Suomenkielisenä tautiluokitus ICD-9 on julkaistu teoksissa:
TAUTILUOKITUS 1987 1 : SYSTEMAATTINEN OSA. Hki : Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-271-9.
TAUTILUOKITUS 1987 2 : AAKKOSELLINEN HAKEMISTO. Hki : Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-860-306-5. ICD-9 (1975) suomalainen muunnos.
Suomenkielinen tautiluokitus ICD-8 näyttäisi olevan seuraavassa teoksessa: Classificatio morborum et causarum mortis = Tauti- ja kuolinsyyluokitus : Lääkintöhallituksen hyväksymä otettevaksi käyttöön 1. päivänä tammikuuta v. 1969. Hki : Lääkintöhallitus, 1969. (Ulkoasu: xxiv, 234 (1) s. : taul. Kieli: fin swe lat). ICD-8.
Julkaisut ovat vanhoja, joten niiden omaksi hankkiminen voi olla hankalaa. Julkaisujen kaukolainaus on kuitenkin mahdollista.
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på...
En löytänyt mistään lähteestä mainintaa, että Heidi Blåfieldin ja Jaakko Korhosen erosta. Heidi Blåfield kuoli 31-vuotiaana vuonna 1931. Seuran artikkelissa (http://www.seura.fi/?id=6965 ) Marja Korhonen, Heidi Blåfieldin tytär, kertoo perheestään ja vanhempiensa varhaisesta kuolemasta.
Lähteet:
- Bagh, Peter von: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, Otava: Suomen elokuva-arkisto, 2005
- FACTA 2001 : 9, 1984)
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka...
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Keräilijän oppaan ”Suomen rahat arviohintoineen” vuodelta 2008 mukaan tämän juhlarahan hinta vaihtelee kunnosta riippuen 15 eurosta 45 euroon. Samana vuonna on ilmeisesti lyöty myös kolikko, jossa on virheellinen meisti eli ”risu” tammenlehväseppeleessä. Tällaisen kolikon arvo vaihtelee kunnosta riippuen 25 eurosta 125 euroon.
Suomen kolikot ja setelit (12. painos vuodelta 2013) hinnoittelee juhlarahan kunnosta riippuen 15 eurosta 25 euroon. "Risullisen" hintahaitari on puolestaan 60-200 euroa.
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Eetu Iston oli tuottelias taidemaalari, jonka teoksiin voit tutustua tarkemmin teoksessa Rönkkö, Pekka: Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). - Oulu : Pohjoinen, 1990. Edward (Eetu) Isto syntyi 28.11.1865 Alatornion Alavojakkalassa. Kylä kuuluu nykyisin Tonioon. Hän kuoli 14.10.1905.
Kirjastossa käyttössä oleva MOT-sanakirja kertoo, että brittienglannissa rinnakaisluokasta käytetään termiä ”parallel class” ja amerikanenglannissa ”parallel grade”. Rinnakkaisluokkalaiselle ei löydy ihan suoraa vastinetta, mutta englantia hyvin taitava kollegani ehdotti termiä ”a classmate from a parallel class / grade”.
Suomen kansallisbibliografian mukaan ensimmäinen Nuorten toivekirjaston kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat ja se ilmestyi vuonna 1951.
Vuonna 1985 ilmestyi sarja 265 osa; Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä, joka näyttäisi tällä erää olevan sarjan viimeinen osa.
Tiedot sarjassa julkaistuista kirjoista eri painoksineen löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, https://finna.fi.
Hae Fennicasta seuraavasti. Valitse hakutavaksi haku sarjan nimen mukaan ja kirjoita hakulauseeksi Nuorten toivekirjasto.
Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja sen Saarenkylän toimipisteessä voi käyttää joko omaa tai "talon" konetta ja tulostaa toki voi. Mutta muistitikku on paras ottaa työvälineeksi jotta asiat jusuvat joustavasti ja ongelmitta. Koneita voi varata etukäteen.
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Rosa Liksomista löydät tietoa mm. Pekka Tarkan toimittamasta teoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita" 2000.
Kattavasti koottua perustietoa löytyy myös internetistä kirjailijatietokannasta "Sanojen aika". (http://kirjailijat.kirjastot.fi). Valitse täältä pudotusvalikosta Rosa Liksom (kirjailijat sukunimen mukaan aakkosissa). Löydät hänestä henkilötietoja, tekstinäytteen sekä kirjallisuus- ja www-lähteitä ja arvosteluja, joista osa on luettavissa netissäkin.
Hyvät internet-sivut löytyvät Rovaniemen kirjaston sivuilta osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/rosa/liksom.htm
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan (2005) mukaan Merja on 1900-luvun nimi, joka on otettu "merja", "merjalaiset" -nimisen suomensukuisen muinaiskansan mukaan. Merja on erityisesti 50- jas 60-lukujen suosikkinimi. Virossa on vastine Merje.
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Seuraavat merikartat sisältävät Joensuun lähivesistön ja muun Pyhäselän syvyydet:
Saimaan vesistö : Oravisalo, karttalehti 414 ja Saimaan vesistö : Joensuu, karttalehti 415.
Karttoja voi tutkia kirjastossa, Joensuun kaupunginkirjastossa ne ovat käsikirjaston ja maakuntakokoelman aineistoa.
