Jukka Virtanen ja Juha Vainio ovat suomentaneet englantilaisen joululaulun The twelve days of christmas nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Sanat löytyvät useista joululaulukokoelmista, esimerkiksi Joululaulujen helmiä, Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua, Suuri toivelaulukirja 10.
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Hei,
Englannin kielen ääntämiseen on HelMet-kirjastoissa tarjolla useita kokonaan englanninkielisiä oppimateriaaleja, mutta kuvailemasi tyyppistä aineistoa en valitettavasti löytänyt. Voisit kuitenkin kokeilla esimerkiksi seuraavia englanninkielisiä aineistoja. Näissä kaikissa on mukana CD-levyjä, joita voit kuunnella autossa:
Perfecting your English pronunciation / Susan Cameron (sis. kirja, 2 cd, 1 dvd), McGraw-Hill, 2012
English pronunciation in use. Intermediate: self-study and classroom use / Mark Hancock (sis. kirja, 4 cd), Cambridge university press, 2012
Speaking/ Cheryl Pelteret (kirja, 1 cd), HarperCollins, 2012
Kieliopin harjoittelua varten voit kokeilla seuraavia aineistoja:
Grammar to go / Maarit Luhtala, Lynn Nikkanen,...
Tässä pari kirjaa, joissa on ohjeita mollamaijan tekemiseen:
Myntti, Raili: Pehmeitä leluja (sis. kaavat)
Dean, Audrey: Veikeät nuket
Koponen, Eila: Miten nukke pukeutuu -kirja sisältää nukenvaateohjeita
Lisää kirjoja aiheesta voit hakea pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanakohtaan "nuket käsityöohjeet"
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan (2005) mukaan Merja on 1900-luvun nimi, joka on otettu "merja", "merjalaiset" -nimisen suomensukuisen muinaiskansan mukaan. Merja on erityisesti 50- jas 60-lukujen suosikkinimi. Virossa on vastine Merje.
Helmet-kirjastot ovat hankkineet nämä pelit vuonna 2001 ja 2002. Ne ovat sen verran vanhoja, ettei niitä ilmeisesti enää myydä. Kannattaa kokeilla erilaisista nettikaupoista.
Turn to me
Alkuperäinen nimi: Jos vielä oot vapaa
Esittäjä Grimaldi Jimmy
Kääntäjä Robson Frank
Lähteet
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Turn+to+me
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?esittaja=GRIMALDI+JIMMY&culture…
Tietoa Frank Robsonista Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Frank_Robson
Jimmy Grimaldista ei juuri tietoa löydy. Hän on nähtävästi vaikuttanut Suomessa ao. lähteen mukaan.
http://www.kolumbus.fi/jannelouhivuori/studiom.html
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Muistamasi murhaballadit esittivät Heikki Laitinen (laulu) ja Kimmo Pohjonen (harmonikka). Nämä balladit on tänä vuonna levytettykin (Murhaballadeja = Murder ballads). Mm. tällä Ylen sivulla on tietoa:
http://yle.fi/radio1/musiikki/kansanmusiikin_ilta/murhaballadeja_histor…
Alkujaan balladit ovat levinneet suullisena perinteenä, mutta jo 1600-luvulla Suomessakin myös ylöskirjattuina. Sibelius-Akatemian Etno.fi.sivuilla on tietoa suomalaisista balladeista ja myös laulunäytteitä:
http://etno.net/sivu/balladi
Muita levytettyjä balladeja mm. näillä levyillä:
- Vienan kansan laulajia / Santra Remsujeva
- Den medeltida balladen = The medieval ballad
- Skillingtryck och mordballader
- Tak hardt uti hand : medievalballads and folksongs / Kim...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo, että Kolu on kehittynyt sukunimeksi talon- tai kylännimestä, joka taas pohjautuu johonkin luontonimeen. Kolu-nimien ydinaluetta ovat Satakunta ja Häme, missä tunnetaan sana kolu merkityksessä 'kivikko, louhikko'.
Tarkoittanet kysymykselläsi nimenomaan ympäristöluontoa (etkä esim. Rooman vaikutuksia ympäröiviin valtioihin)?
Esim. Kaari Utrio kirjoittaa teoksessaan Familia - eurooppalaisen perheen historia:
"Muinaiset yhteisöt kasvoivat, kukoistivat ja sortuivat melko säännölliseen tapaan: vilkasta yhteiskunnallista ja taloudellista toimintaa seurasi väestönkasvu ja asutuksen laajeneminen. Väestön lisääntyminen puolestaan tiesi tehostettua maanviljelyä, kalastusta ja metsänkäyttöä. Luonto ei ajan mittaan kestänyt äärimmillen vietyä hyödyntämistä. Maan eroosio ja luonnonvarojen - kalan ja riistan - yleinen väheneminen heikensivät yhteisön elinvoimaa. Asutus supistui, yhteisö alkoi rappeutua ja joutui ennen pitkää valloittajan saaliiksi. Antiikin...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Marika nimi on Unkarilainen muunnos nimestä Maria. Suomen almanakassa nimi on ollut alkuperäisen nimen rinnalla vuodesta 1973. Marikan rinnakkaisia muotoja ovat Mariikka, Marikka ja Marikki.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Lauri Pohjanpään runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri (Aisopoon aiheen pohjalta) ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjanpään yhdeksännessä runokokoelmassa Sininen hämärä (WSOY, 1933). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) sekä useasta runoantologiasta, joista mainittakoon esimerkiksi Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla [3] (WSOY, 2000).
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
