Keskustelin asunnottomien hätämajoituksesta Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevän diakoni Kimmo Kajaksen kanssa ja tutustuin hätämajoitusta koskeviin julkaisuihin verkossa. Helsingissä tai muualla maassa eivät kirkot hätämajoitusta nähtävästi tarjoa vaan sen takaavat muut toimijat. Asian voi vielä tarkistaa.
Seuraava koskee Helsinkiä ja on lainaus Hoivan sivuilta:
"Aikaisemmin hätämajoituksesta huolehti Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsingin kaupunki kilpailutti hätämajoituspalvelut vuonna 2020 ja sitäan kautta diakoni siirtyi 1.1.2021 lähtien Diakonissalaitoksen Hoivalle. Palvelunan ostaa Helsingin kaupunki."
https://www.hoiva.fi/blog/diakonissalaitoksen-hoiva-jarjestaa-hatamajoi…
Sihtailin kuvaa Seek-aplikaation lläpi ja se tunnisti lajin Kimalaiskuoriaiseksi.
Samaa mieltä olivat myös Ötökkätieto ja Suomen luonto. Suomen luonto lehden sivustolle voi myös ladata omia havaintokuviaan lähiluonnosta.
Kirjoja ötököiden tunnistamiseen löytyy Helmet-haulla ötökät, sekä rajauksella kirja, suomi ja aikuisten kokoelma. Helmet
tai Heili-kirjastojen haulla Heili
Silva Lehtinen on kirjoittanut lastenkirjan Kimalaiskuoriainen löytää vastauksen. Helmet
Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tiivistelmä Tojkanderin urasta: "Milly Tojkander (1866-1939) palveli Valtionrautateitä kaikkiaan 48 vuotta. Hän aloitti uransa harjoittelijana, eteni sähköttäjäksi, sitten kirjuriksi ja lopulta asemapäälliköksi. Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä, hän oli mm. naisasianainen ja naisten aseman parantaja." Sama sivu kertoo, että Tojkander toimi urallaan asemapäällikkönä ainakin Muurolassa, Kellon asemalla, Kauppilanmäellä sekä Talin asemalla Viipurissa. Vakinaisen asemapäällikön viran myöntämiseen tarvittiin senaatilta erivapaus.
Lisää biografisia ynnä muita tietoja löytyy vanhoista lehdistä. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista "Milly Tojkander" -...
Unite.AI-sivuston artikkelissa listataan kymmenen tällaista palvelua: https://www.unite.ai/10-best-ai-art-generators/.
Muita vastaavia voi hakea esimerkiksi hakukoneen avulla laittamalla hakusanoiksi "ai generator".
Kyseessä on varmaankin Linda Jane Smithin kuvakirja Kissaperhe (Three Little Kittens, suom. Asko Mäkelä, 1990). Kirjassa kissanpoja Rikke, Reetu ja Rolli lähtevät seikkailemaan, mutta pääsevät tietysti lopussa turvallisesti kotiin, takkatulen ääreen.
Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia kirjan kannesta, joka on samanlainen kuin suomenkielisessä kirjassa.
Kirjaa ei ole oman kirjaverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen muualta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Olisikohan kyseessä ehkä Mark Twainin kirjaan perustuva Matkakirjeitä Maasta, jossa "itse Saatana lähetetään ekskursiolle luojan luoman ihmiskunnan pariin"? Radioteatterin tulkintaa Twainin postuumisti julkaistusta satiirista esitettiin torstaiaamuisin 15.7.–5.8.1976.
Tällä hetkellä ohjelma ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa.
Matkakirjeitä Maasta | Yle Areena – podcastit
Kappale löytyy Youtubesta, joten kuuntelin sanat. Vaikka laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "Voimat veit niin kuin huume ja mä näännyn jos vain jään / Pakoon, pakoon lähden pakoon, pahaa suurta maailmaa", sillä ei välttämättä viitata narkoottisiin aineisiin. Lyriikassa tällaista kuvailua käytetään usein symbolisesti kertomaan esimerkiksi rakkauden tunteesta ja rakastumisesta. Eräässä toisessa säkeessä puolestaan lauletaan "mulle sä oot kuin tauti", mikä voisi viitata siihen, että laulaja ei saa kyseistä henkilöä mielestään, vaikka haluaisi. Omana mielipiteenäni voisin sanoa, että jokainen voi kuitenkin tulkita laulujen lyriikoita, runoteoksia tai muita taideteoksia sangen vapaasti.
Lähteet:
Karma: Pakoon pahaa...
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,...
En löytänyt Aku Ankkoja ilmaiseksi luettaviksi ruotsiksi, niitä ei laillisesti lienekään. Kalle Ankan sivuilta löytyy ankka-asiaa ruotsiksi. Tilauksiin kuuluu ilmainen digitaalinen numero, mutta se edellyttää siis, että lehden tilaa. Lehti tulee useaan yleiseen kirjastoon, joten siellä sitä pääsee lukemaan kuluitta. Jos omasta kirjastostasi ei löydy lehteä, voit jättää aineistoehdotuksen kirjastoosi.
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
Blu-ray/dvd-soitinta ei näy olevan lainattavissa Helmet-kirjastoista eikä Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Kirjaston koneillakaan ei valitettavasti pysty näillä formaateilla katsomaan elokuvia.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Anni Swanilla on satu nimeltä ilmarin matka kuuhun, vuodelta 1924, joka Lastenkirjainstituutin kuvauksen mukaan voisi olla etsimänne. Siinä Ilmari tekee unessa matkan kuuhun tontuksi muuttuneena Matti-rengin kanssa. Teosta on valitettavasti vain Kansalliskirjastossa, Jyväskylän ja Turun yliopistokirjastossa vain lukusalissa luettavana kappaleena (myös tuo Lastenkirjainsitituutin kirja on paikan päällä tutkittava) sekä Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemalla digitaalisena, tiedot löytyvät Finnasta.
Kahvia pyytävä tonttu on Anni Swanin sadusta Ihmeelliset kummit, joka löytyy kokoelmasta Anni Swanin sadut.
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Hei,
Runo löytyy ainakin Kiplingin teoksesta Viidakkokirjat (WSOY, 1965).Runo on sivulla 77 "Valkoinen hylje" tarinan alussa.
Otavan v. 1990 painoksesta (nimellä "Intian viidakoista") tuo alkuruno on näköjään jätetty pois.
Hei,Rakkausromaanihan on nimensä mukaisesti romaani, joka keskittyy romanttisen rakkauden kuvaamiseen. Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan mukaan termi klassinen viittaa kirjallisuuskritiikeissä yleensä "sellaisiin taideteoksen ominaisuuksiin kuten järjestys, sopusointuisuus, tasapaino, kurinalaisuus ja suhteelliseuudentaju".Joka tapauksessa klassinen viittaa tässä myös perinteiseen kerrontaan ja suurelta osin myös perinteisiin sukupuolirooleihin verrattuna tuoreempaan rakkausromaaniin, joka haastaa näitä stereotypioita. Toki klassisessa (ja klassikoiksi nousseissa) rakkausromaaneissa tuota rakkauskäsitettä problematisointiin oman aikakauden mittapuulla radikaalistikin, mikä lienee yksi syy, että Austenia, Brontëja ja muita...
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Voisikohan kyseessä olla Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja : kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa (Otava, 2007)? Sen esittelyteksti kertoo näin: "Miksi tuhansia vuosia vanhat myytit koskettavat meitä? Siksi, että ne vastaavat suuriin kysymyksiin maailman ja ihmisen alkuperästä ja luonteesta. Mutta myös siksi, että ne puhuvat meille hyvien tarinoiden kautta, tunteiden ja mielikuvituksen kielellä.
Tarujen kirjaan on koottu maailman eri kulttuurien kiehtovimmat myytit ja tarinat vetoavasti kerrottuna, upean kuvituksen siivittäminä. Temaattisesti järjestettyjen tarujen sankareina on niin antiikin jumalia ja Kalevalan henkilöitä kuin harvinaisempia tuttavuuksia Oseaniasta ja Japanista.
Kunnon melodraaman nimissä hyvä Osiris...
