Hei
Syyspäiväntasauksessa koko maapallolla päivän pituus on sama.
Tässä suora lainaus Pedanetin oppimateriaalit sivuilta:
"Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla."
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/6-lk/emaantieto-72/emaantieto_a3/luku_3
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä...
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
Dodie Smithin alkuperäisteoksen The Hundred and One Dalmatians uusimmassa suomennoksessa Sata ja yksi dalmatiankoiraa (Art House 2024, suom. Ilkka Äärelä) Hell Hall on suomennettu Hornanhalliksi. Aiemmassa Aila Nissisen suomennoksessa Satayksi dalmatiankoiraa vuodelta 1966 on käytetty nimitystä Hellhalli.
Disneyn vuonna 1961 ilmestyneestä animaatioelokuvasta 101 dalmatialaista on ilmestynyt useita kuvakirjaversioita. Tarkistin myös niistä joitakin käsiini saamiani ja niissä kartanon nimi oli jätetty pois ja paikasta käytettiin esimerkiksi nimitystä Cruella de Vilin kartano.
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –...
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Markku Heikkilän kirjoittama Jussi Halla-aho - elämäkerta on tilattu Helmet kirjastoihin mutta siitä ei ole vielä niteitä saatavilla. Voit tehdä teoksesta varauksen kirjautumalla omalle tilillesi osoitteessa helmet.finna.fi tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi joko kirjastossa tai puhelimitse. Varaaminen on maksutonta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2610911?sid=5116403907
Kappaleen nimi on En voi sua unohtaa ja sen esittää yhtye nimeltä Nonstop.
Se on julkaistu vuonna 2000 cd-singlenä ja yhtyeen cd-levyllä Pop-direktiivi.
Porvoon kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lukusali, jossa on 32 lukupaikkaa.
Lukusalin pinta-ala on 8,30 m(leveys)x 14,90 m (pituus) eli yli 120 neliömetriä.
Opintolukusalin pinta-ala on noin puolet koko tilasta, johon kuuluu käsikirjasto ja kotiseutukokoelma. Lukusali on erotettu muusta tilasta kirjahyllyillä omaksi tilakseen.
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
HelMet-kirjastoon kuuluvien kirjastojen aukioloajat päätetään joka kunnassa erikseen.
Jos haluat kysyä Helsingin kaupunginkirjaston aukioloajoista tarkemmin, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen city.library@hel.fi
Kirja tulee myyntiin ensi vuoden tammikuun puolessa välissä. Yleensä uutuuskirjat tulevat melko nopeasti kirjastoon. Voit seurata tilannetta osoitteesta http://www.helmet.fi. Varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäiset niteet näkyvät rekisterissä.
Helmetissä ei valitettavasti ole sitä mahdollisuutta, että sieltä pystyisi etsimään kaiken tietystä kielestä toiseen käännetyn tietyntyyppisen kirjallisuuden.
Sen sijaan voit käyttää apuna joko SKS:n käännöstietokantaa ( http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN ) tai Suomen kansallisbibliografiaa Fennicaa ( https://finna.fi ). Tosin näissäkin aineiston rajaaminen pelkkään kaunokirjallisuuteen on hankalaa.
Tässä parin haun tulokset:
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Voit itse kokeilla lisää erilaisia hakutapoja molemmissa tietokannoissa.
