Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –...
Saat postitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.Noutamattomista varauksista peritään maksu.Voit myös seurata varaustesi tilaa omien asiakastietojesi kautta.Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.Kun varauksesi kohdalla lukee Matkalla, varattu teos on matkalla kirjastosta toiseen.Varaamasi aineisto...
Helmet-kirjaston asiakkaalla voi olla samanaikaisesti enintään sata (100) lainaa. Varauksia voi myös olla samanaikaisesti enintään sata (100).https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50).
Hei,Vainajan kuolinsyy ilmenee yleensä kuolintodistuksesta. Kuolintodistuksen voi pyytää Tilastokeskuksen arkistosta. Tästä linkistä löydät ohjeet kuolintodistuksen pyytämiseen:https://stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/kuolintodistuksen-pyytaminen.html
Oikeaa ja väärää tapaa ei omistuskirjoituksen peittämisessä ole. Ehkä tuo sivujen irrotus ja leikkely voisivat olla sellaisia.Kannattaa kuitenkin pyrkiä siistiin lopputulokseen. Korjauslakka tai tarra voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Linkki esimerkki tarrasivulle.Voisit myös tehdä itsellesi Exlibriksen, jolla nimikoit myös muut kirjasi. Linkki Exlibris Aboensis sivustolle.
Erinomainen lähde kaikkiin Rooman keisareita koskeviin kysymyksiin on Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston kirja Rooman keisarit, johon suosittelen tutustumaan. Kivimäki ja Tuomisto esittelevät 92 keisaria Augustuksesta (27 eKr–14 jKr) Romulus Augustu(lu)siin (475–476).Rooman keisarikunnan virallisena alkupäivänä pidetään 16. tammikuuta vuonna 27 eKr, jolloin senaatti myönsi Octavianukselle arvonimen Augustus, ja hänestä tuli Rooman keisaris. Tähän asti Rooma pysyi nimellisesti tasavaltana. Vuonna 46 eKr Gaius Julius Caesarin onnistui nimityttää itsensä diktaattoriksi kymmenen vuoden ajaksi. Käytännössä hänelle myönnettiin rajaton itsevaltius. Vanhan tasavallan aikana diktaattori oli ollut virkamies — sotapäällikkö, joka vakavan kriisin...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Mikäli tietosi ovat vielä Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä, saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti. Uusi kortti maksaa aikuiselta kolme euroa.
Jos et ole käyttänyt korttia noin kolmeen vuoteen, on mahdollista, että tietojasi ei ole enää rekisterissämme. Tällöin sinun tulee tehdä ennakkorekisteröityminen netissä tai tai täyttää kirjastokorttihakemus paperilomakkeella.
Ennakkorekisteröitymisen voit tehdä alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tästä linkistä löydät linkin tulostettavaan kirjastokorttihakemuslomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Päätoimisten kirjastonhoitajien koulutus alkoi Suomessa vuonna 1920, mahdatko tarkoittaa kysymykselläsi tätä edeltävää aikaa?
Aiheesta voit lukea esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Eija Poteri: Kirjastonhoitajakoulutuksen pioneerikausi Suomessa 1920-1945 julkaisussa Kirjastotiede ja informatiikka 10 (1) - 1991. (ks. liite)
Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 758 ->
Tuossa historiakirjassa kerrotaan esimerkiksi Kansanvalistusseuran osuudesta kirjastoammattitiedon välittäjänä vuosisadan vaihteessa.
Voit tutkia kirjastoalan opaskirjoja osoitteessa Finna.fi. Löydät niitä esimerkiksi hakusanoilla kirjastotyö ja kirjastonhoito. Kannattaa rajata haun tulosta valmistusvuodella niin ei ole niin paljon selattavaa. Vanhimmat on...
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu.
Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin.
Kappaleen tiedot ovat tässä:
Tekijä(t): Rannar Sillard...
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/.
Valitsemalla koko maan tai haluamasi kunnat, halutut vuodet sekä tilastot & tunnusluvut –sarakkeesta lainaus: kokonaislainaus, kirjaston käyttäjät: lainaajia sekä tunnusluvut: lainaus/asukas saat tiedot lainausmääristä, lainaajien määristä sekä lainausmääristä/asukas.
Tilaston voit tulostaa tai ladata excel-taulukkona.
Seuraavat teokset ovat uudempaa kalevalamittaista kirjallisuutta:
Insinööri Ilmarinen: Kylähullun Kalevala. Helsinki: Kylähullu-kirjat, R. Varis, 2001. ISBN 952-91-4112-2.
Insinööri Ilmarinen: Kylähullun kanteletar. Helsinki: Kylähullu-kirjat, 2004. ISBN 952-91-6880-2.
Keskimäki, Tuomas: Yö vain ylläni lepäsi. Helsinki: Salakirjat, 2010. ISBN 978-952-5774-13-9.
Keskimäki, Tuomas: Suohon eksynyt. Helsinki: Salakirjat, 2012. ISBN 978-952-5774-21-4.
Murto, Aulis: Siitä syntyi Suomen laulu: Runokokoelma Kalevalan runokielellä. Helsinki: Books on Demand, 2008. ISBN 978-952-498-147-7.
Niikko, Petri (toim.): Suomen kansan uusi runorumpu: Uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta....
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Overdriven lehtipalvelun sopimuskausi päättyi, ja siksi The Economist ei ole tällä hetkellä valitettavasti luettavissa minkään verkkopalvelun kautta.
Helmet-kirjastot ovat aiempina vuosina panostaneet useampaan ulkomaiseen lehtipalveluun, mutta nyt on tehty priorisointia lehtipalveluiden välillä perustuen niiden käyttöön ja hintaan.
Seuraavan kerran hankittavia digitaalisia palveluita Helmet-alueella käsitellään syksyllä 2022, kun suunnitellaan aineistonhankintaa vuodelle 2023.
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
