Kotkan pääkirjastossa näkyy olevan yksi kappale ja se on tällä hetkellä hyllyssä eli suoraan lainattavissa. Voit joko noutaa sen tai tehdä maksuttoman varauksen netissä tai puhelimitse. Kirja toimitetaan haluamaasi Kyyti-kirjastojen toimipisteeseen.
Sylkemiseen osallistuvat suuontelon eri osat: hampaat, kieli ja posket. Sylkeä erittävät suuontelon seinämissä olevat sylkirauhaset: kielenalusrauhaset, leuanalussylkirauhaset ja korvasylkirauhaset.
Lähde: Päästä varpaisiin. Ihmisen anatomia ja fysiologia. (Karhumäki, Lehtonen, Nieminen, Syrjäkallio-Ylitalo). Edita, 2008.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,...
Vielä ei muuta tietoa tapahtumista tosiaan löytynyt kuin tieto Halloween run -juoksusta, joka on tänä vuonna 26.10. Ainakin Punanaamio-sivusto ilmoittaa avaavansa Halloween-tapahtumasivuston syksyn aikana, mutta tuskin se täysin kattava on.
https://www.punanaamio.fi/halloween-tapahtumat
Kirja ei ole rikoskirjallisuutta, vaan psykologinen jännityskertomus.KUstantaja kuvailee kirjaa näin:"Dekkarikuningatar räjäyttää pankin uudella psykologisella trillerillään naisesta, joka saa tarpeekseen ja päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä.Ulkopuolisten silmissä Faye on saanut ”koko paketin”: ihanan aviomiehen, suloisen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholmassa. Todellisuudessa hän tasapainoilee pitääkseen äksyn miehensä tyytyväisenä ja kärsii jatkuvasta itseinhosta. Kun Faye eräänä päivänä yllättää Jackin sängystä kollegan kanssa, hänen silmänsä aukeavat.Kultahäkki on jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta ja kurkistaa syvimpään pohjaan. Se ottaa kantaa ajankohtaiseen me too -keskusteluun ja kysyy, mitä tapahtuu siinä...
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The...
Tommi Alangon opinnäytetyön Puolustusvoimien räjähteiden hävittäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma, 2012) luku 3.12 käsittelee räjähteiden hävittämisen ympäristövaikutuksia. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Tommi%20Alanko.%20Puolustusvoimien%20r%C3%A4j%C3%A4hteiden%20h%C3%A4vitt%C3%A4minen.pdf
Dina ja Arina Averinasta ei löydy kirjaa, mutta ohessa muutamia lyhyehköjä artikkeleita, ensin suomeksi ja sitten englanniksi:Suomen voimisteluliitto: https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/2449?Return=168 https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/3072?Return=168 Dinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=34455Arinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=...
Itselleni tulee mieleen Barbro Lindgrenin Oskari ja tutti, missä seikkailee myös Oskarin kaveri hauva. Mutta teos on kyllä 90-luvulta:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513101622.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin ja valitettavasti tilanne näyttää edelleen samalta, eli näköjään kyseisestä kappaleesta ei ole olemassa nuottijulkaisua: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastojen-maan-laajuisesti-nuottijulkaisuista
Järvenpään kirjastossa näyttäisi kyllä olevan CD-levy nimeltä Jazz suites nos. 1 and 2 : The Bolt (ballet suite) : Tahiti trot ('Tea for two'), säveltäjänä Dmitri Šostakovitš.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.247402
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle...
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Ystävyydestä on kirjoitettu paljon niin opinnäytteitä kuin erilaisia artikkeleitakin. Elinikäistä ystävyyttä mahdollisesti käsitteleviä niistä ei kuitenkaan pystynyt saamaan esiin. Alla on linkki hakupalvelu Finnan hakuun hakusanalla ystävyys rajattuna opinnäytteisiin ja artikkeleihin. Osa on verkossa luettavia.
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=yst%C3%A4vyys&type0%5B%5D=Subject
Neuvola ja kouluterveys -lehden Seija Sihvolan blogin sivulla käsitellään elinikäistä ystävyyttä:
https://www.neuvolajakouluterveys.fi/blogi/ystavyys/
Ukrainalaisen muusikon nimi Павло Фенюк translitteroidaan suomalaisen käytännön mukaan Pavlo Fenjuk.
Valitettavasti Pavlo Fenjukin levyjä ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Fenjuk on kyllä levyttänyt ja kannattaa etsiä hänen levytyksiään esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista.
https://www.kielikello.fi/documents/35556/93818/4_12_UKRAINA.pdf/81b1cfd1-cd83-5adc-249d-8f8ca46289da
https://www.kielikello.fi/-/yuliia-julija-yulia-ukrainan-valko-venajan-ja-bulgarian-omakielisten-nimien-latinaistaminen
https://finna.fi/
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Lavarunoilija Juho Kuusi kertoo sivuillaan työstävänsä parhaillaan esikoisrunokokoelmaansa yhdessä kuvataiteilija Aleksi Liimataisen kanssa: https://juhokuusi.com/minamina/ Ilmeisesti kokoelma ei ole vielä ilmestynyt, eli sitä ei ole vielä voitu kokoelmiin valita. Kun se ilmestyy, voit halutessasi lähettää hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille ja vaikuttaa sen valintaan:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
