In principal yes, if the library does not yet have the titles in the collection or the titles cover areas, which are not well covered yet. So it depends on the content of the books totally. Libraries do not necessary need extra copies.
I suggest you to take your books and go to the library you normally use and ask for the main librarian. She/he should know, if the titles are interesting from the point of view of the library system. It is, however, possible, that the main librarian cannot read or understand Russian and it might be a good idea to go straight to one of the biggest units like the one in Pasila. They have the largest collections of books in other languages than Finnish, Swedish and English.
Heikki Poroila
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineiston voi palauttaa kaikkiin toimipisteisiimme ja kirjastoautoihin (myös Hattulan ja Janakkalan kunnankirjastojen toimipisteisiin) riippumatta siitä, mistä se on lainattu.
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja...
Fennica -hakemisto antaa hakusanalle alkemia seuraavanlaisen hakutuloksen (linkki): https://finna.fi
Jos löydät linkin takaa kiinnostavia teoksia, katso kirjaston tietokannasta löytyykö teoksia kirjastosta.
Gnostilaisessa seurassa ollaan yhtenä aiheena perehdytty alkemiaan. Gnostilaisen seuran sivut (linkki) https://www.gnosis.fi/harjoitteet/henkinen-alkemia/
Wikipedian artikkelissa on myös viittauksia lähteisiin (linkki) https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkemia
Etsi kiinnostavia lähteitä sitten kirjastoista käyttämällä Frank -monihakua ja hanki ne luettavaksi. Linkki Frank -monihakuun https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tyhjän tien paratiisit -kokoelman "Ulkomaat"-osiossa on sanoin "Baari on suorakaiteenmuotoinen" alkava novelli kahdesta munkista vierailulla matalassa kaupungissa, jossa voi nähdä Atlantin aallot (s. 67-68). Olisikohan tämä kenties etsitty tarina?
Sukututkijoiden käyttämät historiakirjojen digiarkistot voisivat tulla kysymykseen tiedonlähteenä. Historiakirjoista on mahdollista käydä läpi seurakuntien syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
100-125-vuotiaita kirkonkirjoja löytyy internetistä seuraavista osoitteista:
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Suomen Sukututkimusseuran HisKi - Historiakirjojen hakuohjelma
https://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen arkistomateriaali
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Lisätietoja voi kysyä Suomen Sukututkimusseurasta:
https://www.genealogia.fi/
yt Jari Tyrväinen
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Kappale vaikuttaisi sellaiselta, että tekijänoikeuksien omistajaa ehkä ole. Sitä ei löytynyt esimerkiksi Visarkivetistä, https://katalog.visarkiv.se/lib/Default.aspx?item=14. Tekijänoikeuksista kannattaa kuitenkin kysyä Tekijänoikeusjärjestöiltä, https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/. Kysymyksen pystyy lähettämään kohdasta Etkö löydä etsimääsi?
Se pitää paikkansa. Euro otettiin käteisvaluuttana käyttöön 1.1. 2002 12 EU-maassa. Tilivaluuttana euro otettiin käyttöön jo vuoden 1999 alussa.
Vuoden 2001 perunkirjoituksessa summat on kuitenkin annettu luultavimmin vielä markkoina, ja ostoksetkin maksettiin vielä kaupoissa markoilla vuoden loppuun asti.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_01_hovi.html
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin:
Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan.
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )
Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua:
“Före...
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
Hei,
Kyseessä on alun perin Ihmisen murhe on yhteinen -teoksessa (WSOY, 1974) ilmestynyt runo. On julkaistu myös ainakin runokokoelmassa Runot 1974-1997 (s. 68). Alkusanat kuuluvat "Ei lintua kivitetä".
Suomen rekisterikilpimuseon sivuilla on seikkaperäinen selitys Suomen ajoneuvorekisterien historiasta. Siellä kerrotaan, että alkuvaiheessa ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten vastuulla. Poliisi laati kaikista käytössä olevista ajoneuvoista kantakortin, joka sisälsi perustiedot autosta. Ikävä kyllä varsinkin Helsingin seudun kantakorteista on iso osa ehdittiin tuhota, ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin. Säästyneet kantakortit on tallennettu Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton (SAHK ry) arkistoihin, josta niitä kannattaa kysellä.
Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sahk.fi/
Lähde:
http://www.kilpimuseo.fi/
Kysy.fi...
Alan perustajana pidetään skotlantilaista Walter Scottia.
Alexandre Dumas on ranskassa kirjallisuuslajin perustaja (Kolme muskettisoturia, jne).
Henryk Sieniewicz on kolmas tärkeä lajin edustaja, hän sai myös Nobelin palkinnon. Hänen kirjansa sijoittuvat Puolan historiaan, paitsi tunnetuin niistä, eli Quo Vadis, joka tapahtuu antiikin Roomassa.
Suomessa historiallisen romaani aloittajia oli esimerkiksi Topelius. Myös Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla luetaan historialliseksi romaaniksi. Uudempia historiallisen romaanin kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Kaari Utrio ja Raija Oranen.
Ulkomaisia historiallisen romaanin nykytekijöitä on esimerkiksi Ken Follett tai Conn Iggulden. Historiallisen romaanin kenttä on valtavan laaja...
