Anhavan ja Kilven asemesta tarjoan Kyllikki Villaa, kokoelman Ei, ei matkavakuutusta minulle runoa Maneesissa (nimi sisällysluettelosta): siinä vertautuvat esteradalla toisiinsa "nuoret tuliset" ja "vanha kokenut tamma".
Hei,
Voisiko kirja olla vuonna 1980 suomennettu A. J. Dawsonin "Urhoollinen Finn : kertomus irlanninsusikoiran elämästä"?
Julkaistu Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa, jossa on julkaistu myös tuo Londonin Valkohammas (sekä saman kirjailijan Jeri & Jerin veli, tosin nämä koirat ovat irlanninterrierejä).
Miina ja Manu cd-satuaarteet -paketeissa on kaksi Miina ja Manu -kirjaa ja niiden tarinat cd-levylle luettuina. Kuopiossa paketteja on lainattavissa noin 30 erilaista, tässä lista . Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, kun kirjautuu sinne kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusissa Miina ja Manu -kirjoissa on qr-koodi, jonka avulla kirjat pääsee myös kuuntelemaan.
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksiin voi tutustua arkistossamme. Siellä on kysymyksiä ja vastauksia palvelumme alkuajoista saakka eli vuodelta 1999. Tutkimalla niitä näyttää kyllä siltä, että meiltä on kysytty aika samantyyppisiä kysymyksiä ihan palvelun alkuajoista saakka. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastataankin vain tietopalvelukysymyksiin, meidän tehtävämme on opastaa tiedonhakijaa oikeiden lähteiden äärelle, joten palvelumme ei ole muuttunut Kysy.fi:n lakkauttamisen myötä juurikaan. Keskustelutyyppiset kysyjät on ohjattu keskustelupalstoille ja meidän palveluperiaatteemme on pidetty kirjastoammattilaisten työhön ja ammattitaitoon rajattuna. Lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toiminnasta löytyy infosta, https://www...
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään etsimääsi runoa tai vanhaa koulukirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Cappelen Damm Agencyn sivujen ja syksyn 2023 kirjaluettelon perusteella näyttäisi, että Arvolan alun perin norjankielisestä kirjasta Kniven i ilden (2022) löytyy ainoastaan lyhyt englanninkielinen näytekäännös (kirjan nimi olisi englanniksi The Knife in the Fire). Näytekäännös on ladattavissa Books from Norway-sivustolta. Kustantamon sivulla ja luettelossa listatuista ulkomaalaisista käännösoikeuksista ei myöskään löydy englanninkielisiä maita. Lisätietoja voi kysyä Cappelen Damm Agencysta.LähteetCappelen Damm Agency: Kniven i ilden https://www.cappelendammagency.no/_kniven-i-ilden-ingeborg-arvola-9788202762742Kirjaluettelo syksy 2023: https://issuu.com/cappelendamm/docs/agency_fall_2023_fiction_issuBooks from Norway: https://...
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy kirjan 7. luvun alusta. Olli Mäkisen suomentamana se kuuluu näin: "Missä me Neuvostoliitossa olimmekin, [Moskovassa, Ukrainassa taikka Stalingradissa,] sukelsi taikasana Gruusia tavan takaa esiin. Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan olleet siellä eivätkä ehkä koskaan pääsisikään sinne, puhuivat Gruusiasta jotenkin kaihoten ja suuresti ihaillen." (s. 140)
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Elefanttiprinsessa (The Elephant Princess) vuodelta 2008.Valitettavasti etsimääsi sarjaa ei tunnistettu. Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sen?
Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla -kirjan tekijöiden esittelyssä WSOY kertoo Miki Liukkosen kirjoittaneen "viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan". Mainittu aikuisten kuvakirja on juuri kyseinen Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla, jonka Liukkonen teki yhdessä sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa. Kirjan kolmanneksi tekijäksi merkitty Silvia Classic on kuvitteellinen hahmo Liukkosen romaanista Elämä: esipuhe.Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla Liukkosen teosten kysyntä nousi, HS 9.7.2023, s. B 21
Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Keskustakirjasto Oodissa on akustisten soitinten studio, joka on äänieristetty.https://tilavaraus.hel.fi/search?textSearch=Akustisten+soitinten+studioVoit varata tilan käyttöösi Varaamossa:https://tilavaraus.hel.fi/
Valitettavasti emme löytäneet alkuperäisen vinyylin kansista soittajatietoja, eikä niitä ollut listattu musiikkitietokannoissakaan. Levyn on tuottanut Esa Nieminen ja tiedetään että Juha Björninen soittaa kappaleella kitaraa. Mutta basistia emme saaneet selville.Netin keskustelufoorumeilla on arveltu, että basisti voisi olla Häkä Virtanen ja Tapio Salo. Muusikoiden.netissä kannatusta saa eniten Tapio Salo: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=132942&o=0 Jos jollakin kysymyksen lukijalla on varmaa tietoa asiasta, niin tiedon voi laittaa meille kommenttina tämän vastauksen perään.
Säkeet ovat West-östlicher Divan -kokoelman ensimmäiseen osioon (Moganni Nameh : Buch des Sängers) kuuluvan runon Selige Sehnsucht viimeinen säkeistö. Löysin siitä kolme suomennosta, kaikki nimeltään Autuas kaipuu.Otto Mannisen suomennos Goethe-valikoimassa Runoja (Otava, 1928) on seuraavanlainen: "Kuole – synny! Kunnes lain / sydämees sen suljet, / olet valju vieras vain, / öistä maata kuljet."Teivas Oksalan tulkinta hänen toimittamassaan valikoimassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki (Artipictura, 2004) on tällainen: "Ellet tyydy lausumaan / 'Kuole, synny!' täällä, / olet synkkä ainiaan, / vieras myös maan päällä."Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomennosvalikoimassa Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot (Absurdia, 2013) säkeet...
Alla linkkejä suomalaisista sinologeista. Yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat antaneet yhteystietonsa, josta voi päätellä, että heihin voi ottaa yhteyttä.https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kielten-tutkimus/aasian-kielet-Löydät henkilöstöä, kun klikkaat sivulla hieman alempana olevaa Ihmiset-linkkiähttps://www.utu.fi/fi/search?antibot_key=DPBd9m0jiw0h3397fUiFq2qPcIwSXTISQc5Goqmt0mc&k=sinologia-Yksi väitöskirjatutkijahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_sinologit- Täältä löytyy myös muutama entinen sinologi, mutta useampi nykyinen
