Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Helmet-kirjastokortti ja asiakastiedot poistetaan kirjaston rekisteristä, jos kortti on ollut käyttämättä kolme vuotta, eikä asiakkaalla ole selvittämättömiä asioista (kuten maksamattomia maksuja tai palauttamatonta aineistoa).
Antamanne kirjastokortin numero ei ole Helmet-kirjaston rekisterissä.
Uuden kirjastokortin hakemisen voi aloittaa täyttämällä ennakkorekisteröitymisen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…;
Ennakkorekisteröityminen ei ole pakollista, kirjastokortin hakeminen onnistuu yhtä hyvin myös tulemalla suoraan kirjastoon. Mukana pitää olla voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus.
Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:
EU-maiden henkilötodistukset
passi...
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
Kollega ehdotti Otavan Tyttöjen kirjasto -sarjan kirjoja. Niissä oli ainakin 1960-luvulle asti vihreät selkämykset, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…;Toinen ehdotus on 'Vihreä kirjasto'? Ainakin Fennica-haulla sillä saa näkyviin nuortenkirjoja, joita itsekin luin 60-70 - luvulla, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
Pahta tarkoittaa jo sinänsä 'jyrkännettä, jyrkkää kallioseinämää; kallion-, vuorenseinämää', mutta on tavallista, että sitä tehostetaan – tai selvennetään – lisäämällä 'kallio-' sanan alkuun."Suuren rannikkolaivan kylki kohosi viistosti Fortunan keulan edessä kuin rannikon kalliopahta." (Pekka Jaatinen, Vain tänne asti yltää maailma) "Itse Pirunkirkko on näyttävä kalliopahta." (Jouni Laaksonen, Pohjois-Suomen vaellusreitit) "Ronkoteus lähetti renkinsä viemään sanaa Pieliselle, että sieltä tulisi joukko miehiä auttamaan peura-aidan rakentamisessa. Sellainen pystytettiin Kuhmon Jonkerin ja Riihivaaran väliseen maastoon, jossa kohoaa jyrkkä kalliopahta." (Arto Paasilinna, Lentävä kirvesmies) "Mutta Näkkäläjärven...
Cineast julkaistiin suuressa osassa Suomea yleisten kirjastojen asiakkaille alkuvuonna 2024. Kukin kirjasto vastaa itse tarjoamiensa palveluiden markkinoinnista, joten Cineastin ja sen tarjonnan näkyvyys voi vaihdella kunnittain suurestikin.Kirjastoille uusi elokuvien suoratoistopalvelu Cineast | Kansalliskirjasto Cineast-elokuvapalvelu nyt käytössäsi! | | piki.fi
Hei, naisten keski-iän avioliittoa solmittaessa 1800-luvun viimeisenä vuosikymmenenä löydät julkaisusta Yleiskatsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 1900 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013112326), taulukosta "Avioliittoon menneiden keski-ikä" s. 30. Esimerkiksi vuonna 1891 se oli 26 vuotta.
Työterveyslaitoksen sivulla todetaan, että Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä.
Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä. Nämä merkinnät kerrotaan myös sivulla.
Sivun osoite:https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus?_ga=2.3161964…
Henkilö taiteilijanimen Ikson taustalla on Christian Eriksson. Hän on kotoisin Sandvikenista.
Lähteet:
Artikkeli Arbetarbladet-lehdessä (2018)
Tietoja Ikson Music -yrityksestä
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Lasten ikää en saanut rajattua alle kouluikäisiin, mutta lapsena koetusta surusta on kyllä kirjoja.
Ensimmäisenä tulevat mieleeni Astrid Lindgrenin Veljeni leijonamieli ja Aapelin Pikkupietarin piha.
Klassikoissa on myös monia orpouden kuvauksia esim. Dickens: Oliver Twist, Dostojevski: Netotška Nezvanova ja Montgomeryn Anna Kirjat.
Tein Helmetissä tarkennetun haun aihesanoilla Lapsikuvaukset ja kuolema. Helmet
Haku löysi esim. Minna Canth:Kertomuksia, Hannu Väisänen: Vanikan palat ja Niccolò Ammaniti :Taivaan ja maan väliltä.
Muistelmista löytyy myös muutamia lapsuuden surusta kertovia kirjoja esim. Pauliina Aminoff: Äiti meidän : tosielämän selviytymistarina, Joonas Berghäll: Vaaleanpunainen kirje...
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Francisco Umbralin kirjoittama Lorca, kirottu runoilija (Lorca, poeta maldito, suom. Tarja Roinila ja Terhi Suutarinen, 2005) on ainoa suomennettu Federico Carcía Lorcan elämäkerta.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Outi-kirjastoissa.
https://outi.finna.fi/Record/outi.702920
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@...
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
