Olisiko äiskän pulttien syynä Ylen Kohti tulevaisuuden kirjastoa -televisiodokumentti, jossa seurataan keskustakirjasto Oodin rakentamista ja pohditaan sitä, millainen on tulevaisuuden kirjasto? Dokumentissa kerrotaan, että Oodin on tarkoitus olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta ja mietitään kirjaston roolia muuttuvassa maailmassa. Alla linkki dokumenttiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/26/voiko-kirjasto-pelastaa-maailman-oodin-avajaisten-aattona-pohditaan-millainen
Oodi ja kaikki muutkin kirjastot on tarkoitettu niin äiskille kuin lapsillekin.
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa tavalliset "myttyiltamat" näyttävät olleen ohjelmallisia illanviettoja, jotka oli järjestetty varojen keräämiseksi jotakin ennalta ilmoitettua tarkoitusta varten ("-- seurat kohdakkoin, ensi joulunaikana toimeenpanevat yhteisen suurenlaisen iltaman, myttyiltaman runsaalla ohjelmalla josta tulot käytettäisiin luennoitsijan hankkimiseen" - Pyrkijä, 15.10.1897). Ohjelma oli yleensä monipuolinen kokonaisuus, johon sisältyi puheita, teatteria, musiikkia - järjestäjästä riippuen.
"Mytty"-sanan käytölle tässä yhteydessä en onnistunut löytämään mitään ilmeistä selitystä. Varojen keruu vaikuttaa kuitenkin olleen se seikka, joka on erottanut myttyiltamat tavallisista iltamista. Aamunairut-lehti tiedotti...
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että Nurmela ei ole toiminut ainakaan kansanedustajana, joten eduskunnan tietokannoissa ei ole hänestä tietoja. Kansallisbiografian artikkelissa hänestä ei ole mainintaa puolueaktiivisuudesta, eikä myöskään vuoden 1970 Kuka kukin on -kirja mainitse puoluejäsenyyttä.
Valtioneuvoston historia 1917-1966 -teoksessa ei myöskään tule esille muuta kuin ammattiministerin roolissa toimiminen. III-osassa mainitaan Kuuskosken ministeristöstä kertovassa osiossa, että "Mikään puolue ei ollut sitoutunut hallitusta tukemaan, vaikka ministereinä olikin sosiaalidemokraattisen opposition, maalaisliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen jäseninä tunnettuja henkilöitä."
Tietolähdettä ei löytynyt. Öljy- ja biopolttoaineala ry:llä olisi voinut olla tietoa, mutta nyt heidän toimintansa on päättynyt. Kannattaa kääntyä suoraan Neste Oy:n puoleen.
Löytdät kirjat seuraavista paikoista:
Clinical Sports Nutrition (ISBN 978-1743073681): Helsingin yliopiston kirjasto, Viikin kampuskirjasto kurssikirjat https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00150?func=full-set-set&set_number=038139&set_entry=000006&format=999
Sport and exercise nutrition (ISBN 978-1444334685): Lapin korkeakoulukirjasto (voit tilata kaukolainana omaan kirjastoosi) https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00263?func=full-set-set&set_number=039058&set_entry=000001&format=999
Jos et ole jo yliopiston kirjaston asiakas, voit saada kirjastokortin, vaikka et olisikaan opiskelija.
TV2:n aloitettua lähetystoimintansa 1965 ensimmäinen vuosi kanavalla ilman minkäänlaista lähetystaukoa oli vasta 1979. Lähetystoiminta oli kokonaan keskeytettynä kesän ajan vuosina 1965-72 ja 1978, vuosina 1973-77 ohjelmataukoa pidettiin kesälauantaisin.
28.6.-21.8.1965
26.6.-31.7.1966
18.6.-19.8.1967
2.6-31.8.1968
15.6.-16.8.1969
14.6.-15.8.1970
31.5.-11.9.1971
24.6.-26.8.1972
lauantaisin 2.6.-18.8.1973
lauantaisin 8.6.-17.8.1974
lauantaisin 7.6.-16.8.1975
lauantaisin 26.6.-14.8.1976
lauantaisin 18.6.-13.8.1977
25.6.-30.7.1978
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Tilastokeskus tuottaa ja ylläpitää suomalaisia tilastoja. Elävänä syntyneet 1751 2018 sukupuolen mukaan on vapaasti kaikkien tutkittavissa. Tilaston mukaan 1959 Suomessa syntyi 40600 tyttöä.
https://www.tilastokeskus.fi/hae?word=syntyneet&upper_type=tila&functio…
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisistä ammattiryhmistä löytyy luettelo Valtioneuvoston sivuilta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yhteiskunnan-toiminnan-kannalta-kriittisten-alojen-henkilosto.
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
Seuraavilta sivuilta löytyi tietoa:
https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta
https://www.suomi.fi/palvelut/verkkoasiointi/ote-vaestotietojarjestelma…;
Eli suosittelen aloittamaan väestötietojärjestelmästä ja katsomalla ohjeita mitä linkeistä löytyy.
Tällaisen äänikirjan löysin ekirjaston kautta, mutta sitä ei näytä olevan Vaara-kirjastossa, Railakas rahakirja – Näin hoidat taloutesi viisaasti / Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat/railakas-rahakirja-nain-hoidat…. Sijainti kirjastoissa löytyy alareunasta.
Verkkomateriaalia löytyy muutama lisää Makupalat.fi:stä hakusanalla rahankäyttö, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=rahank…. Osa materiaalista on kylläkin erityisesti nuorille suunnattu.
Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115)
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Kirkes-kirjastoissa peritään varausmaksua ainoastaan noutamattomista varauksista ja oman varauskokoelman ulkopuolelta tehdyistä seutuvarauksista.
Varaus omasta varauskokoelmasta on siis maksuton. Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan kirjaston kokoelmat muodostavat yhteisen varauskokoelman. Näillä paikkakunnilla asioiva voi siis varata maksutta sekä Järvenpään, Tuusulan että Mäntsälän aineistoa. Keravalla asioiva asiakas voi varata maksutta Keravan aineistoa.
Noutamatta jääneen varauksen maksu on 1,50 €. Myös seutuvaraus koko Kirkes-kokoelmasta maksaa 1,50 € / kpl. Seutuvaraus kohdistuu kaikkien neljän Kirkes-kunnan aineistoon (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula).
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
