Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Riippumatoista löytyy jonkin verran kirjallisuutta, mutta riippumaton historiasta ei kovin paljon. Löysin Finna.fi:sta artikkelin, joka kertoo riippumaton historiasta,
Touri, Lauri - Hautala, Kari, Kolumbuksen tuliainen : riippumatto. Julkaisussa: Vene 34(2000) : 7, s.37, https://www.finna.fi/Record/arto.013974126
Riippumatoista yleensä, https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%…
Vene-lehti tulee Lappeenrannan pääkirjastoon. Sieltä kannattaa kysyä, löytyykö tuota numeroa ja samalla selvittää, miten sen saa kirjastosta näin poikkeusaikana, yhteystiedot löytyvät kirjaston sivulta, Puh. neuvonta 040 1309 172, kirjasto@lappeenranta.fi, https://www.lappeenranta.fi/...
Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hubert Monteilhetin kirjassa Ammattina kummitus (1984) kannessa on linna muureineen täyden kuun aikaan. Kirjassa orpopoika John joutuu karkumatkallaan linnaan, jossa kerrotaan Arthur-nimisen kummituksen harhailevan öisin. John piiloutuu yöksi linnan keittiökomeroon ja tutustuu kummituksiin.
Olisiko kyse tästä tarinasta?
Valitettavasti kirjastojärjestelmästä voidaan tällä hetkellä lähettää vain yksi noutoilmoitus per varaus. Varausilmoituksen voi saada myös tekstiviestitse.
Varauksia pidetään odottamassa noutoa kuusi kirjaston aukiolopäivää eli siis käytännössä viikko plus päivä. Jos varausta ei ehdi noutaa, sen voi poistaa esimerkiksi Taskukirjastossa tai Helmetin Omissa tiedoissa ennen noutoajan umpeutumista. Tällöin noutamattoman varauksen maksua ei mene.
Haetko avioeroa käsittelevää kirjaa? Kirkes-kirjastoista löytyy paljon kirjoja aiheesta. Hakua voi halutessaan rajata verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta esim. kirjan kielen, päägenren (tieto- tai kaunokirjallisuus) tai genren mukaan. Alla linkki hakutulokseen:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Myös kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero
Myös Suomessa julkisten tapahtumien järjestäjätahot ovat purkaneet organisaationsa jäsenten työsopimuksia syrjinnän tai muun sopimattoman käytöksen takia. Esimerkiksi vuonna 2018 Pori Jazz -yhdistyksen hallitus irtisanoi silloiseksi tulevaksi toimitusjohtajakseen nimitetyn Aki Ruotsalan. Syynä irtisanomiseen oli Ruotsalan esittämät lausunnot, jotka olivat festivaalin arvojen vastaisia.
(Lähde: Keskisuomalaisen verkkouutinen 6.6.2018: https://www.ksml.fi/paikalliset/2434651)
Kuitenkin vastaavien asioiden käsittely Suomessa on todennäköisesti tapauskohtaista. Joitain asioita ei välttämättä tuoda julkisuuteen samalla tavalla kuin Tokion olympialaisten kaltaisten kansainvälisten suurtapahtumien järjestäjätahoon liittyviä kohuja.
Valitettavasti tietoa tontista ei löytynyt. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Lomake sivulla https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
Työterveyslaitoksen sivulla todetaan, että Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä.
Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä. Nämä merkinnät kerrotaan myös sivulla.
Sivun osoite:https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus?_ga=2.3161964…
Henkilö taiteilijanimen Ikson taustalla on Christian Eriksson. Hän on kotoisin Sandvikenista.
Lähteet:
Artikkeli Arbetarbladet-lehdessä (2018)
Tietoja Ikson Music -yrityksestä
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Emily Dickinsonin runo 115 What Inn is this löytyy Sirkka Heiskanen-Mäkelän suomentamana runokokoelmasta Puuseppä, itseoppinut. Alkusäe kuuluu "Majatalo mikä on..."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917089
Runoja 365 I know that He exists, 1356 The Rat is the concisest Tenant, 1277 While we were fearing it, it came, ja The Forgotten Grave ei näytä löytyvät ainakaan Dickinsonin suomeksi käännetyistä runokokoelmista.
Lasten ikää en saanut rajattua alle kouluikäisiin, mutta lapsena koetusta surusta on kyllä kirjoja.
Ensimmäisenä tulevat mieleeni Astrid Lindgrenin Veljeni leijonamieli ja Aapelin Pikkupietarin piha.
Klassikoissa on myös monia orpouden kuvauksia esim. Dickens: Oliver Twist, Dostojevski: Netotška Nezvanova ja Montgomeryn Anna Kirjat.
Tein Helmetissä tarkennetun haun aihesanoilla Lapsikuvaukset ja kuolema. Helmet
Haku löysi esim. Minna Canth:Kertomuksia, Hannu Väisänen: Vanikan palat ja Niccolò Ammaniti :Taivaan ja maan väliltä.
Muistelmista löytyy myös muutamia lapsuuden surusta kertovia kirjoja esim. Pauliina Aminoff: Äiti meidän : tosielämän selviytymistarina, Joonas Berghäll: Vaaleanpunainen kirje...
Helmetin italiankielisiä lastenkirjoja pääseet selaamaan tarkennetulla haulla. Aseta Hakusanaksi *, Aineistotyypiksi kirja, Kokoelmaksi lasten kokoelma ja Kieleksi italia. Saat tällaisen hakutuloksen. Tuloksia voi rajata lisää sivun vasemassa laidassa olevista suodattimista kuten Genre.
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Francisco Umbralin kirjoittama Lorca, kirottu runoilija (Lorca, poeta maldito, suom. Tarja Roinila ja Terhi Suutarinen, 2005) on ainoa suomennettu Federico Carcía Lorcan elämäkerta.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Outi-kirjastoissa.
https://outi.finna.fi/Record/outi.702920
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
