Esimerkiksi seuraavissa jännitysromaaneissa käsitellään ilmastonmuutosta.
Michael Crichton: Pelon ilmasto (2006)
Clive Cussler: Hurrikaanin silmässä (2004)
Clive Cussler ja Dirk Cussler: Jäävirta (2009)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005), Con rit (2011) ja Herääminen (2000)
Raymond Khoury: Merkki (2011)
Åsa Schwartz: Nefilit (2012)
Antti Tuomainen: Parantaja (2013)
Teosten kuvailun löydät mm. Kirjasammosta tai etsimällä Helmet-haulla teoksen ja klikkaamalla teostiedoissa olevaa kuvaa.
https://www.kirjasampo.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:...
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu...
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Ainakaan seuraavilta sivuilta ei löydy hakutuloksia, joten todennäköisesti Michaela Wissenin Lacuna-kappaletta ei ole julkaistu nuottina:
https://sheetmusicplus.com
https://musicnotes.com
https://finna.fi (suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelu)
https://libris.kb.se/ (Kungliga biblioteket)
https://www.loc.gov/notated-music/ (Library of Congress)
On olemassa koneellisia nuotinnosohjelmia (sekä maksullisia että ilmaisia) joita voisi kokeilla oman nuotinnoksen tueksi, tässä muutamia esimerkkejä:
https://scorecloud.com/
https://melodyscanner.com/
https://www.lunaverus.com/
Tällaisen nuotinnoksen valmistaminen ilman säveltäjän lupaa on sallittu vain omaan yksityiskäyttöön...
Hei!
Joissakin kirjastoissa voi jo lainata ja palauttaa kirjoja sekä hakea varauksia. Tällä hetkellä toiminta on omatoimista. Ensimmäiset eräpäivät alkavat porrastetusti kesäkuun alussa. Lisää tietoa löytyy täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Tyhmyys on suhteellista, ja jonkun mielestä tyhmä kysymys voi jonkun toisen mielestä olla hyvinkin relevantti. Vastaamme siis periaatteessa kaikkiin kysymyksiin, poislukien täysin asiattomat kysymykset, joita onneksi tulee vain harvoin.
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Eeva Joenpelto kirjoitti romaanin Tulee sittenkin päivä salanimellä Eeva Autere. Teos julkaistiin vuonna 1950 Kariston kustantamana. Se on melkoinen harvinaisuus kirjastojenkin kokoelmissa. Montaakaan nidettä ei ole tallella.
Ei liene muita keinoja kuin etsiä kirjaa antikvariaattien tarjonnasta. Esimerkiksi Antikvariaatti.net -sivustolta voi hakea tiettyä kirjaa. Se on useiden antikvariaattien ja keräilyesineiden kauppiaiden yhteinen kauppapaikka. https://www.antikvariaatti.net/
Antikka.net -sivustolla on myös mahdollisuus jättää toive puutelistalle https://www.antikka.net/puutelista.asp
Muidenkin antikvariaattien verkkosivuja kanattaa tutkia. Erilaisille verkon osto-myyntipalstoille voi laittaa ilmoituksen kirjasta.
Vanhoja lainattavia Koiramme-lehden vuosikertoja löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Sieltä löytyvät mm. lehden vuosien 1971 ja 1973 vuosikerrat:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.151552
Lehdet on mahdollista saada lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuosi 1972 valitettavasti Varastokirjastosta puuttuu. Kaikki vuosikerrat ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Näitä lehtiä ei saa kotilainaan. Viikin kampuskirjasto toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Koronatilanteen takia mm. kirjaston lukutilat ovat poissa käytöstä ainakin 14.3.2021 asti. Alla lisää tietoa:
https://helsinki....
Vastaus kysymykseenne Espoon kaupunkitekniikasta:
"Pääkaupunkiseudulla pyritään pääsemään eroon vanhanaikaisista, pelkillä kolikoilla toimivista pysäköintimittareista. Yksi syy tähän on kolikkoautomaattien ylläpidon kalleus. Tavoitteena on, että jokainen voi maksaa pysäköinnin sujuvasti. Esimerkiksi liityntäpysäköinti ei kuitenkaan onnistu mobiililaitteilla, koska maksamisessa ei voida käyttää HSL-sovellusta ainakaan tällä hetkellä.
Espoon Leppävaaran liityntäpysäköinnissä oli automaatti, joka saatiin noin vuosi sitten muutettua niin, että siinä käy myös korttimaksaminen. Sujuva maksaminen on tavoite, mutta sen toteutuminen hitaanpuoleista, koska pysäköintimittareiden uusiminen vie aikaa. Asia on kesken ja maksutapoja selvitellään...
Metsälässä osoitteessa Krämertintie 17 on sijainnut Metsälän valinta -niminen Keskon valintamyymälä. Helsingin Sanomien arkistoja penkoessa löytyy työpaikkailmoituksia, joissa on haettu työvoimaa Metsälän valintaan. 7.6.1967 oli avoinna kassamyyjän paikka ja 26.3.1969 etsittiin töihin kassaa ja lihapuolen myyjää. Todennäköisesti siis yritys jatkoi toimintaansa ainakin vielä 1970-luvun alkupuolella.
Helsingin Sanomat 7.6.1967
Helsingin Sanomat 26.3.1969
Tarkempia tietoja voisi kysellä Keskon omista arkistoista:
https://www.kesko.fi/asiakas/palaute/
https://www.kesko.fi/yritys/yhteystiedot/
Kirjasarja on nimeltään Disneyn iloinen tietolukemisto. Sarja ilmestyi vuosina 1983-1995.
Kiinassa seikkailtiin ainakin kirjoissa Silkkiperhosten maa ja Leijonatanssi.
