Kyseessä on nuorten seikkailukirjallisuuden karavaani-sarjan teos: Scott, Robert. Kapteeni Scottin viimeinen matka: otteita päiväkirjasta : Helsinki,1958. Kirja on lyhennelmä Scottin etelänavan päiväkirjasta ja tarkoitettu nuorille lukijoille. Teos löytyy muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta.
Yhdysvaltain terveysviranomaisten sivuilta löytyy neuvoja, miten juhlia järkevästi koronan aikana, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/daily-life-coping/holidays.ht…. Halloweenistä on eritelty, mitkä ovat matalan, keskitason tai korkean riskin aktiviteetteja, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/daily-life-coping/holidays/ha…. Sivuilla on myös kuvitettuja turvallisuusohjeita karkki- ja kepposteluun, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/daily-life-coping/holidays/ha….
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Koirien eleistä ja käyttäytymisestä löytyy tietoa mm. täältä:
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/koiran-elei…
https://www.purina.fi/kaikki-koirista/k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen-ja-koulu…
https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/koiran-elekieli
https://seura.fi/ilmiot/lemmikit/koiran-elekieli/
Tässä myös linkki muutamaan mielenkiintoiseen Helmet-kirjaston kokoelmista löytyvään kirjaan, joissa käsitellään nimenomaan koirien elekieltä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoira%20eleet__Orightresul…
Asiaa kannattaa kysäistä lääkärilta. Terveyskirjastossa asiasta kerrotaan näin. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03071
Leijonakuningas-elokuvasta on tehty kaksi versiota:
Alkuperäinen versio on vuodelta 1994. Vuonna 2019 samasta elokuvasta tehtiin uusintaversio.
Elokuvaversioiden soundtrackeissa on pieniä eroja, kuten myös niiden suomenkielisissä esittäjissä:
Vuoden 1994 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Vuoden 2019 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Voisiko tämä selittää kuulemasi ja muistamasi erot?
Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta löytyy kaksi kuvaa huhtikuulta 1942, joissa kuvatekstin perusteella lääkäri tyhjentää keitettyä venäläisen pääkalloa. Myös yksityisalbumeista löytyy kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Samankaltainen pääkallon käsittelyä esittävä kuva esiintyy esimerkiksi Maria Syväniemen pro gradu -tutkielmassa.
Sota-aikaisia ruumiskuvia on tutkinut myös tohtori Olli Kleemola. Suomalaisten epävirallisten sotakuvien joukosta löytyy suhteellisen runsaasti kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Ruumiskuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruumisröykkiöiden kuviin ja ruumiin häpäisykuviin. Jälkimmäinen ryhmä on selvänä vähemmistönä. Häpäisykuvan taustalla voi olla tirkistelynhalu, se voi olla...
Uuno Kailas ja Aarni Kouta ovat suomentaneet kyseisen runon. Lähetän sähköpostiisi Uuno Kailaan käännöksen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=&PoemName=Hyperions+Schicksalslied&LanguageID=&Country=
Näyttää siltä, että molemmista elokuvasta on olemassa VHS-tallenne, mutta valitettavasti näitä ei ole saatavilla missään Suomen kirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101796/
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_102468
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
Tuomas Hoppu on kirjoittanut kaksi teosta, joissa käsitellään pohjalaisia sisällissodan yksiköitä ja niiden vaiheita. Molemmat kirjat sisältävät myös yksiköiden miehistöluettelot:
Hoppu, Tuomas. 2017. Asevelvollisten vapaussota: Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoona Tamperetta ja Viipuria valtaamassa. [Seinäjoki]: Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry.
Hoppu, Tuomas. 2017. Pohjanmaan lakeuksilta Hämeen sydänmaille kulki tiemme: Kristiinan pataljoona vapaussodassa 1918. [Seinäjoki]: Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry.
Näiden lisäksi löysin seuraavat teokset, jotka voivat lisäksi valottaa asiaa Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta:
Alanen, A. J. 1980. Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin....
Kansallisarkistosta kannattaa tiedustella historiallisia oikeusasiakirjoja.
Tietoja arkistoidusta materiaalista löytyy Arkistojen portista, Esim. korkein oikeus, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Korkein_oikeus
hovioikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Hovioikeudet
tuomiokunnat, kihlakunnanoikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokunnat
raastuvanoikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Raastuvanoikeudet
Arkistoaineistoa löytyy Kansallisarkistosta joko Helsingistä tai maakunnissa sijaitsevista toimipisteistä, https://arkisto.fi/fi/aineistot/kansallisarkiston-aineistot.
Asiakirjoja saa luettavakseen lukusaliin ja osasta materiaalia saa kopioita, tulostehinnasto https://arkisto...
Paraisten kirjastosta kerrottiin, että heidän kauttaan on mahdollista tilata esim. sukututkimustarkoituksiin mikrofilmejä maakunta-arkistoista ja -kirjastoista, jotka velottavat lainoista omien taksojensa mukaan. Paraisten kirjastossa on mahdollisuus lukea ja tutkia näitä filmejä, mutta ei tulostaa tai skannata niitä.
Tarkoitat varmaan teoksen englanninkielistä painosta William and Harry. Valitettavasti kirjan ainut kappale on kadonnut järjestelmästä. Tieto asiasta lähtee hankintaosastolle.
Lahden kaupunginkirjaston varastosta löytyvät esim. seuraavat lehdet:
Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen
Suomen kuvalehti 1873 alkaen
Suomen nainen 1913-1945
Uusi kuvalehti 1955
Hopeapeili 1956-1960 (+hajavuosikertoja 60-luvulta)
Kotiteollisuus 1950-1990
Lehdet saa luettavaksi pääkirjastosta, aikuistenosaston tietopalvelusta.
Yleensä kirjastojen koneilla saa käyttää vain niitä ohjelmia, pelejä ym., jotka kuuluvat kirjaston kokoelmiin.
Asiaa kannatta kuitenkin kysyä suoraan Itäkeskuksen kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
CD:tä on ollut olemassa yksi kappale, joka kuitenkin on poistettu kokoelmasta, esimerkiksi kadonneena tai rikkimenneenä (tai muusta syystä). Luettelointitietue on vielä jäljellä, se poistetaan myöhemmin.
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
