Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Vanhat Helsingin Sanomien numerot löytyvät mikrofilmattuina Pasilan kirjastosta. Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite, jolla voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä voi myös ottaa paperikopioita. Kopioiden hinta on 0,50 € / kopio, ja niiden koko on A3.
Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa mikrofilmeiltä myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Niissäkin on mahdollisuus mikrofilmin kopiointiin ja digitaaliseen tallentamiseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-...
P. Mustapään runo Balladi uusista vaatteista alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945) ja se on luettavissa myös P. Mustapään Kootuista runoista, josta on julkaistu useita painoksia sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Satu Koskimies, useita painoksia).
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Jessikan nimipäivää ei löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, joten nimipäivää kannattaa viettää ruotsinkielisen kalenterin mukaisesti 25.2.
Tätä päivää suosittaa Jessikan nimipäiväksi myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
Nimellä Nette saattaa hyvinkin olla kaksi vaihtoehtoista alkuperää: tiettävästi se on lyhennys Agnetesta, Annettesta ja Antoinettesta, tai sitten nimistä Janette ja Jeanette. Neten kantamuoto voi siis olla Agnes, Anna tai Johanna.
Nimipäiväänsä Nette kuitenkin viettää 21. tammikuuta, samaan aikaan Agnetan kanssa. Siksi kerronkin nyt vain nimen Agnes taustoista:
Kreikan sana ’agnós’ tarkoittaa puhdasta, nuhteetonta ja siveää. Keskiajalla nimen kuitenkin tulkittiin periytyvän latinan sanasta ’agnus’, karitsa. Kielellisesti Agnes on siis samaa alkuperää kuin Jeesuksesta käytetty nimitys Agnus Dei. Katolisen kirkon perinteessä tunnetaan toistakymmentä pyhimykseksi tai autuaaksi julistettua Agnesta. Suosituimman pyhimystarinan sankaritar oli...
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Behind the name-sivustossa sanotaan, että Nita on lyhyelmä kaikista Nita-päätteisistä nimistä. Pennti Lempiäisen kirjassa Súuri etunimikirja annetaan samaa selvitystä.
Nita tarkoittaa karhua Amerikan alkuperäiskansojen yhdellä kielellä ja on naisten nimi.
Suomessa on melkein 700 Nita-nimistä henkilöä.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=nita&submit=Go
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ihaan surullisuutta ruotii valaisevasti John Tyerman Williams kirjansa Nalle Puh ja psykologit (WSOY, 2000) luvussa Ihaan kliininen depressio. Williamsin seikkaperäinen psykologinen analyysi kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Hänen esittämiensä huomioiden joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia syitä aasin alavireiseen mielialaan:
" -- saamme lukea, että hän ajatteli 'surullisena'. Kaikki hänen surulliset ajatuksensa olivat kysymyksiä. Vastauksia hän ei harkitse lainkaan. Se, että mieli on tulvillaan vastaamattomia kysymyksiä on jo sinänsä syvästi masentava tilanne. Kun tutkimme Ihaan kysymyksiä huomaamme, että ne on muotoiltu niin epämääräisesti, ettei niihin voi mitenkään vastata. - Toisin sanoen Ihaa masentaa itsensä väärillä...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Emelie” on yhdistetty nimiin ”Emilia” ja ”Amelie”. ”Emilia” perustuu antiikin Rooman ylimyssukuun ”Aemilius” Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. ”Amelie” on ranskalainen muoto nimestä ”Amalia”, joka puolestaan pohjautuu saksalaisiin ”amal”-alkuisiin nimiin. Tuon alkuosan merkitykseksi on tulkittu ’työ’ tai ’tehokas, uuttera’.
Vantaalla VHS-DVD digitointipisteitä näyttäisi olevan ainakin Hakunilan ja Tikkurilan kirjastossa. Tikkurilassa on digipaja , jonka ohjelmista kannattaa kysyä Tikkurilan kirjastosta, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/… , yhteystiedot, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/….
Kyseessä on USA:n presidentin Richard Nixonin uudelleenvalinnan jälkeen 1973 paljastunut poliittinen skandaali. Republikaanien agentit murtautuivat Demokraattisen puolueen päämajaan (Watergate-talo) tarkoituksenaan asentaa salakuuntelulaitteita ja valokuvatakseen asiakirjoja. Tämä tapahtui 17.7.1972. Murron takana oli Nixonin uudelleenvalitsemiskomitea. Kun Washington Post-lehden toimittajat ilmoittivat, että Valkoinen talo halusi vaientaa jutun, syntyi poliittinen kriisi joka 1974 johti Nixonin eroon.
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu.
Ann M. Martinin kirjasarjan pohjalta on tehty elokuva. Vuonna 1995 valmistuneen The Baby-Sitters' Club - lastenlikkojen klubi -komedian ohjasi Melanie Mayron. Elokuva löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista videokasettina:
http://www.helmet.fi/record=b1012393~S16*fin
Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12., Ilmatieteen laitos, Tähtitieteelliset vuodenajat.
Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, Ensi vuonna 2013 talvipäivänseisaus on 22.12.
