Helmet-kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Kyseinen kirja on lainattavissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Lisäksi sen voi saada Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön. Voit tiedustella kirjaa näistä kirjastoista.
https://www.diak.fi/kirjasto/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi...
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut...
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Monet suomalaiset yleiset kirjastot tarjoavat käyttäjilleen maksuttoman Naxos Music Video Libraryn, joka tarjoaa konsertteja, dokumentteja ja oopperaesityksiä suoratoistona. Kirkkonummella tätä ei ole, mutta se löytyy HelMet-kirjastosta. Saat HelMet-kirjastojen kortin asioimalla missä tahansa HeMmet-alueen kirjastojen toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
HelMet-kirjastolla on isohko valikoima nuotteja, jotka kaikki löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi. Jos sen kautta etsiminen tuntuu hankalalta, kannattaa pyytää henkilökunnalta apua. Maksuttomia online-nuotteja tarjoavat mm. kotimainen eConcerthouse Library, jota pidetään yllä Oulun amkissa ja kansainvälinen IMSLP Petrucci Music Library.
Myös Sibelius-...
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Valitettavasti silppuri ei kuulu Pikkulaivan kirjaston valikoimiin.
Lähin asiakirjojen tuhoamismahdollisuus löytyy Ison Omenan kirjastosta Palvelutorilta.
Valitettavasti Helmet-kokoelmasta löytyy vain yksi kirja ja sekin näyttää jääneen lainaan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1316888__Ssellaista%20vankia%20ei%20ole__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helsingin yliopiston kokoelmistakin kirja löytyy. Kaisa-talosta. https://helka.finna.fi/Record/helka.253577
Muistakin Suomen kirjastoista teosta löytyy .https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolaina olisi siis mahdollinen. Täältä löydät siihen tarkemmat ohjeet. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös halutessasi jättää Helmet-kirjastolle aineiston hankintatoiveen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kirjastokortin saamisen ehdot vaihtelevat kirjastoittain, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myös yhteisöasiakas kuten koulu, päiväkoti, yritys tai yhdistys voi hankkia oman kirjastokortin, jolla voi lainata vapaasti aineistoa, niin kirjoja kuin pelejä. Kortilla täytyy kuitenkin olla joku vastuuhenkilö, ja kortin haltija on normaaliin tapaan vastuussa, jos lainattu aineisto katoaa tai menee huonoon kuntoon.
Kehottaisin siis tiedustelemaan lähikirjastosta, onko siellä mahdollista hankkia kirjastokortti yhteisölle.
Valitettavasti emme tunnistaneet runoasi. Kovin toisenlainen teksti, mutta silti erilaisuudesta ja sen arvostamisesta kertovat runo on Outi Palinin runo Emil ei oppinut lukemaan. Runo kuuluu ainakin kokoelmaan Runo puhuu lapsesta. Toimittanut Terttu Tupala. Kirjapaja, 1984
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Suomen yleisten kirjastojen ensimmäinen musiikkiosasto perustettiin Tampereella vuonna 1958. Kari Eloranta on kirjoittanut sen historiikin, joka julkaistiin musiikkiosaston 50-vuotisjuhlavuonna 2008. Julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Samana vuonna ilmestyi kirja "Hiljaisuudesta nousi musiikki", jossa eri kirjoittajat muistelevat musiikkikirjastotoiminnan alkuvaiheita. Kirjoittajien joukossa on monia alan ammattilaisia. Kirjan lopussa on Anne Systän ja Pirjo Hakunin kokoama luettelo musiikki- ja musiikkikirjastoaiheisista artikkeleista Kirjastolehdessä vuosina 1919-2008 (s. 136-149).
Tilastotietoa löytyy Kyösti Mäkelän kirjasta "Yleisten kirjastojen musiikkikirjastotoiminta 1980-luvulla". Kirjassa tulevat esille myös tilastoinnin...
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
