Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tuolloin on vastattu, että "pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa".
https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-kalle-paatalon-kirjassa-mainitaan?l…
Vuonna 2020 ilmestynyt Miehen kosketus on Eino Saaren esikoiskirja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512418473&…
Teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Saarelta on julkaistu mm. artikkeleja teatterialan lehdissä. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen. Samannimisen, mutta huomattavasti vanhemman henkilön, julkaisutietoja hakutuloksesta olen karsinut julkaisuvuotta myöhentämällä, mutta joukossa saattaa kuitenkin olla myös toisen tai toisten samannimisten henkilöiden julkaisuja:
(Tekijä:"saari eino") | Hakutulokset | Finna.fi
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden...
Kyllä, olemme siirtyneet uuteen varaustennouto systeemiin. Siinä jokaiseen kirjaan lisätään paperilappu, jossa on päivittäin vaihtuva kirjain ja käsittelyjärjestyksessä etenevä numero.
Totta, että järjestelmä kuluttaa paperia. Paperinsäästössä Helsinki on selvästi edellä Espoota.
Voit lähettää meille virallista palautetta asiasta joko koko Helmet kirjastolle tai vain Espoolle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
Megamania-yhtiö julkaisi Juice Leskisen materiaalista kahden dvd-levyn kokoelman vuonna 2004. Sen kansiliitteen kuva on kuin perinteinen sininen kouluvihko.
https://www.discogs.com/release/6381544-Juice-Leskinen-Min%C3%A4-Sunnun…
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä...
USA:n ja Neuvostoliiton välinen jääkiekko-ottelu pelattiin ja näytettiin Helsingin Sanomien (22.2.1980) ohjelmatietojen mukaan Suomessa n. klo 23.55-02.30.
Hei,
Oikeastaan se viittaa lauluun/loruun "Mary had a little lamb", joka tunnetaan Suomessa nimellä "Maijal oli karitsa". Hänet kuvataan usein hieman vastaavanlaisessa puvussa ja hatussa.
Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä...
Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä...
Et voi saada kirjaa Myyrmäen kirjastoon tai muuhunkaan Helmet-kirjastoon. Kaisa-talon kirjasto on avoinna kaikille. Saat kirjastokortin, kun otat henkilöllisyystodistuksen mukaasi ja voit lainata kirjan suoraan Kaisa-talon kirjastosta. Helmet-kirjastot eivät tilaa kaunolainana sellaista, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista.
Kaisatalon kirjasto : https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/kaikkien-kirjasto
Helmet : Kaukopalvelu https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin.
Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä.
Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää tietokantaa Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ . Siellä voit tehdä hakuja esimerkiksi kirjan tekijän tai käännöskielen mukaan. Muun muassa tekijä-haulla Utrio Kaari selviää, että Utrion teoksia on käännetty yhdeksälle kielelle.
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat
