Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle.
Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta.
Heikki Poroila
Kirjautumisen jälkeen varmaan avautui tällainen näkymä:
PressReader
Kansainvälinen lehtipalvelu, joka sisältää yli 6 000 lehteä 100 maasta ja 60 kielellä. Palvelussa lehdet ovat täysin samanlaisia kuin painetut lehdet. Noin puolet sisällöstä on sanomalehtiä ja puolet aikakauslehtiä.
PressReader
Tuosta linkistä painamalla pääset selaamaan lehtiä.
ETYK-kokousta on käytetty taustana Pirjo Hassisen kirjan lisäksi ainakin Martti Yrjänä Joensuun kirjassa "Harjunpää ja kiusantekijät", Harri Luukkasen kirjassa "Helsingin henki" ja Mauri Paasilinnan kirjassa "Ivan Petrov ja Helsingin henki".
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot
Monetkin elektroniset laitteet voivat varoittaa pariston heikkenemisestä äänimerkillä, mutta yleisin "vingahtaja" on palovaroitin. Jos kysyjällä on katossa sähköinen palovaroitin, suosittelen ensimmäiseksi vaihtamaan sen pariston. Palovaroittimissa käytetään yleensä isoja ja pitkäkestoisia paristoja, mutta eivät ne ikuisia ole. Kuulostaa tosin oudolta, että se olisi varoitellut vuosikausia, yleensä kyse on korkeintaan kuukausista ja sitten viimeisenä keinona varoitin yleensä päästää hälytysäänen.
Heikki Poroila
Kirjastokortin saamisen ehdot vaihtelevat kirjastoittain, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myös yhteisöasiakas kuten koulu, päiväkoti, yritys tai yhdistys voi hankkia oman kirjastokortin, jolla voi lainata vapaasti aineistoa, niin kirjoja kuin pelejä. Kortilla täytyy kuitenkin olla joku vastuuhenkilö, ja kortin haltija on normaaliin tapaan vastuussa, jos lainattu aineisto katoaa tai menee huonoon kuntoon.
Kehottaisin siis tiedustelemaan lähikirjastosta, onko siellä mahdollista hankkia kirjastokortti yhteisölle.
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Lahden kaupunginkirjasto on kehittämiskirjasto, joten se lähettää kaukolainoja maksutta. Tampereen kaupunginkirjasto perii neljä euroa jokaisesta kaukolainatilauksesta, siis esimerkiksi jokaisesta kirjasta erikseen, vaikka ne tulisivatkin samasta kirjastosta.
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia...
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköisesti. Mikäli sinulla on lainoja, niin lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Espoossa antaa ruoka- ym. apua esim. Hyvä arki -niminen yhdistys. Linkki nettisivulle: https://www.hyva-arki.fi/
Yhdistyksen yhteystiedot:
Hyvä Arki ry
Siltakuja 3b, 02770 Espoo
puh. 040 591 9698
fax. 020 741 8844
info@hyva-arki.fi
Toiminnanjohtaja
Hannu Hätönen
puh. 040 591 9698
hannu.hatonen@hyva-arki.fi
E-aineistoja hankitaan Helmet-kirjastoihin useilta eri palveluntarjoajilta. Esimerkiksi Naxos tarjoaa musiikkia, Ellibs kotimaista ja Biblio ruotsinkielistä aineistoa. Jokainen palvelu on oma kokonaisuutensa, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on omat aineistonsa ja omat sovelluksensa. Kotimainen Ellibs ja yhdysvaltalainen Overdrive ovat kaksi eri palveluntarjoajaa eikä niiden aineistoja voi vaihtaa keskenään.
