Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Ikävä kuulla, ettei palvelu enää toimi entiseen tapaan. Veikkaisin, että vika on kuitenkin jossain muussa asiassa kuin koko Helmet palvelussa. Käväise lähimmän Helmet kirjaston palvelutiskillä tarkistamassa, mikä aiheuttaa ikävän ongelman. Se saadaan varmasti korjattua helposti.
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Löimme kollegan kanssa viisaat päämme yhteen, ja tässä olisi muutama ehdotus:Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani (linkki Helmet.fi)Kate Thompson: Kirjasto sodan keskelläJessie Burton: TunnustusAgnes Imhof: Nerokas kapinallinenBonnie Garmus: Kaikki on kemiaaJevhenia Kuznjetsova: Kysykää MIaltaHaluaisiko joku lukija vielä ehdottaa muitakin?
Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node...
tarkoitatte siis peruskouluun siirtymistä 1970-luvulla. Wikipedian mukaan peruskoulujärjestelmään siirryttiin pohjoisesta alkaen vuodesta 1972 ja 1977 lopulta Espoo, Helsinki, Kauniainen sekä Vantaakin siirtyivät siihen. Eli vuosi olisi 1977.Sinällään peruskoulun opetussuunnitelmat päivitetään aina aika-ajoittain. Lisäksi esimerkiksi vuonna 1999 poistettiin ala-aste 1-6 luokat ja yläaste 7-9 jako. Epävirallisesti nitä kutsutaan alakouluksi ja yläkouluksi.
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi...
Kuvaus sopisi tarinaan "Ankka, joka ei osannut sanoa ei" ks. https://inducks.org/story.php?c=D+2005-118 . Tarina on ilmestynyt Aku Ankan numerossa 18/2008.
Satu on todennäköisesti Iit-Mari Ropposen Timanttisydän (1979). LinkitLastenkirjainstituutti (sadun juonikuvaus): https://urly.fi/3PDlFinna.fi: Timanttisydän https://finna.fi/Record/eepos.2218506?sid=5009819552
Valitettavasti Kavin tietokannoista ei löytynyt mainintaa tällaisesta animaatiosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama...
Kirjaston palveluthan ovat olleet olemassa pitkään ja tietopalvelu kirjastossa on toiminut jo aikoina ennen Internetiä. Kun netin käyttö yleistyi, pohdittiin, tarvitaanko kirjastoja ja kirjastonhoitajia, kun Google kehittyi ja nousi käytetyimmäksi selaimeksi, arveltiin, että kirjaston tietopalvelua ei tarvita ja nyt keskustellaan asiasta tekoälyn osalta. Pohditaan, mitä kaikkea tekoäly korvaa, mutta eipä sitä, korvaavatko kirjastonhoitajat tekoälyn. Saattaa olla, että tekoälyn kaikkivoipaisuuden odotus laantuu ja se asettuu sille sopiviin palveluihin samoin kuin edellisetkin ilmiöt.On melkoisen varmaa, että kirjaston tietopalvelu jatkaa toimintaansa, kunhan vain kirjastoissa siihen panostetaan ja työntekijöitä siihen koulutetaan. Siitä,...
Finna haulla löysin Constable, Harrietin romaanit Viulisti ja The instrumentalist, joissa kerrotaan nimen omaan tästä taiteilijasta. Tosin fiktiivisenä hahmona. Linkki Finna hakutulokseen.Netistä löytyy myös Anna Maria della Pietaa käsittelevä katkelma kirjasta Cecilia Reclaimed: Feminist perspectives on cender and music. Lainaus alkaa tyhjän sivun jälkeen. Linkki kirjaan.
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Saat samalla uuden kirjastokortin. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjast…
Varaamo.espoo.fi osoitteesta pääset varaamaan Helmet kirjastojen laitteita ja tiloja. Sieltä löytyy tällä hetkellä yksi laserleikkuri Oodista. https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Syynä on varmaan se, että esim. henkilökunnan palkat menevät kuitenkin pitkäjänteiseen rahankeräykseen ja ovat ikään kuin "sijoitus", eikä "menoerä".
Kun googleen laittaa "lahjoitusvarojen käyttö ja keräyskulut", saa vastauksia, vaikkapa: (SOS-lapsikylä)
70 % ohjaamme suoraan kummilapsen lapsikylään
10 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien hankintaan
Mikäli toimit kummina kokonaiselle lapsikylälle, lahjoituksesi jakautuvat seuraavasti:
50 % ohjaamme suoraan lapsikylän ja kyläyhteisön hyväksi
30 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien...
