Ihmisen uloshengitysilmaa voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Tämä tutkielma kuvailee joitain tutkimusmenetelmiä. Se ja Wikipedia kertovat, että yleensä uloshengitysilmassa on hiilidioksidia 4 - 5 prosenttia. Muuten se koostuu pääasiassa typestä, hapesta ja vesihöyrystä. Lisäksi ilmassa on pieniä jäämiä joko kehon sisäisistä tai ulkoisista yhdisteistä. Sisäisiä ovat esimerkiksi suoliston toiminnasta syntyvä vety ja hiilimonoksidi, jota syntyy hemimolekyylin hajottamisesta pernassa. Ulkoisia ovat esimerkiksi ilman argon ja erilaiset ruoasta tai juomasta suuonteloon jääneet yhdisteet. Erilaiset jäämät voivat paljastaa elimistön epänormaalin toiminnan tai kertoa ihmisen altistumisesta erilaisille yhdisteille.
Ensimmäinen merkintä on A II 53, joka vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen perusteella viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), lievät tapaukset. Kutsuntalautakunnan päätöksellä hänet on osoitettu jalkaväkeen kiväärimieheksi.
Toisessa merkinnässä 15.10.1941 ja 11.12.1941 on ilmeisesti pudotettu palveluskelpoisuusluokitusta tasolle B II (vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla palvelukseen kelpaava toisen luokan apupalvelumies), syynä sama läppävika 53. Toissijaisena vaivana on ollut LTO:n kohta 21, joka merkitsee kilpirauhasen sairautta (Morbi glandulae thyeroideae).
Kolmannessa merkinnässä 20.9.1942 on tapahtunut siirto toiseen joukko-osastoon, joka voisi olla 21. erillinen linnoitusrakennuskomppania....
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
Kirjastot käyttävät virallisia hankintaväyliä julkisen kilpailutuksen kautta. Nämä kirjavälitystoimijat tuottavat ns hankintalistoja viikottain, lähinnä täydentäviä uutuus/lisäpainos-julkaisuja. Näitä tulee sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Niistä sitten hankinnasta vastuussa olevat kirjastolaiset tekevät valintoja omiin kirjastoihinsa. Puhumme näistä viikkolistoina. Sen lisäksi keväisin ja syksyisin tulevat hankintakanaviin tarjolle suurten kustantajien seuraavan kevään/syksyn uutuudet, joihin tehdään sitten ennakkotilauksia.
Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
Ainakin Niina Bellin ja Anne Vaskon kirja "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" (Tammi, 2011) sopii kuvaukseen. Tosin, koska mitään vinkkiä esim. vuosikymmenestä ei ole, en tiedä, onko kirja ollut olemassa kysyjän lapsuudessa.
Kirjan tarinat on kirjoittanut Niina Bell ja kirjan on kuvittanut Anne Vasko. Kirjan liitteenä on cd-levy, jolta kirjan tarinat ja laulut voi kuunnella. Lukija on Jukka Peltola. 17 laulun joukossa on esim. kansanlaulu "Pitkäsäärinen" ja laulut "Prinsessa Ruusunen", "Tuhkimo" ja "Lumikki". Kirjassa parhaat ystävät lohikäärme Kita ja ritari Risa lähtevät yhdessä etsintämatkalle Seitsemäntoista seikkailun maassa. Ritari haluaa löytää ikioman prinsessansa ja lohikäärme, joka ei prinsessoista...
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Alla on lista omista ehdotuksistani hyvän mielen kalenteriisi. Mukana on myös yksi lastenkirja, iki-ihana klassikko Salainen puutarha, joka mielestäni kaikkien pitäisi lukea, sekä tietokirja Hyvän historia.
Keskiyön kirjasto / The Midnight Library / Matt Haig
Salainen puutarha / The Secret Garden / Frances Hodgson Burnett
Hyvän historia : ihmiskunta uudessa valossa / Humankind : a hopeful history / Rutger Bregman
Etta ja Otto ja Russell ja James / Etta and Otto and Russell and James / Emma Hooper
Kaikki on mahdollista / Anything is possible/ Elizabeth Strout
Linkit vievät kyseisen kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastossa.
Lisää hyvän mielen kirjoja voi etsiä esimerkiksi Kirjasampo-sivustolta.
Maidon
Vallion sivulla on tietoa maitopurkkien koostumuksesta ja valmistuksesta. Sivulla selitetään, miksi Valion maitopurkkien valmistamiseen käytetäänmyös muovia. Syy on lähinnä hygienia.
https://www.valio.fi/vastuullisuus/pakkaukset/kysymyksia-ja-vastauksia/
Toinen Suomessa toimiva iso maidonjalostusyritys Arla kertoo sivullaan, että Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset kartonkipurkit on valmistettu vuodesta 2019 lähtien käyttäen vain uusiutuvia metsästä peräisin olevia materiaaleja. Nestekartonkipakkauksissa kartongin pinnalle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi ohut muovikalvo. Harjakattoisissa Arlan purkeissa oleva biomuovikalvo valmistetaan puupohjaisesta raaka-aineesta,...
Tiernapoikaperinteestä löytyy tietoa ruotsin kielellä mm. tältä sivulta http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birckjl/divlb/stjarngo.h…
Tiernapoikien laulujen sanat ruotsiksi J.L:Birckin mukaan löytyvät myös edellä mainitulta verkkosivulta.
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että...
Lukitus on toiminto, jonka avulla käyttäjä voi hallinnoida varausjonossa olevia varauksiaan. Lukitusta voi käyttää, kun haluaa estää varauksen saapumisen esimerkiksi loman aikana.
Kun valitset lukituksen ja tallennat muutokset, varaus etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta kun olet itse poistanut lukituksen. Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…;
Siirrymme tänä vuonna uuteen verkkokirjastoon. Uusi verkkokirjasto helmet.finna.fi käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jossa samanlaisesta toiminnosta...
USA teki ilmaiskun Japaniin 18.4.1942 (Doolittlen isku, Doolittle Raid, Tokyo Raid) reilun neljän kuukauden kuluttua japanilaisten Pearl Harborin iskusta. Tästä taistelusta selvinneitä koneita mm. laskeutui tai lentäjiä hyppäsi laskuvarjoilla Kiinan ja Neuvostoliiton alueille. Suosittelen että katsot Wikipedian artikkelin lähdeluetteloa taistelusta kirjoitetuista teoksista. Doolittle Raid - WikipediaSuomenkielinen Wikipedian artikkeli taistelusta mainitsee lähteekseen teokset: Arni, Erkki: Taistelu Tyynenmeren herruudesta. WSOY, 1964. Lord, Walter: Incredible Victory. HarperCollins, 1967.Doolittlen isku – WikipediaTeosten saatavuudesta voi kysyä kirjastoista, Hämeenlinnassa kirjaston kaukopalvelusta: ...
Hei, sakea voidaan juoda erilaisista astioista, mutta matala lautanen ("sakazuki") on yksi näistä välineistä joilta sakea voidaan nauttia. Lähteiden mukaan tällaiseen astiaan mahtuu sen verran vähän juomaa ja sitä käytettäessä on keskityttävä niin, että sakazukia käytetään monesti seremoniallisiin tarkoituksiin. Lähteet: https://japaniin.com/sake/https://www.urbansake.com/sake-101/sake-glossary/sakazuki/Pölkki, Miika: Sushikirja : perijapanilaisesta supisuomalaiseen
Kirjastoilla voi olla erilaisia kokoelmia tai esimerkiksi muusta kaunokirjallisuudesta erotettuja kokonaisuuksia, jotka saatetaan merkitä niihin kuuluviin kirjoihin erilaisin merkein tai tarroin. Esimerkiksi dekkari- tai jännityskirjat on usein merkitty erikseen, samoin esimerkiksi varastokirjat, jos kirjastolla on kirjavarasto. Tarrat voivat viestiä asiakkaille kirjan sisällöstä ja genrestä (esimerkiksi fantasia, kauhu) tai olla ennen kaikkea kirjaston työntekijöille ohje siitä, mikä on kirjan sijainti kirjastossa. Merkintätavat ovat kirjastokohtaisia, joten vastauksen kannalta olisi oleellista tietää, minkä kirjaston kirjoissa olet tarran nähnyt. Käytetyt tarrat ja merkit myös vaihtelevat ajan kuluessa ja saattavat poistua käytöstä,...
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
E-kirjojen jakelija Project Gutenberg toimii Yhdysvaltain tekijänoikeuslain puitteissa. Tämä poikkeaa monin tavoin Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä. Suomen tekijänoikeuslain luvun 4, pykälän 43 perusteella esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen suoja-aika päättyy, kun kirjailijan ja mahdollisen kääntäjän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Project Gutenberg -sivustolla on myös aineistoa, joka ei siten täytä näitä ehtoja. Käyttäjän on itse tarkistettava esimerkiksi kirjailijan ja muiden tekijöiden kuolinajat, mikäli haluaa käyttää näitä aineistoja. Gutenberg-sivustolla kehotetaankin tarkistamaan tekijänoikeusäädökset maakohtaisesti.Tässä tapauksessa Zachris (Zacharias) Topeliuksen (1818-1898) ja suomentaja Theodolinda Hahnssonin (1838-1919)...
Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella...
