Geni-palveluun on koottu tietoja rykmenttiin liittyvästä lähdeaineistosta:
https://www.geni.com/projects/Adlercreutzin-rykmentti-1803-1808/45473
Genissä mainittujen lisäksi esim. seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Screen, J. E. O. 2007. The army in Finland during the last decades of Swedish rule (1770-1809). Helsinki: Finnish Literature Society.
Vuorimies, H. 1990. Laukaan ruotusotamiehet: Vuodesta 1710 Ruotsin valtakauden loppuun. Jyväskylä: [H. Vuorimies].
Vuorimies, H. 2011. Ruotusotilaiden tutkiminen. Helsinki: Suomen sukututkimusseura : Tiedekirja [jakaja].
Yksiköiden liikkeitä sotavuosina voi seurata Suomen sodan historiikeista. Hyvä lähtökohta uudemmasta kirjallisuudesta voisi olla esim tämä:
Lappalainen, J. T.,...
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy melko varmasti kaikista Suomen kirjastoista. Jos et itse löydä kirjaa lähikirjastosi hyllystä, kysy kirjaston henkilökunnalta.
Final Fantasy-pelin lukuisiin osiin on saatavana erilaisia ohjekirjoja paikallisista hyvin varustetuista kirjakaupoista tai pelikaupoista, mutta valitettavasti kirjaston hankintamäärärahat eivät riitä kaikkien yksittäisten fantasia-, playstation- ja pc-pelien ohjekirjojen hankkimiseen.
Voit toki kysyä tarkemmin kaukolainaamismahdollisuutta kirjastosta. Täällä Turussa kaukolaina maksaa 4€.
Voit myös vierailla pelin suomenkielisillä kotisivuilla
http://www.fffin.com/
Yleisradion nettisivuilta www.yle.fi kohdasta YLE info löytyy vastaavien ohjelmatoimittajien yhteystietoja. Heitä voi lähestyä sähköpostitse ja he varmaan osaavat neuvoa kuinka kannattaisi menetellä. TV 2:ssa on parhaillaan meneillään Tuhansien tarinoiden maa –niminen kampanja , jossa katsojat voivat ehdottaa aiheita käsiteltäväksi toimittajille (tarkempaa tietoa osoitteessa http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=1120). Kampanjassa ei ilmeisesti etsitä nimenomaan draama-aiheita vaan enemmänkin asia-aiheita, mutta ehkä kannattaa kokeilla tätäkin kanavaa. MTV3:n sivulta löytyy vastaavasti yhteystiedot osoitteesta http://www.mtv3.fi/info/.
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
Tarkoitat varmaan teoksen englanninkielistä painosta William and Harry. Valitettavasti kirjan ainut kappale on kadonnut järjestelmästä. Tieto asiasta lähtee hankintaosastolle.
Ikävä kyllä Simeon Woodin ja John Gerightyn musiikkia ei löytynyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä muidenkaan kaupunkien kaupunginkirjastoista. Albumia In the beginning voi yrittää tilata netin kautta Googlen hakutermeillä "wood gerighty in the beginning" (ilman lainausmerkkejä). Levyantikvariaateista kannattaa myös tiedustella. Fennica Records Helsingin Albertinkadulla osaa kenties ratkaista pulmasi.
Lahden kaupunginkirjaston varastosta löytyvät esim. seuraavat lehdet:
Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen
Suomen kuvalehti 1873 alkaen
Suomen nainen 1913-1945
Uusi kuvalehti 1955
Hopeapeili 1956-1960 (+hajavuosikertoja 60-luvulta)
Kotiteollisuus 1950-1990
Lehdet saa luettavaksi pääkirjastosta, aikuistenosaston tietopalvelusta.
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Hei,
Raahen kaupunginkirjaston verkkokirjaston (Neli-netti) nettiosoite on: http://raahe.verkkokirjasto.fi/ . Kyseisellä sivustolla on kohta 'omat tiedot', jota klikkaamalla pääset uusimaan omat lainasi. Omiin tietoihisi kirjautumiseen tarvitset salanumeron ja lainakorttisi numeron. Sinulla näyttäisi olevan salanumero. Jos jostakin syystä et kuitenkaan pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, niin ota yhteys lähikirjastoosi, niin katsotaan asia yhdessä.
Terveisin
Arja
Hei!
Kuoleman Spiraalin jälkeen tulee Tuulen puolella. Seuraavat kirjat sarjassa ovat: Ennen lähtöä, Veren vimma, Rivo satakieli, Väärän jäljillä, Minne tytöt kadonneet ja Rautakolmio. Kirjat ovat saatavissa myös äänikirjoina Hämeenlinnan kirjastosta,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Pin-koodin saat käymällä jossakin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Turvallisuussyistä emme anna uutta PIN-koodia sähköpostitse tai puhelimitse.
MTV on esittänyt Dallas-sarjaa Suomessa useaan otteeseen eri vuosikymmenillä. Siten Ylessä (vaikka asiaa onkin joskus nostalgiamielessä harkittu) ei ole katsottu tarpeelliseksi ostaa sarjan esitysoikeuksia, vaan on päätetty käyttää rahat mieluummin uusiin sarjoihin.
Taistelusta ei näyttäisi olevan kovin laajoja kuvauksia. Heikki Kuujo kirjoittaa teoksessaan Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana (Helsinki 1963) vuosiin 1613-1614 viitaten että ”tiedot sodan tästä vaiheesta ovat vähäiset, eikä edes näiden sotatoimien ajoitus ole kaikilta kohdin selvä.” Kuujon kuvaus kahakasta on melko suppea, mutta teoksissa joihin hän viittaa saattaisi olla enemmän tietoa:
Leinonen, Antti: Vuosien 1609-1617 sodan maininkeja Karjalassa. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja II-III, s. 7-19.
Näsi, Valde: Ristlahden taistelun muistomerkkihankeesta. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, s. 71-77.
Waaranen, Johan E.: Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid: 1, 1611-1614....
Se, että sarja ei ole aikoinaan hankittu, johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole tarjottu tai myyty kirjastoille. Kirjastot voivat asettaa lainaan vain sellaisia elokuvia ja ohjelmia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Lainausoikeuden elokuvalle hankkii sen myyjä. . Elokuvan tai ohjelman tuottaja tai maahantuoja voi päättää, myydäänkö elokuvaa kirjastoille vai ei. Lainausoikeudet maksavat melkoisesti, kirjastojen hankkimat sarjat ja elokuvat ovat siksi huomattavan paljon kalliimpia kuin ne, joita yksityisille kuluttajille myydään.
Asian voi ilmaista korrektisti joko "Nyt ovat vuorossa alueuutiset" tai "Nyt on alueuutisten vuoro". Kysymyksessä oleva muoto ei ole korrektia suomea.
Heikki Poroila
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi
On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
