Kirjastot voivat valita mihin asti varauksia saa tiloissa tehdä. Yleensä aika on 2-3 kuukautta.
Kirjasto 10:ssä on vielä semmoinen juttu, että kun keskustakirjasto Oodi valmistuu, kirjasto 10 suljetaan. Vielä ei ole päätetty, milloin tämä tapahtumm, mutta syksyn 2018 aikana.
Kirjaasi on tällä hetkellä helmet-järjestelmässä 18 kappaletta. Yksi niistä on valittu uuteen pääkirjastoon Oodiin, sitä ei näe muualta kuin virkailijakoneelta. Lainattavia on siis tällä hetkellä 17 kappaletta, jotka kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää tällä hetkellä olevan 43 kappaletta. Kun laskemme nämä tiedot yhteen saamme luvuksi 60, joka kertoo montako ihmistä tällä hetkellä lukee tai odottaa pääsevänsä lukemaan teostasi. Varauksia teokseesi on tehty tasaisesti elokuusta lähtien.
Teoksen niteitä on ilmestymisen jälkeen lainattu Helmetissä n. 50 kertaa ja että niteitä todennäköisesti tullaan hankkimaan vielä lisää.
Hesarin juttu kertoo vain sen, mistä kirjoista on laitettu eniten...
Myöhässä olevan lainan sakkomaksun suuruus riippuu siitä, milloin se lopullisesti palautetaan. Siksi sitä ei voi "kesken prosessin" maksaa, koska loppusumma ei ole tiedossa. Palauta laina ensin, sen jälkeen summa tiedetään ja sen voi maksaa. Sen jälkeen voit lainata kirjan uudelleen, jos siitä ei ole muilla varauksia.
Heikki Poroila
Nelinumeroinen tunnusluku eli PIN-koodi on vain asiakkaan itsensä tiedossa, kirjaston henkilökunta ei sitä tiedä eikä myöskään voi siksi sitä sähköpostitse lähettää. Asiaan on kuitenkin rakennettu sähköinen vaihtotapa, jos kirjastolla on sähköpostiosoitteesi, joten seuraa seuraavia ohjeita:
1. Mene sivulle https://luettelo.helmet.fi/
2. Napsauta kohtaa KIRJAUDU oikeassa ylänurkassa
3. Napsauta kohtaa UNOHDITKO TUNNUSLUKUSI?
4. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja napsauta JATKA
5. Saat kirjastolle antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin " Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
6....
Asiaa kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat käydä asioimassa. Useimpiin kirjastoihin saa kirjastokortin, jos on osoite Suomessa ja mukana jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Tietokoneiden käytön ehdot vaihtelevat, joten sitäkin kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat asioida. Joissain kirjastoissa tietokoneen käyttö vaatii kirjastokortin, mutta ei välttämättä kaikissa.
Internetistä löytyvät hakukoneilla kaikki ne sanat, joita joku on käyttänyt jossain internetissä olevassa kirjallisessa dokumentissa. Kieliä ja niiden sanoja on maailmassa niin paljon, että hyvin todennäköisesti on paljonkin sanoja, joita kukaan ei ole verkkodokumenteissa käyttänyt. Internet ei ole mikään "sanojen varasto", siellä on juuri se sisältö mitä sinne on joku sattunut syöttämään. Esimerkiksi minkään yleisesti tunnetun kielen kaikkia mahdolillisia sanoja käsittäviä sanastoja ei tietääkseni ole verkkoon naputellut, eikä missään tapauksessa sinne ole naputeltu kaikkien kielten ja murteiden kaikkia sanoja. Maailmassa on edelleen paljon kulttuureja, jotka eivät sen kummemmin ole verkkomaailmassa mukana.
Heikki Poroila
Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.
Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto
Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!
Perustuu lakeihin. Se että kirjastojen asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä määritellään julkisuus- ja salassapitolainsäädännössä, laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvissä laeissa :
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999)
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
Lähetitkö hankintaehdotuksen Helmet-kirjastojen Hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus Jos lähetit ja jos laitoit lomakkeeseen myös sähköpostiosoitteesi, sinuun on voitu olla yhteydessä sähköpostitse. Eli spostistasi voisit löytää tiedon toiveestasi, mutta muussa tapauksessa sitä ei pysty jäljittämään.
Googlaamalla löytyi tieto, että kirjaa saisi verkon kautta ostettua ainakin Kirjakauppa Bibliasta linkki https://www.biblia.fi/tuotteet.html?id=28361/284031. Suomalaisesta kirjakaupasta (verkkokauppa), Lasten keskuksesta (kustantaja) ja Bookysta tuotetta ei löytynyt.
Kirjastossakaan ei tiedetä tunnuslukuasi, joten se joudutaan aina uusimaan kirjastossa. Tässä ei auta kuin lähteä käymään jossain HelMet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä tiskillä asia hoituu.
Tässä yhteydessä voisi olla hyvä muistuttaa siitä, että nelinumeroinen tunnusluku (PIN-koodi) on tosiaan vain lainaajan itsensä tiedossa. Ehkä on hyvä idea kirjata tämä koodi yhdessä kirjastokortin numeron kanssa jollekin paperille sitä hetkeä varten, jolloin kännykkä hajoaa tai se ei ole ulottuvilla.
Heikki Poroila
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Mustosten sukukirjaa ei löydy Kainuun eikä Sotkamon kirjastoista. En myöskään löydä viitteitä, että sellaista olisi tehtykään ainakaan painetussa kirjamuodossa.
Lukutottumuksen perusteella suosittelisin hänelle esim.:
Sjón: CoDex 1962
Lemaitre Pierre: Petoksen hinta
Christoffer Carlsson: Leo Junker -sarja
Varjot
Ääret
Salaisuudet
Voimat
Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Lisäksi seuraavien mestarikertojien koko tuotanto, esim. seuraavat teokset ovat olleet vaikuttavia lukukokemuksia:
Paul Auster: New York-trilogia
Roberto Bolano: 2666
Don DeLillo: Nolla kelviniä
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri
Haruki Murakami: Tanssi tanssi tanssi
Toivottavasti näistä joku tärppäisi.
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Jos kirjastokortti on ollut käyttämättä yli kolme vuotta eikä sillä ole selvittämättömiä asioita (esim. maksamattomia maksuja), niin asiakastiedot poistetaan rekisteristä.
Olet nyt ennakkorekisteröitynyt ja sen yhteydessä sait numerosarjan, jonka avulla tiedot löytyvät kirjaston asiakasrekisteristä. Seuraavaksi sinun pitäisi mennä johonkin Helmet-kirjastoon saamasi numerosarjan ja voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa, että saisit uuden kirjastokortin.
