Ilmeisesti lumiukkoja on tehty etupäässä leikkimielellä, mutta ne ovat voineet olla myös karikatyyrejä ja eroottista tai poliittista taidetta. Vanhimmat tiedot eurooppalaisista lumiukosta ajoittuvat ilmeisesti myöhäiskeskiajalle.
Harri Nyman on kirjoittanut suomalaisia lumileikkejä käsittelevän artikkelin teokseen Leikin pikkujättiläinen (WSOY 2007). Lumiukkoja käsitellään sivuilla 228 - 232. Nykymuotoisia kolmen pallon lumiukkoja on tehty Suomessa ainakin 1800-luvulla. Klassinen porkkananenä yleistyi vasta 1900-luvun puolivälissä - aikaisemmin ruoalla leikkiminen oli tabu. Lumiukon tyypillinen varustus, harja ja silinterihattu viittaavat 1800-luvun nokikolarin virka-asuun. Nokikolari oli aikoinaan tärkeä ja arvostettu henkilö, ja...
Rahojen hinnat riippuvat hyvin paljon niiden kunnosta. Kirjassa Standard Catalog of World Coins: 2012 on tietoja mm. Ruotsin rahojen hinnoista. Vuoden 1968 kuluneelle viiden äyrin kolikolle ei anneta mitään arvoa. Parempikuntoisen kolikon arvoksi annetaan 0,10, 0,20 tai 1 dollaria. Korkein hinta edellyttää sitä, että kolikko on täysin virheetön.
Vuoden 1916 kymmenen pennin hinta on katsottu kahdesta kirjasta. Rahaliike Holmaston kirjassa Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen huonompikuntoiselle 10 pennin kolikolle ei anneta arvoa. Hyväkuntoisten hinnaksi annetaan 2,6 tai 35 euroa. Korkein hinta edellyttää, että kolikko on täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Siinä ei siis saa olla mitään kulumisen merkkejä tai naarmuja. Suomen...
Tämä laulu on julkaistu monissa nuottikokoelmissa, joten se löytyy suurella todennäköisyydellä lähimmästä kirjastostasi. Tässä muutamia yleisiä kokoelmia, joihin laulu sisältyy (nuotinnokset ovat pääosin yksinkertaisia):
* Lauluja rakkaudesta
* Malmstén: Stadin kundi
* Merimies merta rakastaa 1
* Pieni toivelaulukirja
* Suuri toivelaulukirja 5
* Terveiset ulapalta
* 111 kitaralaulua
* 120 kitaralaulua
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja."
Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III.
Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on paras lähde aiheellesi. Ihan helppoa ja nopeaa tapaa löytää sopivia lähteitä ei taida olla. Teokset ja tutkimukset ovat vaihtelevasti asiasanoitettuja: kannattaa kokeilla useilla hakusanoilla. Sopivia ovat ainakin etiikka, arvot, työelämä yhdistettyinä sanoihin johtaminen, johtajuus tai johtaminen, johtajuus yhdistettynä sanaan sosiaaliala. Hakutyypiksi valitaan komentohaku, ja hakusanojen väliin tulee and-sana. Haun voi rajata vain suomenkieliseen aineistoon ja haun tekemisen jälkeen lajitella tuloksen näyttämään ensin uusimman aineiston. Samalla tavoin haetaan artikkeleita Artosta. Täysin kattavaa tulosta on tuskin kuitenkaan mahdollista saada.
Sopivuudesta ei voi varmasti tietää: kannattaa...
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,...
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Titta puolestaan on tullut almanakkaan v. 1995. Kustaa Vilkunan mukaan Titta on Tiinan ja Kristiinan hellittelymuoto. Tiina on usein Kristiinan lyhentymä, joskin lähtökohtia voi olla muitakin....
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon...
WSOY:n teoksen Uusi suomi-englanti suursanakirja (Hurme, Raija)mukaan mylly-peli on englanniksi nine-men´s morris tai pelkkä morris; pelata myllyä on play morris.
Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi...
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Kirjastosta löytyvät idiomi- ja fraasisankirjat sekä sanontojen selityksiä ja alkuperää käsittelevät teokset sisältävät hyvin niukasti tietoa sanonnasta ""kantapään kautta".
Tämän verran selvisi sanonnan merkityksestä: Yrityksen ja erehdyksen kautta, kokemuksesta, vaivaa nähden, yrittämällä ja erehtymällä.
Sanonnan etymologiasta, eli alkuperästä, en valitettavasti löytänyt tietoa. Halutessanne voitte tiedustella asiasta Kotimaisten kielten keskukselta https://www.kotus.fi/
Voit lähettää kysymyksesi Keskukselle täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…;
Lähteet:
Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja, Erkki Kari, 1993.
Suurella sydämellä ihan sikana :...
Meren hiljaisuus –elokuvaa ei ole saatavana ainakaan tällä hetkellä Suomen kirjastoista. 2004 valmistunut elokuva oli tv-draama ja ulkomaisia tv-tallenteita ei juurikaan ole levityksessä. Seuraavasta verkkokaupasta elokuvan tiedot löytyivät, mutta on näköjään loppunut sieltäkin.http://www4.fnac.com/Shelf/article.aspx?PRID=1604130 . Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia videoita tai DVD-tallenteita, joiden tekijänoikeusmaksut on maksettu. Me emme siis voi täyttää siitäkään syystä kaikkia asiakkaidemme toiveita.
Kirjasta on tehty elokuva myös 1949. Se on Jean-Pierre Melvillen ohjaama. Sitäkään ei ole DVD- tai videotallenteena Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy mm. Amazonista http://www.amazon.co.uk/Silence-mer-Masters-...
Numerot tarkoittavat sitä, että Tarttin Tiklistä on kyseisellä hetkellä 991 varausta ja sinä olet jonossa kahdeksas. Ensimmäinen numero siis osoittaa varaajan "sijoituksen" ja jälkimmäinen teokseen kohdistuvien varausten lukumäärän.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
