Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole suomennettu.
Finna.fi haku ei löytänyt suomenkielistä versiota, ainoastaan englanninkielisen vuodelta 1973. Linkki hakutulokseen.
Myöskään Googlehaulla ei löytynyt tuloksia suomeksi.
Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994)
Kotimaisilta valmistajilta tai myyjiltä ei äkkiseltään näyttäisi löytyvän molemmin puolin hammastettuja vannesahan teriä. Maailman markkinoilla sellaisia kuitenkin on saatavilla. Verkosta voi etsiä vaikkapa hakusanalla "double-sided bandsaw blades".
https://dudr.cz/en/row/double-sided-bandsaw-blades/
https://www.applebywoodturnings.co.uk/double-sided-bandsaw-blade-x-8mm-…
https://burtonmill.com/products/double-cut-saws
https://www.selectsawmill.com/en/sharpening_blade.htm
Antti Salmisen väitöskirja on nimeltään From abyss into nothingness : five essays on Paul Celan's poetics (Tampereen yliopisto, humanistinen tiedekunta 2010). Se on saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta, mutta ei kaupunginkirjastosta. Ks. yliopiston kirjaston tietokanta, https://shorturl.at/mnxHP.
Kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluu artikkelikokoelma Kirjallisuus ja filosofia : rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012), joka sisältää Antti Salmisen artikkelin Paul Celan, Martin Heidegger ja myyttinen ristiriita.
Kyseinen vihkonen sisältää Ylen artikkelin mukaan 11 ohjetta voin jatkamiseen tai sen korvaamiseen. Näistä yksi on munavoi. Pula-aikana tällaisille ohjeille oli käyttöä.
Munavoi on kyllä tunnettu jo kauan ennen 1940-lukua. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen nopea tutkiminen antaa munavoista runsaasti tuloksia. Vanhimmat munavoin mainitsevat aineistot ovat 1800-luvun puolelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=munavoi&orderBy=RELEVANCE
Voisikohan kyseessä olla Tuula Korolaisen kirjoittama ja Leena Lumpeen kuvittama Kissaenkeli muuttaa taivaaseen vuodelta 1999? Kirjassa Aleksin Roope-kissa on kuollut, mutta ilmestyy Aleksin luokse siivet selässään ja kiertelee tämän kanssa tuttuja paikkoja, kunnes on tullut aika hyvästellä ja jatkaa matkaa kohti taivasta.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä. Jatkokoulutuksen turvin ja muilla järjestelyillä valtaosa kansalaiskoulun opettajista sijoittui koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lähde: Nurmi, V.: Kansakoulusta peruskouluun. WSOY, 1989
kysyin asiaa ja ehdotuksia kysymykseenne kirjastonhoitajien valtakunnallisesta palvelusta, ja tällaisia ehdotuksia tuli esille:Suosittelen André Acimanin Kutsu minua nimelläsi jatko-osaa nimeltä Etsi minut, sekä toistaiseksi suomentamatonta The Gentleman From Peru. Kirjoitustyyli ja pitkät soljuvat kuvailut jatkuvat niissä.Mikäli vanhempi jännitys kiinnostaa, niin Daphne Du Maurierin Rebekka on täynnä pitkiä lauseita, jotka pitävät lukijan hyvin otteessaan.Pitkiä, soljuvia virkkeitä on mm. José Saramagon koko tuotannossa sekä Bernardine Evariston romaanissa Tyttö, nainen, toinen.
Voisiko etsimäsi kirja olla "Ei mikään kiltti tyttö", jonka on kirjoittanut Aidi Vallik. (Otava, 2002) Siinä nuori tyttö kokeilee alkoholia ja karkaa kotoaan. Kirjassa myös otteita äidin vanhasta päiväkirjasta.
Kyseessä voisi olla Peter Tompkinsin kirja Kasvien salattu elämä (Otava, 1975). Takakansitekstin mukaan "kun lukee mitä kaikkea tiedemiehet ovat saaneet selville kasvien elämästä mm. rikostutkimuksessa käytetyn valheenpaljastustekniikan avulla, alkaa uskoa tai ainakin tempautuu mukaan tähän mielikuvitukselliseen seikkailuun".
Hei,Outlookissa saa estettyä sähköpostit tietystä osoitteesta ja täältä löytyy siihen ohje: Lähettäjän estäminen - Microsoft-tukiSähköpostin lähettäjä ei saa tietoa, että hänen osoitteensa on estetty, sillä sähköpostit menevät ohjelman roskaposteihin.
Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
J. Alfred Tannerin kupletissa "Niin Amerikassa" on säkeistö, jossa lauletaan: "...ja suomalaisten kesken usein vaimot vaihtuvat" ja "...vuoden päästä jokainen on omillansa taas". Laulu alkaa: "Ei Ameriikas tarvitse kuin painaa nappulaa". Laulu sisältyy nuottiin Tanner, J. Alfred: "Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua" (Kanerva, 1946; useita painoksia). Säkeistöjä on kahdeksan. Nuotissa "Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja" (Kansanmusiikki-instituutti, 1983) säkeistöjä on seitsemän.Erkki Rankaviita laulaa: "...viikon päästä jokainen on omillansa taas". Hän ei laula kaikkia säkeistöjä ja muuntelee muitakin sanoja, esimerkiksi "edistyksen teil", kun nuotissa on "kehityksen teil".Erkki...
Suomessa on vain harvoja kääntäjiä, jotka suomentavat suoraan kiinan kielestä. Nykyään kiinalaista nykykirjallisuutta suomentavat suoraan kiinan kielestä enimmäkseen Riina Vuokko ja Rauno Sainio. Kiinankielistä runoutta ovat kääntäneet muiden muassa Tero Tähtinen, Jyrki Kallio ja Pertti Seppälä. Englanninkielisestä käännöksestä suomennettu on esimerkiksi neliosainen kirjasarja Luo Guanzhongin Kertomus kolmesta kuningaskunnasta (2020-2022), Dan Yun filosofian historiaa käsittelevä Kiinan viisauden sydän - mitä Konfutse nyt sanoisi? (2009) sekä Chihoin sarjakuvaromaani Juna (2015). Saksankielisestä käännöksestä suomennettu on ainakin Ling Bein elämäkertateos Liu Xiaobo: vangittu rauhannobelisti (2011). Mitään näistä ei ole...
Helsinkiä ja sen historiaa käsitellään ainakin seuraavissa elämäkerta- ja muistelmateoksissa: Katri Merikallio: Tarja Halonen - erään aktivistin tarina Jeanette Björqvist: Kovat kadut - ammattirikollisen jäljillä Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto - kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä Anne Mattson: Irja Askola - elämäkerta Raili Vihonen: Heimer Virkkunen, nuorisorovasti - neljä vuosikymmentä seurakuntaelämää Helsingin keskustassaKalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi Elina Seppälä: Taiteilijoiden Kulosaari Muuta tietokirjallisuutta: Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista Ville Jalovaara: Helsinki 1944 - taistelu pääkaupungista...
Linkola puhuu kivikirveestä ainakin kirjoituksessa Tekniikan sietämätön onnettomuus. "Kivijalkaperustelu tekniikalle on, että se helpottaa elämää. Helpottaa ja helpottaa, keksintö keksinnöltä aina vain helpommaksi. Helppo, helpompi, helpoin. Todellisuudessa ihminen on kivikirveestä lähtien ollut maapallolla ylivoimainen olento vailla kilpailua, otus jonka elämä on ollut luonnottoman ja epätoivoisen helppoa. Siitä lähtien ihmisen todellinen ongelma on ollut fyysinen helppous, tarkoituksettomuus, juurettomuus, turhautuneisuus."Alun perin Tekniikan sietämätön onnettomuus julkaistiin Suomen kuvalehden numerossa 3/1994. Se sisältyy myös Linkolan lehtikirjoituksista koottuun kirjaan Voisiko elämä voittaa (Tammi, 2004).
Ikävä kyllä kirjastojen hakupalvelusta Finna.fi ei löytynyt suomeksi julkaistua versiota Big spenderistä tai koko musikaalista. Myöskään Yleisradion äänitetietokannassa ei ole suomenkielistä äänitettä kappaleesta. Todennäköisesti suomenkielistä nuottia tai äänitettä ei ole koskaan julkaistu.Englannin kielellä kappaleesta on nuottikirjoissa erilaisia sovituksia, esim. näissä: Suuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva (F-Kustannus, 2015) ja The best Broadway songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2019).Kaikki Piki-kirjastojen nuotit, joissa on kyseinen kappale:https://piki.finna.fi/Search/Results?page=3&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22big+spender%22...
