Tämä äänite on Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa kasettina. Sitä ei lainata kotiin, mutta voit saada sen omaan kirjastoosi kaukolainana lukusalilainaksi kahdeksi viikoksi. Sinun kannattaa käydä omassa kirjastossasi ja kysyä, onko siellä mahdollista kuunnella kasettia jollain laitteella tai onko mahdollista tuoda oma laite ja kuunnella kasettia jossakin kirjaston sisällä olevassa tilassa. Jos kuuntelu on mahdollista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossasi. Kaukolainaus on maksullista.Mitään käsiohjelmaa tai muuta memorabiliaa meillä ei ole. Ehkä voisit kysyä myös Turun Nuoresta Teatterista niitä.Kasetti löytyy myös Kansalliskirjastosta Helsingistä.Finna.fi https://finna.fi/Record/vaski.4332549?sid=4866506292
Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä...
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa http://www.turku.fi/kirja/ voi lainat uusia eräpäivänä klo 23.00 saakka ilman että lainoihin kertyy myöhästymismakua.
Valitettavasti Murrekuvat-videota ei ole enää HelMet-kirjastoissa. Aiemmin on ollut, mutta ne on jouduttu poistamaan - siitä muistona vielä tuo tieto HelMetissä. Videota näyttää olevan lainattavana ainoastaan Tampereen yliopiston kirjastossa.
Kirjastoilla on ryhmtyötiloja, jotka ovat tarkoitettuja ei kaupallisiin tilaisuuksiin. Tiloja voi varata Varaamo palvelun kautta tai soittamalla haluamaanne kirjastoon.
https://varaamo.hel.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Oulun kaupunginkirjaston toimittamalta sivustolta Pohjoista kirjallisuutta löytyy tietoja Tatu Vaaskivesta.Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista löytyy esim. vuodelta 1950 Holger Lybäckin kirja T.Vaaskivi, ihminen ja kirjailija.
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/vaaskivi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1385581__Slyb%C3%A4ck%20ho…
Myös kirjailijan vaimosta Elina Vaarasta löytyy Kerttu Saarenheimon tekemä elämänkerta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1489299__Ssaarenheimo%20el…
Hei,
kyllä löytyy:
Tekijät: Eastop, T.D. & McConcey A.
Nimeke: Applied Thermodynamics For Engineering Technologists
Painos: 5th ed.
Julkaistu: Essex : Longman, 1993
Lastu-kirjastoissa kirjaa ei ole, mutta voimme tilata sen kaukolainaksi muulta. Kaukolaina maksaa 5 €.
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa kyseistä teosta ei ole. Se löytyy Kansalliskirjastosta ja esimerkiksi Kokkolan kirjastosta. Asiakas voi tehdä teoksesta kaukolainapyynnön.
Kouvolan kirjastosta kerrottiin, että tarkoitus on, että verkkomaksaminen olisi mahdollista toukokuussa. Asiasta tiedotetaan kyyti.finna-sivuilla.
https://kyyti.finna.fi/
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https...
Tuskin ainakaan tätä kautta. Vanhat sanomalehdet ovat henkilökohtaisen divarikokemukseni perusteella varsin haastava keräilykohde, koska tavaraa on paljon, ne vievät paljon tilaa ja lähtökohtaisesti sanomalehtiä on ani harva säilyttänyt, luetut lehdet on käytetty sytykkeeksi, tiivisteeksi tai kierrätetty paperinkeräykseen.
Suosittelen ottamaan yhteyttä suomalaisiin antikvariaatteihin ja tiedustelemaan, onko kellään tällaista harvinaisuutta myynnissä tai mahdollista myyjää tiedossa. Antikvaari, Antikvariaatti ja Antikka ovat suomalaisia verkkodivareita, joiden kautta asiaa kannattaa yrittää. Kiirettä kyllä pitää, jos 23.7. pitäisi jo lehden olla hallussa.
Heikki Poroila
Kuvia ja tietoa Linnen puutarhasta löytyy esimerkiksi The Swedish Linnaeus Society -järjestön ja Linnaeus' Uppsala -sivustoilta:
http://www.linnaeus.se/en/the-history-of-the-linnaeus-museum/
https://linnaeusuppsala.com/plats/linnemuseet-the-birthplace-of-modern-biology/
Myös Googlen kuvahaun avulla löytyy paljon kuvia puutarhasta:
https://www.google.com/search?q=linnaeus+tr%C3%A4dg%C3%A5rden&rlz=1C1GCEB_enFI858FI858&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwij07iwsNzjAhUtposKHTT6Cj44ChD8BQgRKAE&biw=1920&bih=937
Kuva Linnen työhuoneesta on ainakin kaupunkikävelyjä Uppsalassa järjestävän Helena Harneskin sivuilta:
http://www.helenaharnesk.se/foredrag/carl-von-linne/
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Makeiskääreistä on esimerkiksi Kuusisto, A. (2013). Makein kirja: Makean ja makeiskääreiden historiaa.
Makeisten historiasta:
Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään
Pastillin historiaa.
Finnasta; hakupalvelu suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistosta löytää joitakin kuvia. Esimerkiksi suklaalevyistä https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22sukl… .
Konvehtirasioita https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=konvehtirasiat&type=AllFiel…
Kuusenkaramelleja https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Makeisteollisuus https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Kyseessä on varmaan Olivier Dahanin ohjaama elokuva Pariisin varpunen: Edith Piaf (2007). Se löytyy Turun kaupunginkirjastosta DVD:nä sekä vuodelta 2007 että uusintajulkaisuna vuodelta 2014 nimellä Pariisin varpunen: la vie en rose: Edith Piaf. Marion Cotillard sai elokuvasta parhaan naisnäyttelijän Oscarin.
Voit tehdä varauksen kumpaan vaan näistä elokuvista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&dfApplied=1&lookfor=Pariisin+varpunen+&type=Title
Arvelisin, että kyseessä saattaisi olla Samuil Maršakin Varpusen ateria (Kansankulttuuri, 1976). Eläintarhaan sijoittuvan runomuotoisen tarinan päähenkilönä ei ole lapsi, vaan pikkulintu: "Kerro, pieni varpunen, / mistä hankit einehen! / Olin eläintarhassa / leijonien linnassa. -- "
