Kyseessä on varmaankin unkarilaisen Ferenc Törökin vuonna 2017 valmistunut elokuva nimeltä 1945, joka esitettiin Yle Teemalla 27.1.2021.
Elokuvasta ei ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoissa. Elokuva ei valitettavasti ole enää katsottavissa Yle Areenassakaan.
Sinun kannattaa lähettää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://areena.yle.fi/1-50484143
https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1586299
Laajimmin tuloksia saat, kun Tarkennetussa haussa valitset Aiheeksi kaunokirjallisuus ja kieleksi ranska. Hieman suppeamman valikoiman saat valitsemalla Aiheeksi ranskankielinen kirjallisuus ja kieleksi ranska.
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen...
Agatha Christien kertomuksen Four-and-twenty blackbirds suomennos sisältyy kahteen kertomuskokoelmaan. Teoksessa Hiirenloukku : kahdeksan rikoskertomusta (1990) tarina on suomennettu nimellä Kaksi tusinaa mustarastasta. Kokoelmassa Murha à la carte : 27 herkullista murhaa talon tapaan (2005) tarinan nimi on Karhunvatukkatorttu.https://finna.fi/Record/satakirjastot.62219?sid=4830394682https://finna.fi/Record/satakirjastot.443991?sid=4830395285
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Kohta ”All other doubts, by time let them be clear'd:Fortune brings in some boats that are not steer'd.” on Lauri Siparin suomennoksessa (WSOY, 2010) ”Muu jääköön ajan sekä onnen huomaan: se pystyy airottoman rantaan tuomaan.” Lähteet:SCENE III. A room in Cymbeline's palace.William Shakespeare: Cymbeline. Suom. Lauri Sipari. WSOY, 2010.
Helmet-kirjastoissa on käytössä noutamattoman varauksen maksu (1 euro). Maksu on otettu käyttöön 2021. Maksun tavoitteena on kannustaa asiakkaita huolehtimaan varaustensa noudosta tai peruuttamisesta, niin että kirjojen kierto nopeutuu ja varausjonot lyhenevät. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä. Kirjastoautoissa, potilaskirjastoissa ja palvelukeskusten kirjastoissa ei peritä noutamattoman varauksen maksua.Varaaminen on maksutonta. Varauksen ehtii vielä peruuttamaan, vaikka se olisi jo saapunut kirjastoon. Maksu lisätään asiakasmaksuihin, mikäli varausta ei noudeta tai peruuteta viimeiseen noutopäivään mennessä. Löydät tarvittaessa käyttösäännöistä tarkempia tietoja maksuista ja muusta kirjastoasioinnista: Helmet-kirjaston...
Elokuva löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista nimellä Sveaborg. Linkki Finna hakuun.Kavin eli kansallisen audiovisuaalisen instituutin osoite on Kaikukatu 2 C Helsinki. Linkki yhteystietoihin.
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry
Kyseessä voisi olla ranskankielinen sveitsiläinen elokuva Pitsinnyplääjä vuodelta 1977. Se on kertomus ujon nuoren naisen ensimmäisestä rakkaudesta ja sen traagisista seurauksista. Elokuvan on ohjannut Claude Coretta ja pääosaa esittää Isabelle Huppert. Se oli Huppertin läpimurtorooli.
Laulajat tukkivat toisen korvansa oikean sävelkorkeuden varmistamiseksi: korvan tukkiminen auttaa kuulemaan itseään paremmin. Toinen korva on pidettävä auki, jotta kuulee muut eli sen, mitä säveltä on tavoiteltava. Se, tukitaanko vasen vai oikea korva, voi perustua puhtaasti yksilölliseen tottumukseen, mutta siihen voi vaikuttaa myös laulajan asema esiintymislavalla suhteessa toisiin esiintyjiin ja äänenlähteisiin.Nykyaikaiset korvamonitorit ovat tehneet tällaisen "sormimonitoroinnin" tarpeettomaksi, joten enää sellaista ei useinkaan näe, minkä takia se vaikkapa Saimaa-ilmiötä katsellessa on saattanut herättää huomiota.The Evolution of In-Ear Monitors – PS Audio
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Kyseinen sitaatti on peräisin Maaseudun Tulevaisuus -lehden artikkelista, jossa haastatellaan Riistakeskuksen riistapäällikköä Vesa Eronen. Aiheena on Maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta, jossa sallittaisiin susien kiintiömetsästys. Tuo mainitsemasi sitaatti ei liity erityisesti susiin vaan kaikkeen metsästämiseen. Suomen lain mukaan metsästysoikeus on maanomistajalla. Metsästäminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Maanomistajasta riippuu, mitä ja kuka metsässä saa metsässä saa metsästää. Yleensä metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa (vuokra)sopimukset, jossa sovitaan alueella metsästyksestä. Maanomistaja ei voi tietenkään sallia alueellaan rauhoitetun eläimen metsästystä, Hän voi kieltää sellaisen eläimen...
Nollan symboli löytyy jo 200-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta, joka löytyi Bakshallista nykyisen Pakistanin alueelta. Siinä se on paikan osoittaja, ei itsenäinen numero. Nykyisenkaltaisen nollan keksi vuonna 628 intialainen matemaatikko Brahmagupta, joka teki siitä keskipisteen positiivisten ja tuolloin myös keksimiensä negatiivisten lukujen väliin.Nollan käsite tunnettiin jo aiemminkin monissa kulttuureissa. Esimerkiksi tähtitieteilijä Ptolemaioksen matemaattisissa teksteissä esiintyy kreikkalainen nolla, ympyrä, jonka päällä oli viiva, jo 100-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan pidetty numerona.Lähteet:Radiohiiliajoitus pidensi nollan ikää puolella vuosituhannella | YleIntiassa keksitty nolla on yksi matematiikan...
Meidän alamme keskustelulistoilla on taannoin käyty keskustelua tästä
aiheesta.
Osoite, josta nämä aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät, on :
http://www.lib.hel.fi/cgi-bin/htdig-3.1.0b2/htsearch?config=syke-listat…
Pääset samaan paikkaan (jos linkki ei toimi)myös seuraavasti:
1. mene osoitteeseen :
http://www.lib.hel.fi/syke
2. valitse valikosta keskustelulistat
3. valitse näistä esim. tietopalvelulistan arkisto
4. sivun alareunassa on sanahaku-mahdollisuus
5. kirjoita tähän sana "kolme" ja valitse vaihtoehto "etsi kaikilta
listoilta"
