Ottolapsi- ja adoptiolapsi-termejä käytetään yleensä synonyymeinä. Kun avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva henkilö adoptoi puolisonsa lapsen, on kyse perheen sisäisestä adoptiosta. Perheen sisäisen adoption kautta lapsesta tulee myös juridisesti hänet adoptoineen henkilön lapsi.
Lisätietoa adoptiolaista löytyy Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120022
Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000)
Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo, joka alkaa juuri noin kuin kirjoitit. Runo jatkuu vielä pitkästi ja siinä toivotellaan tervetulleeksi monia eri asioita tuskasta nautintoihin.
Runo on kokoelmasta Oljenkorsia : värssyjä ettei virta veisi (1993, s. 15 - 17).
https://piki.finna.fi/Record/piki.260508
Osoitteessa http://www.isuresults.com/results/season2223/ec2023/ (viitattu 31.1.2023) löytyvät kysymäsi tiedot. Valitse ensin haluamasi kategoria - esim. women - free skating results, saat listan osallistujista ja heidän pisteistään. Klikkaamalla kilpailijan nimeä löydät tiedot hänen tällä kilpailukaudella käyttämästään musiikista (Music Free Skating). Kimmy Repondin vapaaohjelman taustalla soi Musen Exogenesis Symphony, olisiko kyse tästä?
Runo on nimeltään Mistähän kummasta... ja se löytyy Lauri Viidan kokoelmasta Betonimylläri (1947) ja myös Kootuista runoista (1979 WSOY).
Runo alkaa: Mistähän kummasta kulkuri lienee / ruusuja riipaissutkin
Tarkoittamasi pässit ja Eedenit ovat runon kaksi viimeistä säkeistöä:
Millähän laululla Eedenin haassa / pässejä innostettiin, /kun tämän kumotun pilkkumin alle /sieltä me kellahdettiin?
Löytäisinpä se sävelen kerran,/niin minä puskettaisin / kaikkia kalloja tahdissa, kunnes / pilkkumin pysyyn saisin!
Kappaleesta "Be My Love" tai suomeksi "Rakkaani" löytyy nuotinnos esimerkiksi Suuresta toivelaulukirja 9:stä. Muita versioita on julkaistu myös näissä kokoelmissa.
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
Kyllä, Ukrainan itsenäisyyspäivää vietetään 24.8.
https://ukrainians.fi/fi/ukrainan-itsenaisyyspaiva/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Matti Kuusen runon "Tuutulaulu Suomen kansalle" viimeinen säkeistö päättyy: "Nukku-Matti maata johtaa, Höyhensaaret kangastaa. Tuutilullaa, Suomen kansa! Ikiunta, isänmaa!" Runo alkaa: "Suomen kansa sulo, armas, kurja, köyhä, kultainen". Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Runon ja raudan kirja" (WSOY, 1935, s. 71-74).
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978)....
Terveydenhuoltolain 6 § toteaa, , että
"Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. "
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P47
Oppikirjojen sisällöistä on löydettävissä hyvin vähän tietoa, enkä pysty valitettavasti sanomaan mikä nimenomainen kirja olisi voinut olla kyseessä, mutta Suomen yläasteilla oli 1990-luvulla laajalti käytössä ainakin sellaiset englannin oppikirjasarjat kuin You too ja OK English. Molemmista löytyy netistä kansikuvia, joita katselemalla saattaisit muistaa mikä kirja omassa koulussasi oli käytössä. Finna.fi-hakupalvelusta voit etsiä, mistä Suomen kirjastoista esimerkiksi näitä mainitsemiani oppikirjoja löytyy ja halutessasi tehdä omassa kirjastossasi kaukolainapyynnön (pyynnön voi tehdä Lastu-kirjastoissa myös lastu.finna.fi-verkkokirjastosta löytyvällä sähköisellä lomakkeella). Lastu-kirjastoista näitä oppikirjoja ei löydy.
Roy Anderssonia on tituleerattu "ruotsin Aki Kaurismäeksi", joten kyseessä voisi olla joku hänen elokuvistaan. Kyseessä voisi olla Eräs rakkaustarina (1970) tai Toisen kerroksen lauluja (2000).
Lähteet ja lisätietoa
IMDb Roy Andersson: https://www.imdb.com/name/nm0027815/
YLE: Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/kumpi-melankolisempi-ruotsalai…
Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager.
Voisiko tämä liittyä sanontaan 'absence makes the heart grow fonder'? Eli sen voisi kääntää muotoon 'poissaolo tekee sydämestä lempeämmän' tai 'ikävä saa sydämen lempenemään' tai 'ikävä lepyttää sydämen'. Emme päässeet katsomaan Paddington-elokuvaa, joten asiaa on hankala varmistaa. Muistaisiko joku lukijoista kyseisen kohtauksen elokuvasta? Tietoja sanonnasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastot.fi on kaikille avoin kirjastoverkkopalvelujen kokonaisuus, joka sisältää perustietoa kirjastoalasta ja alan ammattitietoa. Se ei siis ole yhteydessä minkään kirjaston kirjastokorttiin, vaan sivulle voi halutessaan rekisteröityä erikseen. Rekisteröityminen mahdollistaa Kirjastot.fi:n uutisten ja tiedotteiden tilaamisen omaan sähköpostiin.Kirjastot.fi: Info
