Olisi varmaan järkevintä ottaa yhteyttä mallitoimistoihin ja kysyä, voiko heidän välityksellään saada yhteyden kuvauksia tekeviin malleihin. Mallitoimistoissa varmaan myös tiedetään, löytyykö verkosta sellaisia haastatteluja, joita etsit. Suomalaisten mallitoimistojen yhteystietoja löytää laittamalla Googleen hakusanan "mallitoimisto". Voi tietysti olla., etteivät nämä kaupalliset yrittäjät ole kiinnostuneita yhteistyöstä yksityishenkilöiden kanssa, mutta ainahan voi yrittää.
Englanninkielisiä haastatteluita löytyy Googlen videohaulla "models interviews".
Heikki Poroila
Hei,
tässä asiassa kannattaisi kääntyä Kansalaisneuvonnan puoleen. Palvelusta ei voi saada selville viranomaisasioita, mutta palvelu antaa opastusta oikean viranomaisen luo.
Kansalaisneuvonnan verkko-osoite on http://www.kansalaisneuvonta.fi
Palveluun voi ottaa yhteyttä monin eri tavoin kuten esimerkiksi sähköisellä lomakkeella. Yhteydenottomahdollisuudet on esitetty sivustolla.
Väinö Perälän kirjan Vehmaan historia (1951) voi varata HelMet-kirjastosta. Tällä hetkellä ainota kappaletta jonottaa kaksi ihmistä, joten ihan nopeasti sitä ei lainaksi saa.
Heikki Poroila
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Sotien aikaisissa kantakorteissa on tiedot myös mahdollisista taistelupaikoista. Kantakortin voi tilata Kansallisarkistosta. Tilausohjeet ja lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
Verkossa voi muuttaa yhteystietonsa ja PIN-koodinsa (tunnusluvun), mutta virallisen nimen muuttaminen täytyy todentaa kuvallisella henkilöllisyystodistuksella ja hoitaa jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Muutata vaikka, kun seuraavan kerran asioit kirjastossa, äläkä unohda henkkareita!
Heikki Poroila
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Englanninkieliset lauseet löytyvät esimerkiksi Gutenberg-projektin sivuilta Schopenhauerin On human nature -esseekokoelman Character-otsikon alta:
http://www.gutenberg.org/files/10739/10739-h/10739-h.htm
Suomeksi häneltä on käännetty hakupalvelu Finnan mukaan nämä teokset: Pessimistin elämänviisaus: valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista, Kuolema ja kuolematon, Taito olla ja pysyä oikeassa: eristinen dialektiikka:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B1%5D=%7Ebuilding%3A%221%2FNLF%2Ffennica%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=schopenhauer&type0%5B0%5D=Author
Näistä ei löytynyt Human nature -esseetä, joten vaikuttaa siltä, että kysymiäsi lauseita...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiina nimi on lyhentymä Kristiinasta ja yhtenä
tämän rinnakkaisnimistä. Tiinan nimipäivä on 24.7. Lisäksi Tiinaa on käytetty kutsumamuotona myös Albertiinasta ja
Justiinasta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiinan Kristiinaan. Nimen englantilainen muoto Tina on lyhentymä nimestä Christina tai Martina.
Tiina -nimisiä naisia on yli 30 000 Suomessa ja eniten heitä on tilastojen mukaan syntynyt 1960-70-luvuilla (yli 17 780). Nämä tilastotiedot ovat osoitteesta: https://nimikirja.fi/Tiina.
Suuren etunimikirjan mukaan Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria eli Mirjam on heprealais-aramealainen nimi, jonka taustalla saattaa olla...
Kyllä se on mahdollista. Voit tilata Vanamo-kirjastojen väliaikaisen kirjastokortin. Lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi. Kerro nimesi ja puhelinumerosi. Kortin numerolla ja tunnusluvulla pääset käyttämään kaikkia kirjaston tarjoamia sähköisiä palveluja.
Kirjastojen asiakkuus ei edellytä sitä, että asuu samalla paikkakunnalla. Yleensä pitää kuitenkin olla osoite Suomessa.
Poikkeustilanteen jälkeen saat Vanamo-kirjastojen kortin, jos pääset käymään jossain kirjaston toimipisteessä.
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/tilaa-v%C3%A4liaikainen-kirjastokortti
https://www.vanamokirjastot.fi/asiakkaana-kirjastossa?refId=Udn2uQ&culture=fi
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
On varsin tavallista, että huippupianistit esiintyvät ulkomuistista, ilman nuotteja. Solistiset konsertit ovat hyvin kilpailtu ala. Menestyäkseen muusikot harjoittelevat niin paljon, että teokset ovat sekä melodisessa muistissa että lihasmuistissa, jolloin nuotteja ei tarvita. Nuoteitta soittamisesta on tullut eräänlainen normi, mutta sen ehdottumuus on viime aikoina ollut hieman väistymässä.
Igor Levit (s. 1987) aloitti Beethovenin sonaattien levyttämisen 2012 eli hyvin nuorena - ja vieläpä myöhäisteoksista eli vaikeammasta päästä, johon pianistit yleensä paneutuvat vasta kypsemmällä iällä. Kiitosta saanut kokonaisuus tuli valmiiksi seitsemisen vuotta myöhemmin, joten Beethovenin suhteen hän on eittämättä asiantuntija. Levitin opettajana...
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/...
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
