Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy...
Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin:
"Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.".
Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29)
Hei!
Pitäisi tietää hieman tarkemmin, mistä kolikosta mahtaa olla kyse.
Olisiko tästä tietokannasta kuitenkin apua? Tietokannasta voi valita maan ja halutun ajanjakson.
https://en.ucoin.net/table/?country=russia&period=178
Aivan täysin näihin kriteereihin täsmääviä aapisia en löytänyt, vaikka meillä niitä aika iso kokoelma onkin. Laitan tähän alle linkkejä kuviin, joissa on ainakin osittain sopivia kansia.
Aarni Penttilä: Aapiskukko https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vanha-aapiskukko-herattaa-loytajassa-tunteita/279402/
Aukusti Salo: Uusi Aapinen https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/748472
Haavio: Kultainen aapinen https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1
Tätä kannattaa myös selata, jos sieltä löytyisi tutun näköinen:
Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf
Tässä osoitteessa on digitoituja aapisia, joita...
Länsimaiden historia, uskonto ja sittemmin osittainen luopuminen pääasiallisesta uskonnosta selittävät asiaa pitkälti. Jo kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin sisältyi kirosanoja, joskin nykypäivän vinkkelistä ne pääosin melko merkillisiä. Meillä länsimaissahan on ollut käsitteitä, kuten 'helvetti' ja 'paholainen' (ja lukuisat samaa tarkoittavat sanat), jotka käsitteet puuttuvat valtaosasta muita kulttuureja ja näin ollen lisäävät huomattavasti mahdollisia kirosanoja. Useimmissa muissa kulttuureissa auktoriteettien kunnioitus sekä yleinen häveliäisyys on suurempaa kuin länsimaissa, jotka seikat myös osaltaan selittävät asiaa.
Rajan veto siinä, mikä on oikeasti kirosana ja mikä on vain sana, jota voi tarvittaessa käyttää...
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Muutamia suihkutestejä löytyy netistä. Tekniikan maailman testi näkyy verkossa vain osittain. Koko artikkelin voi lukea vuoden 2017 lehdestä (nro 12, s.106-107):
https://test-vergleiche.com/fi/sadesuihkutesti/
https://test-vergleiche.com/fi/suihkup%C3%A4%C3%A4st%C3%B6testi/
https://tekniikanmaailma.fi/tm-testi-hydrao-first-kasisuihku-vetta-saas…
Tietoa juuri kysymäsi nimisistä vihkoista emme löytäneet, mutta voisiko tämä antikvariaatti.net-sivustolla myynnissä olevat kirja olla samankaltainen? Julkaisija on Koulutarpeiden keskusliike osakeyhtiö, kirjan (tai vihkon) nimi on Suomen koulu Kirjoitusjärjestelmä nr. 4. Tämän kirjan myyntihinta on 5 euroa:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/407572
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Päivikin satu on vuodelta 1918 ja sen on kirjoittanut Aili Somersalo. Kirjasta on otettu useita painoksia ja sitä on saatavissa useissa kirjastoissa, myös Kirkkonummen kirjastosta. Suosittelen sinulle myös Päivikin sadun rinnakkaisteosta, niin ikään Somersalon kirjoittamaa Mestaritontun seikkailuja, jossa myös puhutaan Päivikistä... Mestaritonttu oli minun mielikirjojani lapsena.
Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Kirkes-kirjastojen kokoelmiin on tullut tähän mennessä yksi vuonna 2021 ilmestynyt puutarhakirja. Se on Joel Rosenbergin Pähkinöitä omasta puutarhasta: opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen. Vuoden 2020 aikana ilmestyi varsin montakin. Luettelo niistä löytyy alta:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&…
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Tavallaa, muttei niin yksinkertaisesti kuin tietokoneella.
"Muisti on myös erittäin monimutkainen asia. Se on sähköä, kemiaa ja biologiaa." toteaa professori Laura Hokkanen Helsingin yliopiston ylioppilaslehdessä 6.3.2020.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/miten-muisti-pelaa-elaman-eri-vaiheissa
Samassa artikkelissa solubiologi, dosentti Pirta Hotulainen Helsingin yliopistosta kuvailee aivotapahtumia näin:
"Ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, joista jokaisella on tuhansia yhteyksiä. Hermosolut eri puolilla aivoja muodostavat keskenään verkostoja, joiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyy kaikki älyllinen toiminta, muun muassa muistaminen.
Hermosolujen välillä on kanavia, joita avataan tai suljetaan...
