Keravan kirjasto kuuluu Kirkes-kirjastokimppaan (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä) ja olemme yhdessä sopineet aineistoille laina-ajat. Laina-aika vaihtelee 1-4 viikkoon aineistolajista ja uutuusarvosta riippuen.
Laina-ajat:
28 päivää > kirjat, nuotit ja äänikirjat
14 päivää > aikuisten uutuuskirjat, uutistoriaineisto, aikakauslehdet, cd-levyt, konsolipelit, lautapelit
7 päivää > dvd- ja blu-ray -levyt, pikalainat
Vaikka aineistolla on tietty eräpäivä, voi lainaamansa teoksen halutessaan palauttaa ennen eräpäivää.
Yhdellä asiakkaalla voi olla Kirkes-kirjastoista samanaikaisesti lainassa 150 teosta. Aineistolajikohtaiset rajoitukset ovat 30 CD-levyä, 15 DVD-levyä, 15 videota, 15 blu-ray-levyä, 10...
Tässä aihetta eri tavoin käsittelevää kaunokirjallisuutta:
Boyne, John: Leijuva poika
Dazai, Osamu: Ei enää ihminen
Heikkilä, Akseli: Veteen syntyneet
Hirvonen, Elina: Kun aika loppuu
Lessing, Doris: Viides lapsi
Louis, Édouard: Ei enää Eddy
Murphy, Julie: Dumblin
Oates, Joyce Carol: Elämäni rottana
Russo, Meredith: Tyttösi sun
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Spungen, Nancy: Nancy
Tietokirjoja:
Isyyden kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2010)
Äidin kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2008)
Valitettavasti kysymäsi listan tulostaminen ei ole mahdollista. Oletko yrittänyt etsiä kirjaa asiasanoilla? Mihin aihepiiriin teos kuuluu? Muistatko jotakin kirjan nimestä tai tekijästä? Yhdistelemällä ja katkaisemalla eri hakusanoja, voit onnistua löytämään etsimäsi kirjan tiedot aineistotietokannasta. Kokeile sanahakua osoitteessa http://www.helmet.fi Jos etsimäsi teos oli esimerkiksi naistutkimuksen väitöskirja ja nimessä oli sana äitiys voit tehdä esim. seuraavanlaisen hakulausekkeen: naistutkimus and väitöskirjat and äiti** (katkaisumerkki on kaksi tähteä. Ohjeita sanahakujen tekemiseen löydät Helmetin etusivulta linkin "ohjeita" takaa.
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa meillä Vaasan kaupunginkirjastossa 2 euroa. Saat uuden kortin lähikirjastostasi esittämällä voimassaolevan valokuvalla varustetun henkilöllisyystodistuksen, passin ajokortin tms. virallisen henkilökortin.
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
Monilla Helmet-kirjastoilla, joista asiaa kysyin, ei ole nukketeatterisermiä tai kulissia satutunneillaan. Ainakin nukketeatteri Sampo myy pöytäteatteripakettia sivuillaan:
http://nukketeatterisampo.fi/tuote/poytateatteripaketti-maija-baric-cam…
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Hei,
Emme löytäneet erityistä nimitystä serkun isälle.
Muista erityisistä sukulaisnimistä on tietoa artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Asiaa kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat käydä asioimassa. Useimpiin kirjastoihin saa kirjastokortin, jos on osoite Suomessa ja mukana jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Tietokoneiden käytön ehdot vaihtelevat, joten sitäkin kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat asioida. Joissain kirjastoissa tietokoneen käyttö vaatii kirjastokortin, mutta ei välttämättä kaikissa.
Hei,
Helvi Juvosen suomentama runo on julkaistu ainakin teoksessa "Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia" (1992, ISBN 951-680-691-0).
Ei reininviini-tynnyrit
sellaista juomaa anna,
veroista maistamani, sen,
jota ei käymään panna!
Ilmasta olen juopunut,
kasteesta humalassa,
kun horjuin kesän sinisten
päivien kapakassa.
Kun mehiläiset päihtyneet
kukista potkitaan,
perhoset ryypyn torjuvat,
juon minä yhä vaan,
serafit kunnes tervehtii,
käy pyhät akkunaan
nähdäkseen juopon pikkuisen
aurinkoon nojallaan.
Tervehdys!
Nurmijärven kirjastoissa ei valitettavasti ole juomatarjoilua eikä sen puoleen mitään muutakaan tarjoilua. Jos jano kirjastossa yllättää, niin mars vessaan hanasta vettä hakemaan. Ja jos oikein nätistä pyydät, niin saatat saada mukin kirjaston asiakaspalvelustiskistä. Mutta muuten meillä on ihan OPM-meininki.
Ps. Meiltä ei myöskään saa liitteenä laittamasi häkkyrän osia, mutta tarjolla olisi kirjoja, leffoja, äänikirjoja, lehtiä, pelejä, musiikkia...myös e-aineistoihin kannattaa tutustua :)
Oletan, että haluat tietoa ihmisten silmärauhasista.
"Meibomian rauhaset" -haulla löytyy helpoimmin tietoa.
Esim. Terveyskirjasto on luotettava verkkolähde. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00648&p_hakusana=Meibomin%20rauhaset
Myös erilaiset kaupalliset toimijat kertovat asiasta. https://tearsagain.fi/mgd/
Lääkärikirjoista on varmasti myös apua tiedonhaussa.
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
Ylen sivuilla on aiheesta uutinen vuodelta 2014. Uutiseen haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että helteeseen sopeutuminen kestää kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Kuumuuden sietoon vaikuttavat kuitenkin monet seikat, mm. ikä, terveydentila, kunto ja kyky hikoilla. Koko uutinen on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-7393617
.
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Tietokannasta hakusanoilla tuhoeläimet tai rikkakasvit löytyy aineistoa.
Suurissa puutarhanhoitoa yleisesti käsittelevissä kirjoissa on myös tavallisesti oma lukunsa näille ongelmille. Tässä muutamia aiheen teoksia:
Jansson, Lasse;Lindqvist, Bengt; Markkula, Irmeli: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012). "Sopii kiinteistön hoidosta vastaaville henkilöille, omakotiasujille ja viljelijöille."
Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013)
Suomalainen viherpiha : ammattilaisten ohjeita pihanhoitoon (2006, 5.p.2019)
Turunen, Merja: Puutarhanhoito poropeukaloille (2010)
Fanqvist Skubla, Eva: Puutarhan ystävät ja viholliset : hyötyeläinten ja tuholaisten luonnollinen tasapaino (2014). Kirja...
