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00648&p_hakusana=Meibomin%20rauhaset
Myös erilaiset kaupalliset toimijat kertovat asiasta. https://tearsagain.fi/mgd/
Lääkärikirjoista on varmasti myös apua tiedonhaussa.
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
Noin laajaan kysymysryppääseen en itse pysty vastaamaan kohtuuajassa, mutta osittain pystynen kyllä.Muita kysymyksiä voisi kysyä vaikka uudelleen tällä palstalla. Mutta liekö sellaista tietokantaa joka kattaisi koko maan yleisten kirjastojen lainaustilanteen tietyltä kokoelmanosalta? Hain Helmet -kirjaston tietokannasta elämäntaito- ja elämäntaito-oppaat - asiasanoilla asiasanoitettuja tietokirjoja, jotka on lainattu tämän tai viime vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja sain vastaukseksi 9217 kirjaa. Kuluvana vuonna eniten lainatuimpia näyttivät olevan:
Peterson, Jordan B., kirjoittaja.
12 elämänohjetta : käsikirja kaaosta vastaan / Jordan B. Peterson alkusanat Norman Doidge ...
Ylen sivuilla on aiheesta uutinen vuodelta 2014. Uutiseen haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että helteeseen sopeutuminen kestää kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Kuumuuden sietoon vaikuttavat kuitenkin monet seikat, mm. ikä, terveydentila, kunto ja kyky hikoilla. Koko uutinen on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-7393617
.
Kontrolloiva johtaminen ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakemalla ei teoksia löydy Heili-kirjastoista. Johtamisen asiasanat löytyvät Fintosta (suomalainen asiasanasto) https://finto.fi/ysa/fi/page/Y105031 josta voisit katsella parhaiten tarpeeseesi sopivaa. Ehkä syväjohtaminen -asiasanalla voisi lähteä alkuun, sillä löytyy jo ainakin muutamia johtamisen teoksia, esimerkiksi Vesa Nissisen ja Harri Hietikon kirjoja.
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Tietokannasta hakusanoilla tuhoeläimet tai rikkakasvit löytyy aineistoa.
Suurissa puutarhanhoitoa yleisesti käsittelevissä kirjoissa on myös tavallisesti oma lukunsa näille ongelmille. Tässä muutamia aiheen teoksia:
Jansson, Lasse;Lindqvist, Bengt; Markkula, Irmeli: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012). "Sopii kiinteistön hoidosta vastaaville henkilöille, omakotiasujille ja viljelijöille."
Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013)
Suomalainen viherpiha : ammattilaisten ohjeita pihanhoitoon (2006, 5.p.2019)
Turunen, Merja: Puutarhanhoito poropeukaloille (2010)
Fanqvist Skubla, Eva: Puutarhan ystävät ja viholliset : hyötyeläinten ja tuholaisten luonnollinen tasapaino (2014). Kirja...
Voisiko kyseessä olla Jane and the Lost City. Elonetin mukaan ei kuitenkaan ole esitetty televisiossa, vaan videolevityksessä. Ajankohta, paikka ja juoni täsmäisivät:
https://www.imdb.com/title/tt0093296/
Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila
VIljo Kajavalla ei ole omaa nimikkoseuraa.
Mikäli teillä on Viljo Kajavan elämään tai tuotantoon liittyvää aineistoa, teidän kannattaa ottaa yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Näin aineistot saadaan esimerkiksi tutkijoiden käyttöön.
https://www.finlit.fi/
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
