Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Sharpen Sap R/3 –kirja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Tällä hetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa. Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) näet kirjastot ja eräpäivät. Muita Sap R/3 –kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy.
Yliopistokirjastojen Linda-haun kautta kirjoja löytyy useita. Lindaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Kirjoita hakusanaksi sap ja valitse hakutyypiksi asiasana. Kirjoja löytyy mm. Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kokoelmista. Monet kirjoista ovat luettavissa myös elektronisesti, mutta vaativat lukemista varten Ebrary-lukuohjelman, joka on monien yliopistojen, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla.
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Helsingin kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintaehdotuksia mm. netin kautta seuraavaa reittiä:
www.lib.hel.fi > vasemmasta reunasta 'Aineisto ja tietokannat' > 'Hankintaehdotus'
Hei,
Iitin kunnan kirjastokortti ei ole maksullinen. Kortin saamiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä iitin kirjastoon:
Puhelinnumero:
040 4833800
Sähköposti:
kirjasto@iitti.fi
Pelkään kuitenkin, että sinun on noudettava kortti Iitistä.
Valitettavasti en löytänyt laulusta tietoja. Katsoin Violatietokannasta ja Yleisradion ylläpitämästä Fono musiikkitietokannasta. Tunnistaisiko joku palstamme lukijoista kyseisen laulun.
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Hei,
Kyseistä kirjaa 5. The Last Oracle löytyy Helmet-alueelta yksi kappale
venäjänkielisenä. Pirkanmaan PIKI-kirjastoista löytyy 1 kpl eng. Kirja numero 7. Tracker löytyy venäjäksi yksi kpl. Ei Helmet alueella eng.
Tarkistin myös verkkokaupoista mm. Amazon.com ja AdLibris myyvät melko kattavasti ao. kirjailijan kirjoja. Hinnat vaihtelevat 10 €:n molemmin puolin.
Kysymys on sinänsä ymmärrettävä ja perusteltu, mutta siihen on mahdotonta vastata näin yleisellä tasolla. Kun ei tiedetä, minkä ikäisistä lapsista ja nuorista puhutaan tai minkälaisia kiinnostuksen kohteita kyseisillä lapsilla ja nuorilla on, mikä tahansa vastaus on sattumanvarainen.
On aina suositeltavaa mennä tällaisen kysymyksen kanssa kirjaston henkilökunnan puheille. Silloin voidaan täsmentää kysymystä ja etsiä yhdessä mahdollisesti sopivia ideoita. Varsinkin ns. lasten- ja nuorten osastoilla on tällaisiin kysymyksiin erikoistuneita ammattilaisia, joiden apua kannattaa käyttää hyväksi.
Lähde siis käymään omassa kirjastossasi, tai jos siellä ei ole erillistä lasten- ja nuortenosastoa, lähimpään riittävän isoon kirjastoon. Olen varma,...
Kyseiset kolme kirjaa on tilattu jo keväällä. Kirjakauppa ei ole lähettänyt meille tilaamiamme kirjoja toistuvista kyselyistä huolimatta. Reklamoimme taas kirjakaupalle asiasta.
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
Pienen kaivelun jälkeen onnistuin löytämään suomenkielisten artikkelien muokkaustilastot, mutta vain vuoteen 2018 asti. Tämän sivun lopusta löytyy tietoja artikkelin muokkausmääristä: https://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#distribution
Suomenkielisen Wikipedian muokatuin artikkeli vuosien 2003-2018 välillä vaikuttaisi olevan Wikipediaa käsittelevä artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
Wikipedia ei tällä hetkellä tilastoi artikkelien muokkausmääriä ainakaan suomenkielisten artikkelien kohdalla. Tässä linkkejä muihin tilastoihin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tilastot
https://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The...
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
