Sanasta basaari voi monikon partitiivissa käyttää kumpaakin muotoa (basaareja, basaareita). Samoin monikon genetiivissä voidaan käyttää muotoja basaarien, basaareiden ja basaareitten.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/basaari?searchMode=all
Vähintään kolmitavuisten nominien monikon genetiivissä ja partitiivissa on vaihtoehtoisia päätteitä ‑den ~ -en ja ‑tA ~ -A, joiden valintaan vaikuttaa osin vartalon loppu, osin tavuluku ja penultiman (sanan toiseksi viimeisen tavun) pituus.
Voit lukea lisää aiheesta vaikkapa Iso suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden...
Medici.tv löytyy Helmet-verkkokirjaston Musiikki-välilehdeltä.
Tässä suora linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_verkossa/Medicitvvideopal…
Valitettavasti tietoa tontista ei löytynyt. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Lomake sivulla https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
Muranon lasiesineistä löytyy Kirkes-kirjastoista vain muutama kirja, mutta ne ovat näyttelyjulkaisuja Suomessa pidetyistä näyttelyistä enkä pääse nyt tarkistamaan onko niissä esitelty juuri lasilintuja. Kirjastonhoitajalta Muranon lasista on kysytty aikaisemminkin: Onko kirjaa josta löytää italialaisen muranon lasitehtaan maljakot kuvina...1940 luvulta.... | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi). Vastauksessa mainittu teos Venini : catalogue raisonné 1921-1986 saattaisi sisältää ainakin Veninin lasitehtaalla vuoteen 1986 mennessä tehdyt lasilinnut. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen.
Jos aiheeseen perehtyminen kiinnostaa, suosittelen retkeä Riihimäelle Suomen Lasimuseon kirjastoon. Siellä on runsaasti...
Tilastokeskuksen sivuilta löytyi yksi arvio: ajanlaskumme alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötieteilijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin.
Lähde: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&cours…
Mikään löytämistämme juhannukseen sijoittuvista kirjoista ei muistuttanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa vielä käydä Kirjasammon listaa läpi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Juhani Niemi julkaisi kirjan nimeltä Suomalaisten suosikkikirjat. Kirjan uusittu painos on vuodelta 1997. Kirja on varattavissa Helmetin kautta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428481?lang=fin Kirja on yli 20 vuotta vanha ja siten uusimmat tiedot siitä puuttuvat, mutta 1900-luvun lukemisesta se antaa hyvän kuvan. Kirjassa on kirjoihin liittyvää tilastotietoa lukemisesta ja kirjasuosikeista. Kirsin kirjanurkka -blogissa on avattu kirjan sisältöä. http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2011/10/juhani-niemi-suomalaisten.html
Tuo dekkarikerho oli tosiaan ainoa, joka reippaasti tunnustaa keskittyvänsä vain yhteen aiheeseen.
Varmasti muitakin kerhoja saattaa olla, mutta ne eivät löydy kovin helposti netistä.
Kenties lukupiirit voivat ilmoittautua tämän vastauksen kommenteissa?
Kannattaa myös harkita oman lukupiirin perustamista. Siihen on tarjolla myös kirjallisuutta esim.
Lukupiiri : kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika / Kirsi Ranin,
Lukupiirikirja / toim. Johanna Matero, Ritva Hapuli & Nina Koskivaara tai
Hoitava lukeminen : teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön / Päivi Kosonen & Juhani Ihanus (toim.). Helmet.fi
Kirjastot ottavat riemumielin uusia lukupiirejä tiloihinsa. Kysy rohkeasti! https...
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Kysyin asiaa HSY:n asiakaspalvelusta, mutten saanut vielä vastausta.
Kerätty biojäte jaetaan jatkojalostuksessa kahteen eri prosessiin. "HSY:n biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Osavirtamädätys on biokaasun tuotannon ansiosta kompostointia ekologisempi käsittelymenetelmä. Ämmässuolle tuodaan vuodessa yli 50 000 tonnia biojätettä sekä kotitalouksista että yrityksistä." HSY.fi
En löytänyt tietoa painomusteen vaikutuksesta prosessien lopputulokseen. Kenties asiaa ei ole tutkittu.
Kappale löytyy Youtubesta, joten kuuntelin sanat. Vaikka laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "Voimat veit niin kuin huume ja mä näännyn jos vain jään / Pakoon, pakoon lähden pakoon, pahaa suurta maailmaa", sillä ei välttämättä viitata narkoottisiin aineisiin. Lyriikassa tällaista kuvailua käytetään usein symbolisesti kertomaan esimerkiksi rakkauden tunteesta ja rakastumisesta. Eräässä toisessa säkeessä puolestaan lauletaan "mulle sä oot kuin tauti", mikä voisi viitata siihen, että laulaja ei saa kyseistä henkilöä mielestään, vaikka haluaisi. Omana mielipiteenäni voisin sanoa, että jokainen voi kuitenkin tulkita laulujen lyriikoita, runoteoksia tai muita taideteoksia sangen vapaasti.
Lähteet:
Karma: Pakoon pahaa...
Lapin miinanraivauksesta on kirjoitettu paljon, mutta henkilömatrikkelia raivaajista ei ole nähdäkseni laadittu.
Maavoimien verkkosivuilla kerrotaan, että 3. Divisioonan alaisuudessa toiminut miinanraivausorganisaatio aloitti toimintansa heinäkuun puolivälissä 1945, ja oli suurimmillaan elokuussa 1945 noin 1550 henkilöä. Miinanraivaamisorganisaatiossa oli tuolloin kantahenkilökuntaa (194), varusmiehiä (622), palkattuja raivaajia (646), autonkuljettajia (39) ja lääkintämiehiä (53). Miinanraivaamisorganisaatio lopetti toimintansa 14.9.1952, jonka jälkeen raivaamista jatkettiin puolustusvoimien omilla resursseilla. Sotaveteraanit.fi -sivustolla kerrotaan että raivaushenkilöstöstä kuoli 72 ja haavoittui 141. Noin 600 varusmiesraivaajasta...
Japani on asettanut Suomelle vientikiellon hirvieläimille ja hirvieläimistä saataville tuotteille hirvieläinten TSE-taudin vuoksi.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuol…
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/ela…
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä...
Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista:
Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys)
Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi)
Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita....
Vuotuinen kalenteri -internetsivusto (Jahreskalender; https://calendar-yearly.com/fi/1946) kertoo, että syyskuun 3. vuonna 1946 oli tiistai.
Tämä kalenteriohjelma on alunperin Marcel Steingerin kehittämä vuonna 2004 julkaistu sovellus, jonka avulla voi luoda oman vuosikalenterin. Sivustolta voi tarkistaa myös viikonpäivät haluamanaan vuonna.
