Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,...
Kirjasammossa ei ole kirjailijoiden sähköpostiosoitteita. Yhteyden kirjailijoihin saa useimmiten kustantajan kautta, https://otava.fi/kirjailijat/siri-kolu/
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Turun kaupunginkirjastossa pääkirjaston musiikkiosastolla on digitointilaite. Musiikkiosastolla (2.krs.) on mahdollista digitoida VHS-kasetteja, LP-levyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia.
https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Laitteen varaaminen: Musiikkiosasto puh. 040 632 3207
Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Parhaiten tämän saa selville lukemalla näytelmän, https://www.doria.fi/handle/10024/100898. Miljööstä saat osviittaa Kirjasammon kuvauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392.
Tarkoittanet Julia Cameronin kehittämää luovuusharjoitusta, aamusivuja. Harjoituksessa kirjoitetaan aamuisin kolme sivua tajunnanvirtaa.
https://orivedenkulttuuri.fi/aamusivut-toimivat-seka-arjen-etta-kirjoit…
https://juliacameronlive.com/the-artists-way/
https://kukkalaakso.com/aamusivut/
Erilaisia metodioppaita on julkaistu valtavia määriä. Tässä yksi lista tuoreista kirjoista, jotka käsittelevät tieteellisiä menetelmiä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tutkimusmenetelm%C3%A4t%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B2015+TO+2021%5D%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=tieteelliset+menetelm%C3%A4t&type=AllFields
Suurin osa näistä on tarkoitettu joko opinnäytetöitä tai tutkimuksen tekemistä aloitteleville. Pääsykokeisiin valmistautuvalle voisin suositella seuraavia teoksia:
Hanna Vilkka, Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas:
https://www.finna.fi/Record/3amk...
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Kirjasammosta löytyy listaus kaunokirjallisista teoksista, jotka ajoittuvat Venäjän vallakumouksen aikaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Asaha3%253Auc4103c4d-f26…
Kuuluisin aikakauteen sijoittuva romaani on Boris Pasternakin Tohtori Zivago, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12420
Solženitsyn Aleksandr, Punainen pyörä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12540
Hirvisaari Laila, Sonja-sarja. Kuvaus "Valkoakaasiat" -kirjan (Laila Hietamies, julk. 1994) takakannesta: "..tapahtumat vuosisadan vaihteen Venäjällä kiihtyvät kohti murrostaan...", https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15900 Myös muut Laila Hirvisaaren historialliset...
Kaavoituksesta vastaa kunta. Myös rantojen kaavoitustietoja saa kunnalta. Sinun täytyisi tutkia sen kunnan sivuja tai ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueesta olet kiinnostunut. Esimerkiksi Imatran kaavoista saa tietoa Imatran rakennusvalvonnasta, https://www.imatra.fi/rakennusvalvonta
Laki, jossa on kaavoitusmääräyksiä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Tässä oppaassa kerrotaan lisää kaavoituksesta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130881/Opas%205%202016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Useat kunnat käyttävät Lupapiste-palvelua, jossa voi hakea rakennetun ympäristön lupia, https://www.lupapiste.fi/luvanhakija. Lupapisteessä mainitaan, että palvelu näyttää sijainnin perusteella...
Valitettavasti meillä ei Helmet-kirjastoissa ole mahdollisuutta kopioida kuvia suoraan kankaalle.
Voisit ehkä käyttää kaupallisia palveluja esim. Verkkokauppa tai Ifolor
Voit myös itse maalata kuvan kankaalle ja käydä prässäämässä sen kiinni lämpöprässillä kirjaston pajassa tai verstaassa https://varaamo.espoo.fi/
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Runo löytyy Irja Hiironniemen runokokoelmasta Kävelyllä paratiisissa : valitut ja uudet runot (Herättäjä-yhdistys, 1987). Runon nimi on Kun kaikki on tehty.
Kirjan alussa kerrotaan, että kirja sisältää runoja kirjoittajan aiemmista kokoelmista ja kokonaan uusista runoista koostuvan kokoelman Kävelyllä paratiisissa. Kun kaikki on tehty -runo sisältyy juuri tähän Kävelyllä paratiisissa -kokoelmaan.
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.
Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71.
Ikävä kyllä kirjaa ei löytynyt, edes valtakunnalliselta kirjastolaisten listalta ei tullut vastauksia.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista? Sama kirja on ilmeisesti haussa myös tässä kysymyksessä.
Vuosaaren vanhalla lukiolla tarkoitettaneen Tehtaanpuiston lukion rakennusta, joka valmistui syksyllä 1976. Tehtaanpuiston lukio oli aloittanut toimintansa Eirassa ja se siirtyi Vuosaaren uuteen rakennukseen. Rakennuksen pääsuunnittelutoimisto oli arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Oy.
Lähteet:
Aula, Kimmo : Historiikkia ja muistelmia. Helsinki, 1987.
Kollega tarjosi Laila Kohosen teosta Haaraparran tytär (1996). Siinä on orpo Tekla, joka yritetään naittaa vanhalle, väkivaltaiselle miehelle. Tyttö ja myös hänen pikkuveljensä saadaan ulkopuolisten avulla pelastettua muualle. Lapsuudenkodissa pyörii pappi Johannes ja Pyhää Henrikiä rukoillaan.
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki...
