Laulun "Sydämeni osuman sai esittää" Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway). Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Kappale löytyy esim. cd:ltä "The best sixties album in the world...ever! Marc Almondin uudelleen Gene Pitneyn kanssa levyttämä versio oli suuri hitti 80-luvulla. Tämä versio löytyy cd:ltä "The 80's".
Numismaattisen yhdistyksen mukaan vuosien 1956 ja 1957 kolikoilla ei ole keräilyarvoa. Ne olivat ns. tavallisia vuosia ja molempien vuosien kolikon arvo on 4€.
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa: L-R, 2006) mukaan rouvalla tarkoitetaan mm. naimisissa olevaa tai ollutta naista. Neiti taas on saman kirjan mukaan naimaton nainen. Eronnut nainen on siis sanakirjan mukaan rouva.
Aiheesta on keskusteltu paljonkin. Suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta on koonnut yhden keskustelupätkän blogiinsa:
http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8108&s=3235
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://finna.fi Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista otettujen uusintapainosten ilmestymisvuodet. Hakutavaksi kannattaa valita tekijähaku ja hakusanoiksi Cookson, Catherine.
Tyttö ja kartanonherra, 1973
Mallenin suku, 1974
Mallenin tyttö, 1975
Mallenien paluu, 1976
Emily, 1978
Hannah, 1979
Tyttö ja kartanonherra, 1979
Vanessa, 1979
Greenwallin kartanon piikatyttö, 1980
Greenwallin kartanon valtiatar, 1980
Onnen kulkurit, 1981
Tilly Trotter, 1981
Tilly Trotter, nuori leski...
Kirjaston tietokannasta voit etsiä tietoa kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. Italia ja ruokakulttuuri. Kirjastossa eri maiden ruokakulttuuriin liittyvät teokset löytyvät hyllystä 68.25. Italiassa on varmasti kuten muuallakin maailmassa monia juhlapyhiin ja kirkkovuoden kiertoon liittyiviä ruokaperinteitä, eri maakunnissa ja eri uskontokunnissa erilaisia. Katolisen kirkon paastonjasta ks. esim. Suomen katolisen kirkon ohje http://www.catholic.fi/magisterium/paastokasky-2004.htm. Italialaisesta ruoasta on useita kirjoja, esim. Jussi Talven kirjassa Italia padassa kerrotaan aika laajasti italialaisen ruoan historiasta, esim. luostarilaitoksen vaikutuksesta. Netissä löytyy ruokaan liittyviä sivustoja esim. Makupaloista http://www.makupalat....
Sitaatti on tunnettu. Sitaatin ehdotetuiksi muodoiksi on esitetty myös "Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata". Vaikka sitaatin lähdettä tiedusteltiin maanlaajuisesti kirjastoammattilaisilta ei lähdeteosta löytynyt. Lähdeteokseksi ehdotettiin tove Janssonin teoksia Taikatalvi sekä Muumilaakson marraskuu.
Sanni on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi ja molempien taustalla on kreikan Aleksandros, 'puolustaja', 'suojelija'. Susanna -nimi taas pohjautuu hepreankielen 'liljaa' tarkoittavaan sanaan Shushannah.
Almanakkaan Sanni-nimi otettiin vuonna 1953. Nimi oli yleinen 1900-luvun alussa ja sen uusi suosio on alkanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Lähdekirjoja esim. Vilkuna, Kustaa : Etunimet, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää lähdekirjoja saa esiin kirjastotietokannoista hakemalla vaikkapa asiasanalla etunimet.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Sirpa on 1900-luvun alkuvuosina käyttöön otettu nimi. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen Sirpa-niminen on luultavasti vuonna 1900 syntynyt Näyttelijä Sirpa Tolonen. Hänet oli alun perin kastettu Siiriksi. Nimen alkuperän yhteydessä on pohdittu voisiko nimi tulla sirpale-sanasta, mutta se tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Suomen kielessä nimi Sirpa on ollut almanakassa vuodesta 1950. Sirpan nimipäivä on 15.9.
Sirpan kutsumanimiä ovat mm. Sirpana, Sippa ja Sirppa. Sirppaa käytetään myös ristimänimenä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Suomen Pankin neuvontapalvelu osasi vastata tähän kysymykseen kattavasti:
"Tilastokeskus julkaisee rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2005 eurot vuoden 2006 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2006 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Vuoden 1956 1000 markkaa on rahanarvonkertoimen sen vuoden (0,0256) mukaan 25,60 euroa.
On hyvä muistaa, että rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa...
Vilijonkan kolme kloonatun näköistä lasta esiintyvät vain sarjakuvissa ja televisiosarjassa. Muumiopas ei kerro Vilijonkan lasten nimiä vaan he esiintyvät sarjakuvissa anonyymeinä. (Happonen, s.228-234, 2012) Sen sijaan japanilaisten piirtämässä televisiosarjassa lapsilla on nimet ja ne ovat: Vilijankka, Vilijenkka ja Vilijinkka.
Kirjastokortin pin-koodi on vain asiakkaan tiedossa, sillä se kryptataan siinä vaiheessa, kun koodi tallennetaan asiakkaan tietoihin.
Voit pyytää uuden pin-koodin sähköpostiisi, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi kirjaston lainaajarekisteriin. Koodin palautuspyyntö tehdään Helmetin kirjautumissivulla olevasta linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli kirjastolla ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin saat uuden pin-koodin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus (passi tai ajokortti).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kielen perussanakirjan mukaan pilkkumi (yhdellä u:lla) tarkoittaa kansankielisesti kulhoa. Paikoin on käytetty myös nimityksiä pilkumi, pilkko, pilkkomi ja pilkkuna. Sana on ilmeisesti peräisin ruotsin kielen sanasta spilkum (kulho).
Emelie Schepp (s. 1979), ruotsalainen dekkarikirjailija, on julkaissut viisi teosta.
Ruotsinkieliset teokset julkaisuvuoden mukaan:
2013 - Märkta för livet
2015 - Vita spår. Jana Berzelius
2016 - Prio ett: kriminalroman
2017 - Pappas pojke
2019 - Broder Jakob
Tähän mennessä teoksista neljä on julkaistu suomeksi seuraavasti
2017 Ikuisesti merkitty
2017 Valkoiset jäljet, uusi painos 2018
2018 Hidas kuolema, uusi painos 2019
2019 Kadonnut poika
Lähteet
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/Emelie_Schepp
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Tuolta saapuu Charlie Brown on käännösversio portugalinkielisestä laulusta Meu amigo Charlie Brown (1975), suomeksi Ystäväni Charlie Brown. Laulun sävelsi ja sanoitti brasilialainen Benito di Paula (s. 1941, oikea nimi Uday Vellozzo).
Di Paulan laulussa Charlie Brown tarkoittaa Charles M. Schulzin sarjakuvahahmoa, joka tunnetaan meillä Jaska Jokusena. Di Paula innostui sarjakuvasta ja päätti kirjoittaa laulun, jossa hän kuvittelee Charlie Brownin saapuvan Brasiliaan ja suunnittelee mitä hän esittelisi tälle kotikaupungistaan ja Brasiliasta.
Tuolta saapuu Charlie Brown -version levytti 1976 Virve Rostin lisäksi Kai Hyttinen. Pertti Reposen suomennoksessa Jaska Jokunen on vain muuan hauska tummapintainen kaveri jostakin eksoottisesta...
Aava-nimestä on kysytty aikaisemminkin. Lue vastaus täältä http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4d815558-c82…
Täydennystä edelliseen vastaukseen:
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kerrotaan Aavasta näin: "Suomessa Aava mielletään helposti merelliseksi nimeksi, sillä yleiskielessä aava merkitsee muun muassa ulappaa. Muita merkityksiä ovat esimerkiksi avoin, avara, laakea ja laaja. Aavaa voidaa pitää myös pitkävokaalisena muotona nimestä Ava, jonka alkuperästä on useita tulkintoja. Sen lähtökohdaksi on tarjottu muun muassa Evaa sekä av-alkuisia ja ava-loppuisia nimiä. Toisinaan Ava on yhdistetty myös muinaissaksan sanaan aval, joka merkitsee voimaa.
Aava oli...
Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa oksymoron on määritelty:
"Retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ainakin näennäisesti ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa; kahden sanan paradoksi. Yleensä oksymoron muodostuu adjektiiviattribuutista ja sen pääsanasta, esim. "näkyvä pimeys", "polttava kylmyys" ..." artikkelin lopussa lukee: ks myös antiteesi, paradoksi.
Kirjoitin artikkelin pääasiat. Jos olet kiinnostunut koko artikkelista, kirjaa on esim. Turun kaupungin käsikirjastossa.
Haku onnistuu asiasanalla tuulimyllyt. Seuraavissa kirjoissa on tuulimyllyn rakennusohjeita:
Reija Johanna: Tuulimylly (1995)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi (1995)
Reija Johanna: Tee se itselle [12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan] (1998)
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle (2001, 2004)
Kustantajana näillä kaikilla on Tampereella toimiva RJS-tietokirjat.
