Järvimalmin käytön historiaa käsitellään Mirja Turusen toimittamassa vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessa Ruukkien retki Historic Ironworks of Finland. Teos on kaksikielinen (suomi ja englanti). Kirjaa on saatavissa muutamista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, mm. pääkirjastosta. Ruukkeja ja niiden historiaa käsitellään useissa muissakin teoksissa, uusin lienee 1999 ilmestynyt Asko Salokorven Suomen rautaruukit.
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on kirjoja peräti 112 kielellä eli suomen lisäksi 111 kielellä. Tieto on vuodelta tilastosta 2010, joten määrä on saattanut hiukan muuttua suuntaan tai toiseen. Kielet suomen lisäksi ovat ruotsi, englanti, venäjä, saksa, ranska, espanja, kiina, viro, italia, arabia, somali, monikielinen, persia, tanska, norja, japani, vietnam, turkki, albania, kurdi, thai, kroatia, bosnia, latina, puola, unkari, portugali, uuskreikka, serbia, tsekki, hollanti, tamili, saame, heprea, latvia, burma, swahili, bulgaria, pandzabi, urdu, romania, klassinen kreikka, hindi, islanti, tagalog, ukraina, karjala, liettua, slovakki, korea, pasto, tigrinja, katalaani, gudzarati,...
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Nacke Johanssonin säveltämän ja Reino Helismaan sanoittaman Kesän muiston levytti ensiksi Matti Louhivuori v. 1963. Laila Kinnusen versio on vuodelta 1968. Laulu julkaistiin "irtonuottina" vuonna 1964. Finna.fi-haun mukaan nuotti on JAPA-musiikkiarkiston kokoelmissa. https://www.finna.fi/Record/viola.128922#holdingstab
Nuotin kaukolainamahdollisuutta kannattaa tiedustella omasta kirjastosta.
Kyseessä on kirjojen kansainvälinen koodistandardi.
EAN-koodi on numeerinen 13 numeroa pitkä koodi. Koodissa on kaksi osaa:numero- ja viivasymboliosa.
Kaikki yksittäiset kirjat, jotka sisältävät ISBN-tunnuksen suositellaan yksilöimään EAN-koodilla.
978=ISBN-pohjaisten tuotteiden (kirjojen siis) tunnus
977=ISSN-pohjaisten tuotteiden (sarjajulkaisujen)tunnus
Viimeinen numero on tarkastusnumero tämä korvaa ISBN tarkastusnumeron.
Kirjan kansainvälinen standardinumero ISBN muodostuu kymmenestä numerosta, jotka on jaettu väliviivoin neljään ryhmään:maantunnus (Suomi 951, 952), kustantajantunnus, kirjantunnus ja tarkistusnumero.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta.
Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
Tietokirjan sisältö käy rekisteritietojen valossa parhaiten ilmi asiasanojen kautta kirjan nimen lisäksi. Sen jälkeen täyykin teos saada tutkittavakseen sisältötiedon kartuttamiseksi. Tässä joitain vihjeitä kysytyistä aiheista, toivottavasti niistä on apua:
1.
Varto, Juha, Isien synnit : kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Asiasanat kasvatusfilosofia, kasvatushistoria, kasvatustavoitteet, lapset, kasvatus,
vanhempi-lapsisuhde, vallankäyttö, yhteiskunnallinen muutos, koulukasvatus, nuoruus, sukupuoli.
2.
Metso, Tuija, Koti, koulu ja kasvatus : kohtaamisia ja rajankäyntejä / Tuija Metso, [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2004. Asiasanat: koti,
koulu, yhteistyö, vuorovaikutus, vanhemmat, opettajat,
sosiaalinen tausta...
Kyseessä on Astrid Lindgrenin "Soittaako lehmus, laulaako satakieli?". Tosin tyttö muuttuu siinä lehmukseksi, ei koivuksi.
Satu löytyy Keravan kirjastosta kahdesta teoksesta:
Astrid Lindgren: Satuja (WSOY, 1981)
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984)
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2
1) Nätynki
Nimi tunnetaan Rovaniemellä sekä talon- että sukunimenä.
2) Virva
Nimi on tullut kalenteriin vuonna 1950 ja se on ilmeisesti otettu sanasta virvatuli eli aarnivalkea.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
3) Hakamaa
Sanan haka (eli aidattu laidun) sisältäviä paikannimiä on runsaasti eri puolilla Suomea. Niiden mallin mukaan muodostetut sukunimet ovat suhteellisen nuoria, 1900-luvulla otettuja. Hakamaa-nimeä on otettu Kauhajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä, Virroilla ja Eurajoella.
4) Palosaari
Suuri osa Palosaarista on juuriltaa kuusamolaisia (Jacob Palosaari 1732), mutta samannimisiä sukuja on peräisin myös muualta Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta esim. Tervolasta (Matti Palosaari 1646) ja Kittillästä (Johan Palosaari...
Tilastokeskuksen sivulla on listaus Euroopan maiden tilastovirastoista http://tilastokeskus.fi/tup/tilvir/julkaisijat_eurooppa_tilastovirastot… . Espanjan kansallisen tilastoinstituutin http://www.ine.es/en/welcome_en.htm sivun vasemmassa laidassa on linkki "Demography and population". Kannattaa katsoa kohdasta "historical statistics". Kuolevuus ja syntyvyys löytyvät kohdasta "vital statistics". Hyvä lähtökohta tilastojen etsimiselle ovat myös Espanjan vapaasti verkosta saatavat tilastolliset vuosikirjat http://www.ine.es/en/prodyser/pubweb/anuarios_mnu_en.htm .
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)
Valitettavasti noin tarkkaa tietoa ei ole vielä saatavaissa. Kirjojen postitus, pakkaus ja muutto sekä kirjahyllyjen kestävyys on yleensä laskettu keskimääräisellä painolla. Äkkiseltään voisi ajatella, että isojen kirjojen tieto-hylly painaa paljon enemmän kuin kaunohylly. Kirjojern koko kuitenkin aiheuttaa sen, että hyllyjen välitys ei voi olla niin tiheä kuin kaunon ja paksuus taas sen, ettei hyllyyn mahdu yhtä monta kirjaa kuin kaunokirjallisuusalueella. Siksi hieman yläkanttiin painotettu keskikokoisen kirjan paino ja niteiden määrä hyllymetrillä riittänee hyvin aineiston painon arviointiin.
Kirjaston paikkakin tietysti vaikuttaa. Vanhat tilat tai vain asumiskäyttöön suunnitellut kerrostalot eivät kenties kestä kirjastoa, mutta...
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
1880-luvun tietoa emme onnistuneet paikallistamaan, mutta
Pentti Laurilan kirjassa Soviet paper money fron csarist empire to our days 1895-1985 eli Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin on sivulla 5 maininta, että Venäjän rupla sidottiin kultaan 19.6.1898 annetun asetuksen perusteella, setelit uusittiin ja annetaan arvo: 1 rupla = 0,774232 g puhdasta kultaa. Kirjan mukaan tähän aikaan 1 rupla vastasi 2,66 Suomen markkaa.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy Suomen markan rahanarvon kerroin vuosilta 1860-2001 linkistä http://www.stat.fi/til/khi/2007/khi_2007_2008-01-14_tau_001.html.
Eli sieltä saa kertoimen, jolla saa laskettua esim. vuoden 1898 markan arvon vuoden 2007 euroina.
HelMet -verkkokirjastossa kirjoittamalla hakusanaksi "kaunokirjoitus" saatte vastauksena listan kirjaston aineistoon viittaavia tietoja, joista uskon löytyvän sopivat teokset. Ne voi sitten käydä hakemassa kirjastosta tai varata netistä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Varsinaista pesuainetta, joka on tarkoitettu kankaisille matkalaukuille, ei löytynyt. Mieto pesuaine, esimerkiksi astianpesuaine, voisi olla sopiva. Pesuaineen valintaan vaikuttaa kankaan materiaali ja onko se käsitelty jollakin suoja-aineella.
Kannattaa kysyä sieltä liikkeestä, mistä laukku on ostettu.
Seuraavissa linkeissä on ohjeita matkalaukun puhdistukseen:
http://www.wikihow.com/Clean-a-Suitcase
http://travelbagquest.com/how-to-clean-luggage-of-any-kind/
Jos matkalaukussa on tahroja, jotka haluat poistaa, niin seuraavissa kirjoissa on vinkkejä erilaisten tahrojen poistoon:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto( WSOY, 2003)
Lausjärvi, Marjatta : Kodin tekstiilit (Puhtaustieto, 2002)
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
