Kotimaan joulukortit voi postittaa edullisemmin joulutervehdyksen ikimerkillä. Tämän vuoden joulukortit voi postittaa edullisemmalla joulutervehdyksen ikimerkillä viimeistään tiistaina 14.12.2021 klo 23.59. Joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä kannattaa tarkistaa joka vuosi Postin nettisivuilta tai palvelupisteestä.
Kotimaan joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa lumihiutalesymbolista. Joulutervehdyksen ikimerkin hinta on nykyisellään 1,30 €, mutta myös aiempien vuosien joulutervehdyksen ikimerkit käyvät joulukorttien postitukseen, kunhan niistä löytyy edellämainittu lumihiutalesymboli.
Jos joulutervehdysmerkkien viimeinen lähetyspäivä on jo mennyt, voi joulukortit postittaa kotimaan ikimerkillä varustettuna - tänä vuonna...
Kirjastokortin pin-koodi on vain asiakkaan tiedossa, sillä se kryptataan siinä vaiheessa, kun koodi tallennetaan asiakkaan tietoihin.
Voit pyytää uuden pin-koodin sähköpostiisi, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi kirjaston lainaajarekisteriin. Koodin palautuspyyntö tehdään Helmetin kirjautumissivulla olevasta linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli kirjastolla ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin saat uuden pin-koodin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus (passi tai ajokortti).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Maailman pisin kirja virallisesti on Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Näköjään pitää Guinnessin ennätystäkin hallussa asian tiimoilta.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_longest_novels
Tuon linkin takaa löytyy kriteerit valinnalle, miten kirjan pituus mitataan virallisesti ja syy miksi esim. Harry Pottereita ei kelpuuteta mukaan.
Sitaatti on tunnettu. Sitaatin ehdotetuiksi muodoiksi on esitetty myös "Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata". Vaikka sitaatin lähdettä tiedusteltiin maanlaajuisesti kirjastoammattilaisilta ei lähdeteosta löytynyt. Lähdeteokseksi ehdotettiin tove Janssonin teoksia Taikatalvi sekä Muumilaakson marraskuu.
Emelie Schepp (s. 1979), ruotsalainen dekkarikirjailija, on julkaissut viisi teosta.
Ruotsinkieliset teokset julkaisuvuoden mukaan:
2013 - Märkta för livet
2015 - Vita spår. Jana Berzelius
2016 - Prio ett: kriminalroman
2017 - Pappas pojke
2019 - Broder Jakob
Tähän mennessä teoksista neljä on julkaistu suomeksi seuraavasti
2017 Ikuisesti merkitty
2017 Valkoiset jäljet, uusi painos 2018
2018 Hidas kuolema, uusi painos 2019
2019 Kadonnut poika
Lähteet
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/Emelie_Schepp
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala,2011). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Saat runon sähköpostiisi.
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolma sisar (Siltala, 2011)
Laulun "Sydämeni osuman sai esittää" Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway). Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Kappale löytyy esim. cd:ltä "The best sixties album in the world...ever! Marc Almondin uudelleen Gene Pitneyn kanssa levyttämä versio oli suuri hitti 80-luvulla. Tämä versio löytyy cd:ltä "The 80's".
Suomen kielen perussanakirjan mukaan pilkkumi (yhdellä u:lla) tarkoittaa kansankielisesti kulhoa. Paikoin on käytetty myös nimityksiä pilkumi, pilkko, pilkkomi ja pilkkuna. Sana on ilmeisesti peräisin ruotsin kielen sanasta spilkum (kulho).
Sanni on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi ja molempien taustalla on kreikan Aleksandros, 'puolustaja', 'suojelija'. Susanna -nimi taas pohjautuu hepreankielen 'liljaa' tarkoittavaan sanaan Shushannah.
Almanakkaan Sanni-nimi otettiin vuonna 1953. Nimi oli yleinen 1900-luvun alussa ja sen uusi suosio on alkanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Lähdekirjoja esim. Vilkuna, Kustaa : Etunimet, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää lähdekirjoja saa esiin kirjastotietokannoista hakemalla vaikkapa asiasanalla etunimet.
Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://finna.fi Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista otettujen uusintapainosten ilmestymisvuodet. Hakutavaksi kannattaa valita tekijähaku ja hakusanoiksi Cookson, Catherine.
Tyttö ja kartanonherra, 1973
Mallenin suku, 1974
Mallenin tyttö, 1975
Mallenien paluu, 1976
Emily, 1978
Hannah, 1979
Tyttö ja kartanonherra, 1979
Vanessa, 1979
Greenwallin kartanon piikatyttö, 1980
Greenwallin kartanon valtiatar, 1980
Onnen kulkurit, 1981
Tilly Trotter, 1981
Tilly Trotter, nuori leski...
Suomeksi valitettavasti ei löydy kirjaa eikä nettisivua, joka kertoisi nimenomaan Ranskan eläimistä.
Kirjoissa ’Maailma tänään - Ranska, Monaco ja Andorra’ (Päätoimittaja: Peter Haggett. Kööpenhamina: Bonnier, 1997) kerrotaan sivulla 12 vähän Ranskan eläimistöstä ja ’Maailma nyt. 2 - Ranska ja Etelä-Eurooppa’ (Toimitus Ulla Elo. Espoo: Weilin + Göös, 1994) on sivulla 15 pieni kuvateksti Ranskan villihevosista.
Lisää eläimiä löydät siten, että selaat esim. Euroopan nisäkkäät (Tekijä: Anders Bjärvall. Helsinki: Tammi, 2003) ja Euroopan linnut - Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä (Tekijä: Lars Jonsson. Helsinki: Tammi, 2003) ja katsot lajien leviämiskartoista mitkä eläimet löytyvät Ranskasta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen...
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kirjaston tietokannasta voit etsiä tietoa kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. Italia ja ruokakulttuuri. Kirjastossa eri maiden ruokakulttuuriin liittyvät teokset löytyvät hyllystä 68.25. Italiassa on varmasti kuten muuallakin maailmassa monia juhlapyhiin ja kirkkovuoden kiertoon liittyiviä ruokaperinteitä, eri maakunnissa ja eri uskontokunnissa erilaisia. Katolisen kirkon paastonjasta ks. esim. Suomen katolisen kirkon ohje http://www.catholic.fi/magisterium/paastokasky-2004.htm. Italialaisesta ruoasta on useita kirjoja, esim. Jussi Talven kirjassa Italia padassa kerrotaan aika laajasti italialaisen ruoan historiasta, esim. luostarilaitoksen vaikutuksesta. Netissä löytyy ruokaan liittyviä sivustoja esim. Makupaloista http://www.makupalat....
Aava-nimestä on kysytty aikaisemminkin. Lue vastaus täältä http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4d815558-c82…
Täydennystä edelliseen vastaukseen:
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kerrotaan Aavasta näin: "Suomessa Aava mielletään helposti merelliseksi nimeksi, sillä yleiskielessä aava merkitsee muun muassa ulappaa. Muita merkityksiä ovat esimerkiksi avoin, avara, laakea ja laaja. Aavaa voidaa pitää myös pitkävokaalisena muotona nimestä Ava, jonka alkuperästä on useita tulkintoja. Sen lähtökohdaksi on tarjottu muun muassa Evaa sekä av-alkuisia ja ava-loppuisia nimiä. Toisinaan Ava on yhdistetty myös muinaissaksan sanaan aval, joka merkitsee voimaa.
Aava oli...
Vilijonkan kolme kloonatun näköistä lasta esiintyvät vain sarjakuvissa ja televisiosarjassa. Muumiopas ei kerro Vilijonkan lasten nimiä vaan he esiintyvät sarjakuvissa anonyymeinä. (Happonen, s.228-234, 2012) Sen sijaan japanilaisten piirtämässä televisiosarjassa lapsilla on nimet ja ne ovat: Vilijankka, Vilijenkka ja Vilijinkka.
On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle. Mielipiteitä löytyy monia. Yleensä suositellaan jotakin kestävimmistä puulajeista (esim. tammi tai pyökki). Usein myös sanotaan, että poikkisyin leikatusta puusta valmistettu lauta kestää parhaiten kulutusta.
Lisäksi luulisi leikkuulaudan käyttötarkoituksen (ts. mitä sen päällä on tarkoitus leikata) ainakin jossakin määrin määrittävän myös sen valmistusmateriaalin.
Mutta joka tapauksessa leikkuulaudoista löytyy tietoa puutyö-aiheisista käsikirjoista, kuin myös kirjoista joiden aiheena ovat keittiön työvälineet. Aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Wass, Gösta: "Nikkarin...
Sirpa on 1900-luvun alkuvuosina käyttöön otettu nimi. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen Sirpa-niminen on luultavasti vuonna 1900 syntynyt Näyttelijä Sirpa Tolonen. Hänet oli alun perin kastettu Siiriksi. Nimen alkuperän yhteydessä on pohdittu voisiko nimi tulla sirpale-sanasta, mutta se tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Suomen kielessä nimi Sirpa on ollut almanakassa vuodesta 1950. Sirpan nimipäivä on 15.9.
Sirpan kutsumanimiä ovat mm. Sirpana, Sippa ja Sirppa. Sirppaa käytetään myös ristimänimenä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Eelis-nimen alkuperä on heprean Elisa, joka merkitsee "Jumalani on pelastus". Elisa on Vanhan testamentin profeetta.
Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, jonka merkitys on "kuka on niin kuin Jumala". Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Arkkienkeli Mikaelille on Suomessa omistettu useita kirkkoja, ja hänen mukaansa on saanut nimensä Mikkelin kaupunki.
Mikael oli nimenä Suomessa yleinen jo keskiajalla. Kansainvälisestikin nimi on erittäin suosittu.
Temu-nimeä ei löytynyt lähdeteoksista. Oletettavasti se on samaa alkuperää kuin nimi Teemu, jonka lähtökohtana on kreikkalaisperäinen nimi Nikodemus, joka tarkoittaa kansan voittajaa (nike = voitto, demos = kansa). Myös tämä nimi esiintyy Raamatussa....
