Ohjelmapalveluja tuottavien yritysten ja yksityisten henkilöiden yhteystietoja löytää esimerkiksi Yritystelestä.
Ohjelmapalveluja tuottavat yritykset Helsingissä:
http://www.yritystele.fi/query?what=yf&search_word=ohjelmapalvelut&area…
Ohjelmapalvelut ja -toimistot Webinfo.fi:ssä
http://www.webinfo.fi/esiintyjatjaohjelmatoimistot_40/
Ohjelmatoimistot Yritysoppaassa
http://www.yritysopas.com/h/ohjelmatoimistot/
Keikkakyselyn voi ohjata myös muusikoiden käyttämälle keskustelupalstalle esimerkiksi tanssimusiikki -osioon (edellyttää rekisteröitymistä)
www.muusikoiden.net
Keikkapyynnössä musiikkityyli olisi hyvä rajata tarkemmin kuin "70-luvun musiikki". Onko kyseessä esimerkiksi disco, hard rock vai suomi-iskelmä?
Taitaa olla niin, että kirjastojen kokoelmista Lambda Literary -palkintoon ehdolla olleita tai palkittuja kirjoja löydät parhaiten hakemalla joko kunkin teoksen tai tekijän nimellä. Kirjoista ei nimittäin välttämättä tallenneta tietoja siitä, ovatko ne palkittuja tai olleet ehdokkaina kirjallisuuspalkinnoille. Helmet-kirjastoista voit toki etsiä Finlandia-palkittuja (hakusanalla Finlandia-palkinto), mutta haku sanoilla ’lambda literary’ ei minulla tuottanut yhtään tulosta.
Minun on siis vain kehotettava sinua verryttelemään sormesi ja istumalihaksesi – ja käymään tietokoneen äärelle pitäen silmien ulottuvilla listaa kirjoista, joita haluaisit etsiä. Kaikkien kirjastojen tietokannoista löydät teoksen englanninkielisellä nimellä sekä...
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
Kysymääsi kirjaa ei ole Heinolan kaupunginkirjastossa.
Jos olet asiakkaamme, voit jättää kirjasta hankintaehdotuksen
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/hankinta…
tai tehdä kaukolainatilauksen http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/Kaukolai…
Kirjastoautoihin tehdyt varaukset ovat kunkin auton kyydissä vain sillä reitillä, jolla noutopaikaksi merkitty pysäkki on. Eli Pikku Huopalahden jommallekummalle pysäkille tehdyt varaukset ovat mukana kirjastoauto Starassa maanantaisin. Varaukset kulkevat mukana koko reitin, joten ne voi noutaa myös joltakin toiselta saman reitin pysäkiltä. Kirjastoautojen reitit ja aikataulut löytyvät kirjastoautojen Helmet-sivulta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Hei,
ainakin Oulun kaupunginkirjastossa on laadittu S2-oppilaiden diplomi ala- ja yläkouluille ja lukioon. Alla on linkki heidän sivustoonsa. Helmet-kirjastoissa on myös lukudiplomi, jossa on huomioitu S2-oppilaat. Siitäkin on linkki alla.
Oulun S2-oppilaiden diplomi
Helmet-lukudiplomi Diplomi A (S2 1-2 luokat)
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Tiedustelin asiaa animaation ammattilaiselta, ja hän vastasi että toteutustapa riippuu tekniikasta:
Piirrosanimaatiossa piirretään ensin haluttu kuva, esimerkiksi talo. Kameran liike ja tarkennus johonkin kuvassa olevaan kohteeseen, vaikkapa talon ulko-oveen, tehdään tietokoneen jälkikäsittelyohjelmalla (esimerkiksi Adoben Premiere Pro tai After Effects). Aiemmin käytettiin filmikameraa, nykyään sama toteutetaan digitaalisesti. Sama periaate on kuitenkin molemmissa, mutta filmikameraa on liikuteltu vaihe vaiheelta.
3D-animaatiossa tehdään ensin kolmiulotteinen malli. Sitten liikutellaan digitaalista kameraa liikkeen luomiseksi. Kameralla voi myös tarkentaa mallissa toivottuihin kohtiin.
Stop motion -animaatiossa...
Apostolisen uskon lähetys julkaisi 1940-luvulla Suomessa muutamia kirjoja ja yhden numeron lehteä Apostolisen uskon lähetystyöstä, joiden avulla voi saada käsityksen liikkeen toiminnasta ja olemuksesta. Nämä ovat käytettävissä Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Vuonna 1906 Portlandissa, Oregonissa alkunsa saaneen liikkeen Suomeen kotiutumista käsittelevä John E. Kuivalan kirja mainitsee, että aivan ensimmäinen suomenkielinen Apostolisen Uskon Lehti ilmestyi jo vuonna 1910. Liikkeen nopea rantautuminen maahamme selittyy sillä, että liikkeen perustajan "Äiti Crawfordin" palvelukseen keittäjäksi ja kotiapulaiseksi oli osunut nuori suomalainen, Etelä-Pohjanmaalla syntynyt uskovainen nainen. Hänen vaikutuksestaan Apostolisen uskon...
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0...
Suomessa markkinointia säätelee tietysti Suomen laki, mutta myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n eettisiä ohjeita. Ohjeet ovat verkossa luettavana. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/07/marketing-code-2018-finnish-saannot-suomeksi-2019-1.pdf
Säännöissä todetaan uskonnosta, että : "Markkinoinnissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Markkinoinnissa ei saa yllyttää syrjintään. Markkinoinnissa ei saa sallia syrjintää, joka perustuu esimerkiksi etniseen tai kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimyksiä.... Mainonnassa ei saa käyttää hyväksi taikauskoa."
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
Kyseinen teksti löytyy ainakin Ähtäriin pystytetystä Hugo Simbergin muistomerkistä (uutisoitu mm. Ilkka-sanomalehdessä 12.6.2017). Muistomerkissä lukee täältä Tuonelaan - tog sig till Hades.
Kun mietitään tog sig till Hades -tekstin tarkoitusta niin edellä mainittu täältä Tuonelaan on hyvä vapaamuotoinen käännös: Vanhoissa jumaltarustoissa Hades viittaa jumalan lisäksi myös vainajien olinpaikkaan ja tuonpuoleiseen. Suomalaisessa mytologiassa vastaava paikka on Tuonela. Muistoteksti kuvannee siis vainajan päätymistä tuonpuoleiseen. En kuitenkaan valitettavasti onnistunut löytämään lähdettä muistotekstin alkuperästä tai siitä onko se miten yleinen.
Hei!
Pitäisi tietää hieman tarkemmin, mistä kolikosta mahtaa olla kyse.
Olisiko tästä tietokannasta kuitenkin apua? Tietokannasta voi valita maan ja halutun ajanjakson.
https://en.ucoin.net/table/?country=russia&period=178
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
Suomen Sukututkimusseura voisi auttaa tässä asiassa. Seura on julkaissut mm. teoksen Kuka tutkii mitä?: sukututkijaluettelo 1996. Seuran verkkosivut: https://www.genealogia.fi/etusivu
