Induktioliedelle tarkoitettuja, lämpöeristettyjä kattiloita ei ainakaan paljoa mainosteta, jos jokin taho niitä on alkanut valmistaa. Erilaisia omatekoisia haudutusastioita ja energiaa säästävää ruoanlaittoa koskevia ohjeita ja tutkimuksiakin löytyi monia, mutta ei viittausta mihinkään valmistajaan. Tiedustelin asiaa Fiskars Finland Oy Ab:stä, joka vastaa Hackmanin tuotteista, mutta heilläkään ei ole kuvatunlaista kattilaa valikoimissa.
Tässä heidän vastauksensa:
"Meillä ei valikoimissamme ole tällaista ulkopuolelta lämpöeristettyä kattilaa. Fiskarsin paksurunkoiset kattilat (Norden Steel- sarja) varaavat toki itseensä paremmin lämpöä, mutta eivät nekään mitään lämpöeristettyjä ole. Tiedossamme ei myöskään...
Etsiskelin verkosta ja Kirjasammosta, Goodreadsista, Worldcat-tietokannasta, valehtelijoita löytyi, persoonallisuushäiriöitä sekä muuta kuvattua, muttei tuollaiseen ympäristöön asettuvaa. Kollegat eivät tunnistaneet, oliskohan lukijoidemme joukossa joku, jolle tämä kirja on tuttu?
Kaunokirjallisuutta, jossa on aiheena persoonallisuushäiriö, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/persoonallisuush%C3%A4iri%C3%…
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Yhdyssanoissa on yleensä kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista, esimerkiksi kahvikuppi, kivitalo, kansallisvaltio, nuorimies. Edellistä, määrittävää osaa, sanotaan määriteosaksi ja jälkimmäistä perusosaksi. Perusosa ilmaisee sanan tarkoitteen lajin. Myös useampiosaiset yhdyssanat voidaan useimmiten jakaa samaan tapaan kahtia määriteosaksi ja perusosaksi, esimerkiksi yli + oppilas, ylioppilas + tutkinto, ylioppilastutkinto + lautakunta tai ylioppilas + tutkintolautakunta.
Liikuntapuisto on yhdyssana ja liikuntapuistoja on ympäri Suomea kunnissa ja kaupungeissa. Keskusliikuntapuisto sen sijaan näyttää liittyvän nimenomaan Kaarinaan. Olisiko kyseessä Kaarinan...
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa....
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan Sääpedia
Ilmatieteen laitos
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Hei
Valitettavasti minäkään en löydä runoa. Voit itsekin kokeilla Runotietokantaa tai muita runosivustoja tältä listalta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx.
Perustelut ja verukkeet vastustaa uutta toimivaakin ideaa vaihtelevat varmaan tapauskohtaisesti. Mitään valmista listaa ei näyttäisi tällaisista fraaseista löytyvän. Kysyjän mainitsemat esimerkit kuulostavat kyllä tutuilta.
Kirjallisuudessa uusien ideoiden tyrmäämistä on käsitelty ainakin Ari Turusen teoksessa "Ei onnistu! : vastustamisen kulttuurihistoriaa" (Atena, 2009) . Turunen listaa ja kuvailee kymmenittäin asioita, joita on aikoinaan vastustettu henkeen ja vereen, mutta joihin on myöhemmin ihastuttu niin, että ilman niitä ei edes kuvitella voitavan tulla toimeen.
Englanniksi on saatavilla uuden teknologian vastustamista pohtiva Juma Calestousin kirjoittama "Innovation and its enemies : why people resist new technologies" (Oxford...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Jännityskirjallisuus ja rikoskirjallisuus ovat erillisiä asiasanoja. Jännityskirjallisuus ei laajempana asiasanana välttämättä viittaa rikoksiin, kun taas rikoskirjallisuus käsittelee nimenomaan rikoksia ja rikollismaailmaa.
Kirjaston käyttämiä sanastoja voi selata verkossa Finto-palvelussa, http://finto.fi/yso/fi/. Käsitteiden jännityskirjallisuus ja rikoskirjallisuus lisäksi on olemassa vielä salapoliisikirjallisuus. Niistä mikään ei sisällä toistaan eli kun haluat hakea rikoskirjallisuutta, sinun kannattaa hakea sanalla rikoskirjallisuus. Voit myös hakea molemmilla yhtä aikaa, jolloin menet tarkennettuun hakuun, valitset ylimmän laatikon hakuryhmäksi Millä tahansa näistä (OR), kirjoitat kenttiin sanat ja...
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
Rajavartiolaitoksen sivuilla kerrotaan: Maahantulo ja maastalähtö on sallittu vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta Valtioneuvoston asetuksella rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (901/2006). Rajanylittämisestä muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta säädetään Rajavartiolain (578/2005) 13 §:n pykälässä.
Rajavartiolaitos voi antaa sinulle rajanylitysluvan Schengen-alueen ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana. Ulkorajalla tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välistä liikennettä.
Myönnämme rajanylitysluvan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden...
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy...
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja...
Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133
Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:
Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista
Kanan ruoansulatus ja muniminen
Sian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin...
